TT 2016:56

Työneuvosto oli päätöksessään katsonut, ettei pelastuslaitos ollut esittänyt perusteita, joilla painopisteambulanssissa työskentelevien ensihoitajien säännöllinen työaika olisi välttämätöntä järjestää jaksotyöksi.

Työtuomioistuin katsoi työneuvoston tavoin, ettei työvuorojen vaihtumiseen liittyviä ongelmia ollut pidettävä osoituksena jaksotyön välttämättömyydestä. Asiassa ei ollut tullut esiin muitakaan sellaisia perusteita, joiden perusteella toiminnan järjestäminen jaksotyöajaksi olisi välttämätöntä.

Hylättiin pelastuslaitoksen valitus, jossa oli vaadittu työneuvoston päätöksen kumoamista.

ASIA

Työaikalain 14 §:n 3 momentin (1518/2009) mukainen lupa työaikalain (605/1996) 7 §:stä poikkeamiseen

VALITTAJA

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos / Vantaan kaupunki

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työneuvoston 14.12.2015 antama päätös oikaisuvaatimusasiassa 11/2015

KÄSITTELY TYÖNEUVOSTOSSA

Oikaisuvaatimuksen kohde

Etelä-Suomen aluehallintoviraston, työsuojelun vastuualueen päätös dnro ESAVI/698/04.07.02/2015, joka on annettu 28.5.2015

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos on hakenut aluehallintovirastolta poikkeuslupaa ottaa jaksotyöaika käyttöön ensihoidon painopisteambulanssissa.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen, koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei ole esittänyt riittäviä perusteita sille, miksi jaksotyön käyttäminen olisi välttämätöntä.

Oikaisuvaatimus

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on pyytänyt työneuvostoa oikaisemaan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen siten, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle myönnetään poikkeuslupa ottaa jaksotyöaika käyttöön ensihoidon painopisteambulanssissa.

Oikaisuvaatimuksen perusteet

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella osa ensihoidon henkilöstöstä tekee jaksotyötä Jokelaan sijoitetussa ambulanssissa (tällä hetkellä 6 henkilöä). Lisäksi Vantaan alueelle on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri esittänyt osa-aikaisen ambulanssin perustamista vuoden 2016 aikana. Kysymyksessä on joka päivä kello 8.00 - 24.00 välillä enintään 15 tuntia valmiudessa oleva ambulanssi, joka on hoitotasolla. Ambulanssissa työskentelee hoitotason ensihoitaja ja perustason ensihoitaja, jotka kummatkin osallistuvat potilaan hoitoon sekä ambulanssin kuljettamiseen. Työ on hälytysluonteista, jossa ollaan osan aikaa valmiudessa tehtäviä varten, osan aikaa koulutetaan itseään tai muita pelastuslaitoksen henkilöitä ja osan aikaa huolletaan kalustoa ja varusteita. Toiminnan luonteesta ja suoritusolosuhteista johtuen poikkeuslupa jaksotyöhön on välttämätön toiminnan järjestämiseksi.

Painopisteambulanssin valmiudessaoloaika on sovittu Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välisessä yhteistyösopimuksessa 14 tuntiin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja sen henkilöstöllä on paikallinen sopimus painopisteambulanssin työvuoron pituudesta jaksotyössä enintään 15 tuntia. Yleistyöajassa työnantaja ja työntekijäjärjestöt voivat sopia vain enintään 13 tunnin työvuoron pituudesta. Yleistyöaika ei mahdollista toiminnan järjestämistä Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Painopisteambulanssin toiminta-alue kattaa koko Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen. Henkilökunnan vaihtuminen kesken päivystysajan ei ole mahdollista, koska työvuoro voisi vaihtua kesken hälytystehtävän toisella puolella Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-aluetta. Työvuoron vaihtumispaikkaa ei voida millään tavalla ennakoida, koska työntekopaikka on laaja-alainen ja työ on hälytysluonteista. Vain jaksotyöajassa on mahdollista hoitaa koko työvuoro yhdellä henkilöstöllä ja saada painopisteambulanssin toiminta järjestettyä.

Jaksotyöajan käyttö on välttämätön hakijalle myös, jotta painopisteambulanssin työaika voidaan järjestää henkilöstön työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja työstä elpyminen huomioiden. Nykyisen käytännön mukaisesti jaksotyössä kahden 14 tunnin työvuoron jälkeen työntekijöillä on aikaa palautua työstä kolme tai jopa neljä vuorokautta. Pitkä elpymisaika

lisää henkilöstön työhyvinvointia, työssä jaksamista ja palautumista. Pitkiä 14 tunnin työvuoroja puoltaa myös se, että ensihoitotyötä tehdään vain ajoittain työvuoron aikana (hälytystehtävät, koulutus ja huolto).

Työnantaja sekä kaikki Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen luottamusmiehet ja Vantaan kaupungin pääluottamusmiehet Tehy ry:tä lukuun ottamatta ovat puoltaneet jaksotyöajan

käyttöä. Samoin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu on puoltanut jaksotyöajan käyttöä, koska sillä mahdollistetaan henkilöstön työhyvinvointi ja työstä elpyminen.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan Tehy ry on lausunut, että työaikajärjestely voidaan joustavasti tehdä nykyisen käytännön mukaisesti. Aluehallintoviraston päätöksen lause on

virheellinen, sillä nykyisin käytössä on nimenomaisesti jaksotyöaika. Edellä mainitun lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos työnantajana ja sen henkilöstö on

todennut, että henkilöstön työaika pystytään parhaiten järjestämään jaksotyöajassa niissä ambulansseissa, jotka eivät ole jatkuvassa valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa.

Ensihoito on terminä tullut käyttöön vasta vuoden 2010 terveydenhuoltolaissa. Sitä ennen on lainsäädännössä ja ohjeistuksessa käytetty termiä sairaankuljetus. Sairaankuljetus oli myös yksityisille sairaankuljetusyrityksille entisessä liikenneluvassa määritelty termi ja sairaankuljetuksen katsottiin olevan henkilökuljetus, johon jaksotyöaika on käytettävissä. Yhteiskunnan muuttuessa on termistöön sidottu lainsäädäntö joustamatonta, sillä nopea yhteiskunnan ja ympäröivän maailman muutos edellyttää joustavaa lainsäädäntö- ja sopimuskulttuuria. Myös hallituksen esityksessä (HE 34/1996 vp) puolletaan monessa kohtaa joustavuutta muun muassa vuorokautiseen ja viikoittaiseen työaikaan (esimerkiksi kohta 3.2).

Työneuvosto on lausunnossaan TN 1454-13 (16.12.2013) todennut äänestyspäätöksellä, että

ensihoitopalvelun työntekijöiden säännöllistä työaikaa ei voida järjestää jaksotyöksi työaikalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Mainitun työaikalain kohdan 3 perusteella jaksotyötä voidaan tehdä työntekijän työsuhteessa, jonka pääasiallinen työtehtävä on ambulanssin

kuljettaminen. Päätös oli siinä yksittäistapauksessa oikea, mutta ei ole yleistettävissä kaikkeen ensihoitoon.

Edellä mainituilla perusteilla pelastuslaitos on todennut, että työajan järjestäminen työaikalain 7 §:ssä säädetyllä tavalla on välttämätöntä.

TYÖNEUVOSTON PÄÄTÖS

Työneuvoston päätöksen perusteet

Työaikalain (605/1996) 7 §:n 1 momentissa on tyhjentäväksi tarkoitettu luettelo niistä työaloista ja töistä, joissa säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöksi. Koska tässä luettelossa ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon kaikkia jaksotyötä edellyttäviä työaloja ja töitä, on aluehallintovirastolle säädetty työaikalain 14 §:n 3 momentissa (1518/2009) mahdollisuus myöntää poikkeuslupa jaksotyön teettämiseen sellaisissakin tapauksissa, joita luettelossa ei ole mainittu.

Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos jaksotyön teettäminen on välttämätöntä. Työaikalakia koskevassa hallituksen esityksessä ei ole selvitetty, mitä välttämättömyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan (HE 34/1996, s. 49). Selvänä on kuitenkin pidettävä, että välttämättömyyden edellytystä tulee arvioida objektiivisesti kyseessä olevan työn ja sen sisällön perusteella. Ratkaisua ei siten voida perustaa pelkästään työnantajan ja/tai työntekijöiden näkemykseen jaksotyön välttämättömyydestä. Työn tulee tosiasiallisesti olla luonteeltaan sellaista, että säännöllistä työaikaa ei voida järjestää muuta työaikamuotoa kuin jaksotyötä käyttämällä.

Aluehallintovirasto on oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessään todennut työaikalain 14 §:n 3 momentissa asetetun välttämättömyysedellytyksen korkeaksi ja katsonut, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ollut esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei niin sanotussa painopisteambulanssissa työskentelevien ensihoitajien säännöllistä työaikaa voida järjestää muuta työaikamuotoa kuin jaksotyötä käyttämällä.

Työvuorojen vaihtumiseen mahdollisesti liittyviä järjestelyongelmia ei työneuvoston käytännössä ole pidetty osoituksena jaksotyön välttämättömyydestä (kuten esimerkiksi päätöksessä 14/2014). Koska poikkeuslupa on myönnettävissä vain silloin, kun jaksotyön teettäminen on välttämätöntä, ei lupaharkinnassa voida antaa merkitystä jaksotyön käyttämisen tarkoituksenmukaisuutta koskeville käsityksille. Lisäksi on huomattava, että jaksotyön on katsottu soveltuvan ensi sijassa ympärivuorokautisesti teetettävään työhön, jossa niin työvuoron pituus kuin ajankohtakin vaihtelee. Nyt ratkaistavassa asiassa työnantaja on kuitenkin ilmoittanut, että työtä suoritettaisiin vain kello 8 - 22 välisenä aikana ja että työvuoron pituus olisi säännönmukaisesti 14 tai 15 tuntia.

Työneuvoston mielestä pelastuslaitos ei ole esittänyt perusteita, joilla painopisteambulanssissa työskentelevien ensihoitajien säännöllinen työaika olisi välttämätöntä järjestää jaksotyöksi. Asiassa ei siksi ole syytä muuttaa oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa aluehallintoviraston päätöstä.

Johtopäätös

Oikaisuvaatimus hylätään.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

1) kumoaa työneuvoston päätöksen (Dnro 11/2015) ja myöntää Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle poikkeusluvan jaksotyöajan käyttöön ensihoitopalvelussa, tai

2) vahvistaa, että ensihoitopalveluissa voidaan käyttää jaksotyöaikaa työaikalain 7 §:n mukaisesti, koska kyseessä on henkilökuljetus.

Perusteet

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on toistanut kaikki hakemuksessaan Etelä-Suomen

aluehallintovirastolle ja oikaisuvaatimuksessaan työneuvostolle esittämänsä perusteet.

Työneuvoston lausunto

Vaatimuksen 1) osalta työneuvosto katsoo, ettei pelastuslaitos ole tuonut esille seikkoja, jotka osoittaisivat, että hakemuksessa tarkoitettu, vuorojen pituuden ja sijoittelun suhteen säännöllinen työ on välttämätöntä järjestää jaksotyöaikaa käyttämällä. Työneuvostolla ei siksi ole lisättävää tai muutettavaa asiassa 11/2015 antamansa päätöksen lopputulokseen tai perusteluihin.

Vaatimuksessa 2) taas ei työneuvoston mielestä ole lainkaan kysymys muutoksenhausta sen antamaan päätökseen, vaan itsenäisestä työaikalain 7 §:n tulkintaa koskevasta asiasta.

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen / Vantaan kaupungin vastaselitys

Vaatimuksen 1) osalta jaksotyö on välttämätöntä, koska ambulanssin valmius on 14 tuntia vuorokaudessa ja vain jaksotyöhön on mahdollista tehdä paikallinen sopimus enintään 15 tunnin työvuoroon. Paikallinen sopimus on tehty.

Vaatimuksen 2) osalta kysymys on muutoksenhausta työneuvoston päätökseen, koska työneuvoston lausunto 1454-13 (26.12.2013) on esitetty jo alkuperäisessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen aluehallintovirastolle tekemässä poikkeuslupahakemuksessa sekä myös oikaisuvaatimuksessa työneuvostolle.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 3 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun muassa eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 13 §:ssä tarkoitetun valituksen työneuvoston oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt vaihtoehtoisen vahvistusvaatimuksensa, vaatimuksen 2) ensimmäisen kerran työtuomioistuimelle tekemässään valituksessa. Kysymyksessä ei tältä osin ole muutoksenhaku työneuvoston päätökseen, vaan työaikalain 7 §:n tulkintaa koskeva, uusi asia. Työtuomioistuin jättää näillä perusteilla valituksessa esitetyn vaatimuksen 2) tutkimatta.

Perustelut, vaatimus 1)

Työneuvosto on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että painopisteambulanssissa työskentelevien ensihoitajien säännöllistä työaikaa ei ole välttämätöntä järjestää jaksotyöksi eikä siihen siten voida myöntää työaikalain 14 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on valituksessaan vedonnut siihen, että jaksotyöajan käyttö on välttämätöntä, jotta painopisteambulanssin työaika voidaan järjestää ottaen huomioon henkilöstön työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja työstä elpyminen. Lisäksi pelastuslaitos on vedonnut siihen, että vain jaksotyöaika mahdollistaa koko työvuoron hoitamisen yhdellä henkilöstöllä toiminta-alueen laajuuden vuoksi.

Työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan säännöllinen työaika saadaan järjestää jaksotyönä tietyissä säännöksessä luetelluissa töissä niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 34/1996 vp) mukaan luettelo on tyhjentävä.

Työaikalain 14 §:n 3 momentin mukaan aluehallintovirasto voi määräämillään ehdoilla antaa luvan järjestää työaika 7 §:ssä säädetyllä tavalla sellaisissakin töissä, joita ei kyseisessä säännöksessä ole mainittu, jos se on välttämätöntä.

Kuten työneuvosto on todennut, työaikalakia koskevissa esitöissä ei ole selvitetty, mitä välttämättömyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Välttämättömyyskynnystä on aluehallintoviraston ja työneuvoston toteamin tavoin pidettävä korkeana. Lupakäytäntö on ollut tiukka. Työtuomioistuin katsoo työneuvoston tavoin, ettei työvuorojen vaihtumiseen liittyviä ongelmia ole pidettävä osoituksena jaksotyön välttämättömyydestä. Asiassa ei ole tullut esiin muitakaan sellaisia perusteita, joiden perusteella toiminnan järjestäminen jaksotyöajaksi olisi välttämätöntä.

Edellä kerrotuilla perusteilla Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen valituksen hyväksymiselle ei ole perustetta.

Päätöslauselma

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen valituksen 1) kohdan vaatimus hylätään. Valituksen 2) kohdan vaatimus jätetään tutkimatta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Liukkunen, Äimälä ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.