TT 2016:21

Työnantaja oli merkinnyt kahden virkamiehen vuosiloman väliin jääneet lauantain ja sunnuntain lomapäivien asemesta vapaapäiviksi. Koska lomien jakamiselle ei ollut virkamiesten työtehtävien laadusta tai muusta seikasta johtuvaa välttämätöntä syytä, työnantaja oli menetellyt vuosilomasopimuksen 8 §:n vastaisesti. Työnantaja tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa ja suorittamaan virkamiehille muutoksen johdosta saamatta jääneet ylityökorvaukset.

Työnantaja ei kuitenkaan ollut menetellyt vuosilomasopimuksessa mainitun tai valtion virkamieslain mukaisen tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, vuosiloman jakaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.1.2016

Pääkäsittely 8.2.2016

ASIASSA SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

Valtionvarainministeriön / Valtion työmarkkinalaitoksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n virka- ja työehtosopimus vuosilomista 27.11.2008

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Vuosiloman antamisajankohta

Vuosiloma annetaan virkamiehelle ja työntekijälle viraston määräämänä ajankohtana, jolleivät virasto ja virkamies tai työntekijä sovi vuosiloman pitämisestä siten kuin 9 §:ssä on sovittu. Vuosilomasta 20 päivää annetaan viraston määräämänä aikana lomakautena. Muu osa vuosilomasta voidaan määrätä pidettäväksi muunakin aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää. Lomat on annettava yhdenjaksoisina, jolleivät työtehtävien laatu tai muut syyt vaadi, että lomakaudella annettavasta lomasta 10 päivää ylittävä osa on välttämätöntä jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

10 § Vuosiloman antamista koskevasta menettelystä virastossa

Viraston on selvitettävä virkamiehille ja työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Ennen loman ajankohdan määräämistä viraston on varattava henkilölle tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta. Viraston on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon henkilöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Viraston määrätessä loman ajankohdan on se saatettava asianomaisen tietoon vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa viraston ja virkamiehen tai työntekijän välisellä sopimuksella.

11 § Vuosilomapäivien kuluminen

Kokonaisen kalenteriviikon, johon ei sisälly 2 §:n 4 momentissa mainittuja päiviä, pituinen loma kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelletaan samaa periaatetta. Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja virkamies tai työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön ohje ja määräys VM/354/00.00.00/2011 vuosilomia koskevien soveltamismääräysten ja -ohjeiden kohdan 3.2. muuttamisesta 1.3.2011

Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka ne eivät kulutakaan lomapäiviä. Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon pituinen (seitsemän vuorokautta), ellei lauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaatolle tai vapunpäivälle ole virkamiehen tai työntekijän suostumuksella merkitty työvuoroa. Sama koskee myös muuta seitsemän vuorokauden pituista, lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa, jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.

Valtiovarainministeriön edellä mainittuun määräykseen ja ohjeeseen perustuva pääesikunnan ohje (AH6082) 9.5.2011

Vuosilomia koskevien soveltamismääräysten ja -ohjeiden kohdan 3.2. muutos

Kuten valtiovarainministeriön ohje lisättynä kappaleella:

Myönnettäessä vajaita lomaviikkoja loma myönnetään siten, ettei väliin jäävä viikonloppu kuulu vuosilomaan. Loma myönnetään siten, ettei väliin jäävä viikonloppu kuulu vuosilomaan. Loma myönnetään esimerkiksi keskiviikko - perjantai ja maanantai (kaksi lomajaksoa) tai tiistai - perjantai (esimerkit 3, 4 ja 5). Kutsumista työhön viikonloppuina näissä tilanteissa tulee välttää.

Viime mainittuun ohjeeseen liittyvät kuusi (6) esimerkkiä (ks. liite).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusvoimien työaikasopimus

16 § Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa

1. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja 15 §:n 1 - 3 momentissa tarkoitettu lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja. (Huom. 30 §:n 2 kohta: Suhteellisten työtuntinormien taulukot 1 ja 2. Taulukot ovat samat kuin työaikalain 6 §:n alaisten virkamiesten työaikamääräysten taulukot).

2. Mitä tässä pykälässä on sanottu, sovelletaan kursseille ja opetustilaisuuteen komennetun työajan laskennassa.

3. Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta.

Soveltamisohje:

Suhteellisten työtuntinormien taulukkoja käytetään työaikasopimuksen 16 §:n 1 ja 2 momentissa sovituissa tapauksissa yli- ja lisätyökorvauksen laskemisessa.

Ylityö- ja lisätyökorvaukset määritetään sopimuksen liitteenä olevia normitaulukoita käyttäen.

1. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työnantajan määräämään koulutukseen ja työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen kulunut vuorokausi, virka- tai komennusmatkalla varsinaiseen matkustamiseen kulunut vuorokausi, mikäli virkamies on samalla joutunut hoitamaan virkatehtäviään, urheilukomennuspäivät, viikkolepopäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, jos virkamies on aloittanut työnsä, vaikka virkamies niiden johdosta joutuu jäämään pois työstä tai hänelle myönnetään sairauden vuoksi virkavapautta.

2. Edellä tarkoitetulta täydeltä koulutusvuorokaudelta ja urheilukomennusvuorokaudelta lasketaan työajan lisäykseksi 7 tuntia 39 minuuttia. Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta. Edellä mainittuun työajaksi luettavaan koulutus- tai komennusaikaan sisältyy kaikki kurssiin tai komennukseen kuuluva työ. Kurssiin tai komennukseen sisältyviltä vapaapäiviltä ei lasketa työaikaa.

3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat muun muassa vuosiloma- ja virkavapauspäivät pl. työnantajan taloudellisesti tukema av-koulutus, joka anotaan edelleen palkallisena virkavapaana, vuosilomaan jäävät lauantait ja sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä sekä virka- tai komennusmatkalla vain varsinaiseen matkustamiseen kulunut vuorokausi.

Keskeytyspäiviä ovat lisäksi sairaus- ja synnytyslomapäivät sekä vapaa muusta palveluksesta -päivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III Korvaukset ja lisät

Soveltamisohje:

1. Työvuoroluettelot tulee periaatteessa suunnitella niin, ettei ylityötä muodostu. Korvauksia voidaan suorittaa vain työstä, joka perustuu esimiehen ennalta antamaan, nimenomaiseen ylityömääräykseen. Määräyksestä tulee ilmetä määräyksen antajan tarkoittaneen, että virkamies tekee korvauksiin oikeuttavaa lisä- tai ylityötä. Ylityömääräys tulee olla ajallisesti rajoitettu. Joukko-osastoissa tulee tarvittaessa erikseen määrittää tarkoituksenmukaisella tavalla ylityömääräyksen antava toimivaltainen esimies. Ylityön muodostumista ei voida todeta työjakson jälkeen, mikäli virkamiehelle ei ole ennalta annettu ylityömääräystä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimien Saaristomeren meripuolustusalueen (SMMEPA) 6. ohjuslaivueen ohjusviirikön vuosilomasuunnitelma vahvistettiin 3.4.2014. Yliluutnantti A:n vuosilomaksi vahvistettiin 15. - 18.7.2014 ja 21.7. - 11.8.2014. Yliluutnantti B:n vuosilomaksi vahvistettiin 15. - 18.7.2014 ja 21.7. - 4.8.2014.

Työaikasuunnitelma tehtiin kesällä 2014 ja siinä huomioitiin vahvistetut vuosilomat. A:n ja B:n vuosilomajaksojen väliin jäävät päivät 19.7. ja 20.7. kirjattiin työaikasuunnitelmaan keskeytys- eli vuosilomapäiviksi (VL). Työaikasuunnitelman mukaan A:n ja B:n työaika 7.7. - 27.7. oli yhteensä 53 tuntia 33 minuuttia, josta 9 tuntia 50 minuuttia oli ylityötä. A ja B työskentelivät yhtäjaksoisesti 7.7. klo 8.00 ja 14.7. klo 8.00 välisen ajan. Työvuorototeumassa 10/2014 työvuorosuunnitelmaan vuosilomapäiviksi merkityt 19.7. ja 20.7. muutettiin laskenta- eli vapaapäiviksi (VP). Muutoksesta seurasi, että A:n ja B:n virantoimituspäivät lisääntyivät kahdeksasta kymmeneen eikä heille tullut jaksolta ylityötä.

Erimielisyys koskee puolustusvoimien työaikasopimuksen 16 §:n soveltamista ja sitä, ovatko lauantai ja sunnuntai 19. ja 20.7. sisältyneet A:n ja B:n vuosilomaan ja ovatko ne olleet työaikasopimuksen 16 §:ssä tarkoitettuja laskenta- vai keskeytyspäiviä. Ylityökorvaukset ovat määriltään riidattomia.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, ettei Puolustusvoimilla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa B:n ja A:n työaikatoteumaa 19.7. ja 20.7.2014 keskeytys-/ lomapäivistä laskenta-/ vapaapäiviksi,

- velvoittaa vastaajan suorittamaan maksujaksolta 10/2014 vahvistetun työaikatoteutuman mukaisen ylityökorvauksen 9 tunnilta 50 minuutilta B:lle 331,32 euroa ja A:lle 389,63 euroa,

- tuomitsee vastaajan suorittamaan valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta tai koska olisi pitänyt tietää perustellusti rikkovansa sopimuksen määräyksiä, ja

- velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.504 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valtion virka- ja työehtosopimuksesta vuosilomista (8-11 §) ja puolustusvoimien työaikasopimuksesta (16 §) johdetun VM:n ohjeen ja määräyksen VM/354/00.00.00/2011 vuosilomia koskevien soveltamismääräysten ja -ohjeiden kohdan 3.2. muuttamisesta 1.3.2011 ja sen perusteella annetun pääesikunnan ohjeen (AH6082) 9.5.2011 mukaan lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka ne eivät kuluta lomapäiviä. Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon mittainen, ellei lauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaatolle tai vapunpäivälle ole virkamiehen tai työntekijän suostumuksella merkitty työvuoroa. Sama koskee myös muuta seitsemän vuorokauden pituista, lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa, jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 16 §:n soveltamisohjeen 3. mukaan keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Keskeytyspäiviä ovat muun muassa vuosilomapäivät sekä vuosilomaan jäävät lauantait ja sunnuntait eikä virkamiestä voi kutsua työhön keskeytyspäivinä. Pääesikunnan ohjeen mukaan "Myönnettäessä vajaita lomaviikkoja loma myönnetään siten, ettei väliin jäävä viikonloppu kuulu vuosilomaan". Vaikka työhön kutsumista tulee näissä tilanteissa ohjeen mukaan välttää, on työhön kutsuminen silti mahdollista.

Tapauksissa olisi tullut soveltaa pääesikunnan ohjeen esimerkkiä 2. A:n ja B:n lomat eivät päättyneet esimerkin 5. mukaisesti, vaan jatkuivat edelleen viikkoja. A:lla seitsemän päivän jaksoja oli neljä ja B:llä kolme peräkkäin. Näin ollen A:n ja B:n tapaus on esimerkin 2. mukainen. Vuosilomapäivien muuttaminen vapaapäiviksi ilman A:n ja B:n suostumusta ei ollut virkaehtosopimuksen mukaista ja menettelystä aiheutui heille vahinkoa ylityökorvausten menettämisen muodossa. A ja B olisi voitu kutsua työhön 19. ja 20.7.

Ylityömääräys oli annettu ennen työvuorojen alkamista. A, B ja heidän esimiehensä olivat vahvistaneet ylitöiden toteutumisen (työaikasopimus III jakso soveltamisohje 1). A:n ja B:n hyväksyntä on vuosilomasopimuksen 10 §:n mukainen sopimus vuosilomasuunnitelmasta poikkeamisesta.

Keskeytyspäivien laskentasäännön kannalta ei ole merkitystä sillä, määrätäänkö vuosilomat alkamaan maanantaina vai tiistaina. Vuosilomajaksoja ei tule sitoa viikonpäiviin eikä vuosiloman aloituspäivällä saa olla vaikutusta kolmen viikon työjakson keskeytyspäivien määrän laskentaan. Ohjeen sanamuodon tai sen tarkoituksen mukaista ei ole, että muu seitsemän vuorokauden pituinen lomapäivällä alkava ja päättyvä jakso tarkoittaisi vain irrallista, yhtä kalenteriviikkoa vastaavaa lauantain ja sunnuntain sisältävää lomajaksoa. Maanantai 14.7. oli merkitty A:lle ja B:lle vapaapäiväksi, vaikka he työskentelivät tuolloin kello 00.00 – 08.00.

Työnantajalla ei ollut vuosilomasopimuksen 8 §:n mukaista työtehtävien laadusta johtuvaa tai muuta välttämätöntä syytä jakaa A:n ja B:n lomia osiin 10 päivää ylittävältä osalta. Välttämättömänä syynä ei voida pitää sitä, että työnantaja vältti lomien jakamisella ylityökorvausten maksamisen. Työnantajan tulkinta on myös vuosilomasopimuksen 10 §:n ja valtion virkamieslain 11 §:n tasapuolisen kohtelun periaatteen vastainen. Työnantaja ei ole noudattanut samaa tulkintaa vertailukelpoisissa tilanteissa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n ja B:n vuosilomajaksot kirjattiin työvuorosuunnitelmaan virheellisesti. Vuosilomajaksojen väliin jäävät päivät 19. ja 20.7. merkittiin työvuorosuunnitelmaan vuosilomaan sisältyviksi, vaikka ne olivat vuosilomasuunnitelman mukaisesti vuosilomajaksojen väliin jääviä vapaapäiviä. Virheen johdosta A:n ja B:n säännöllinen työaika 7.7. – 27.7. oli työvuorosuunnitelmassa tosiasiallista pienempi. Yksikön päällikkö ei huomannut virhettä ja antoi A:lle ja B:lle ylityömääräyksen ennakoidessaan tehtävien edellyttävän työvuorosuunnitelmaan merkittyä suurempaa työmäärää. Mikäli vuosilomakirjaus olisi tehty työvuorosuunnitelmaan oikein, ei ylityömääräystä olisi annettu. Säännöllinen työaika ei kuitenkaan käytännössä ylittynyt.

Työvuorosuunnitelman kirjausvirhe havaittiin työaikalaskennassa ennen työaikakorvausten maksua. Vuosilomajaksojen väliin jäävät päivät 19. ja 20.7. korjattiin työaikalaskennassa laskenta- eli vapaapäiviksi. Työnantaja vastaa työaikalaskelman oikeellisuudesta. Työnantaja myös päättää virheellisen työaikalaskelman korjauksista ja siitä, kuka korjaukset tekee. Kirjauksen virheellisyys ei vaikuttanut työtuntien määrään eikä työaikalaskelman korjauksella muutettu toteutuneiden työtuntien määrää. A ja B vahvistivat työaikatoteuman, jossa heillä ei ollut ylityötä. Kysymyksessä ei ollut vuosiloman muuttaminen, vaan työvuorosuunnitelman kirjausvirheen korjaaminen. Vuosilomasuunnitelma on tehty ja annettu tiedoksi vuosilomalain ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Vuosilomasuunnitelma laitettiin vahvistamisen jälkeen nähtäville kaikkien virkamiesten käytössä olevalle R-verkkoasemalle.

Vuosilomasopimuksen soveltamisohjeen 3.2. kohdan neljäs kappale ei tule tapauksessa sovellettavaksi, koska 19. ja 20.7. eivät ole olleet soveltamisohjeessa tarkoitettuja lauantai- ja sunnuntaipäiviä. Neljän päivän lomajakso ei sisältänyt kaikkia kalenteriviikon arkipäiviä eikä lomajakso ollut soveltamisohjeessa tarkoitettu viikon lomaan rinnastettava lomajakso. Soveltamisohje koskee vuosiloman antamista eikä sillä ole merkitystä työaikasopimuksen 16 §:n tulkinnan kannalta.

Ylityökorvausten määrään vaikuttavat tehdyt työtunnit ja se, ovatko jaksoon sisältyvät päivät laskenta- eli vapaapäiviä vai keskeytys- eli lomapäiviä. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa esimerkiksi loman vuoksi, lasketaan ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa viikkolepopäivät ja työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät. Keskeytyspäiviä ovat esimerkiksi vuosilomapäivät ja vuosilomaan jäävät lauantait ja sunnuntait eikä niitä huomioida työaikalaskennassa. Silloin kun viikonlopun päivät eivät sisälly vuosilomaan, ne eivät ole keskeytys- vaan laskentapäiviä.

A:n ja B:n vahvistettujen vuosilomien mukaiset lomapäivät ja vuosilomajaksojen sisään jäävät lauantait ja sunnuntait merkittiin työaikalaskelmaan keskeytyspäiviksi. Vuosilomajaksojen väliin jäävät päivät 19. ja 20.7 merkittiin vapaapäiviksi, jotka ovat laskentapäiviä. Tällainen menettely Puolustusvoimissa johtuu muun muassa alueellisen koskemattomuuden varjeluun liittyvästä varallaolotarpeesta ja myös siitä, että näin voidaan välttää ylitöiden muodostumista. A:lle ja B:lle ei tullut ylityötä eivätkä he siten ole oikeutettuja ylityökorvauksiin.

Ylityömääräys annettiin, koska tarvittavien työtuntien määrä arvioitiin suunniteltua suuremmaksi. Suunnitelman tuntimäärä oli kuitenkin virheellinen edellä kerrotulla tavalla. Toteutunut ylityö on todennettavissa vasta jälkikäteen eikä ylityömääräys automaattisesti tarkoita, että ylityökorvauksia tulee maksettavaksi. Työaikatoteuman hyväksyminen puolestaan tarkoittaa tehtyjen työtuntien vahvistamista eikä sillä voida poiketa siitä, mitä virkaehtosopimuksella on sovittu ylityökorvauksen määräytymisestä tai vuosilomien vahvistamisesta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työaikasuunnitelma 30.6.2014

2. A:n työaikatoteumat jaksoilta 10 ja 11/2014

3. B:n työaikatoteumat jaksoilta 10 ja 11/2014

4. Pääesikunnan ohje 9.5.2011 (AH6082) esimerkkeineen

5. Otteita SMMEPA:n vuosilomajärjestyksestä vuodelta 2014

6. Esimerkkejä 10 päivän loman määräämistilanteista

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote vahvistetusta vuosilomajärjestyksestä

2. Työaikatoteuma 7.7. – 27.7.2014

3. Vuosilomasuunnittelun ohjaus (SMMEPA:n vuosilomakäsky 2014)

4. Vuosilomasuunnitelman vahvistamispäätös (SMMEPA:n vuosilomajärjestys 2014)

Kantajan henkilötodistelu

1. Yliluutnantti A todistelutarkoituksessa

2. Päällystöliitto ry:n pääluottamusmies C

3. Päällystöliitto ry:n puheenjohtaja D

4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sopimustoimitsija E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Merivoimien henkilöstöpäällikkö F

2. Puolustusvoimien henkilöstöalan toimialapäällikkö, kapteeniluutnantti G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vuosilomapäivien muuttaminen vapaapäiviksi

Valtionvarainministeriön / Valtion työmarkkinalaitoksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n vuosilomasopimuksen 8 §:n mukaan lomat on annettava yhdenjaksoisina, jolleivät työtehtävien laatu tai muut syyt vaadi, että lomakaudella annettavasta lomasta 10 päivää ylittävä osa on välttämätöntä jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Pääesikunnan ohjeen (K4) mukaan lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka ne eivät kulutakaan lomapäiviä. Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, se on viikon pituinen (seitsemän vuorokautta), ellei lauantaille tai sunnuntaille ole virkamiehen suostumuksella merkitty työvuoroa. Sama koskee myös muuta seitsemän vuorokauden pituista, lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa, jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.

Yliluutnantit A ja B aloittivat vuosiloman tiistaina 15.7.2014. Asiassa on riidatonta, että 3.4.2014 vahvistettuun vuosilomajärjestykseen lauantai 19. ja sunnuntai 20.7.2014 oli merkitty vapaapäiviksi eli laskentapäiviksi. Sen sijaan työaikasuunnitelmaan 30.6.2014 nuo päivät oli merkitty molemmille lomapäiviksi eli keskeytyspäiviksi. Nämä päivät muutettiin kuitenkin työnantajan aloitteesta jälkikäteen vapaapäiviksi. Vastaajan mukaan kysymyksessä ei ollut vuosiloman muuttaminen, vaan työvuorosuunnitelman virheen korjaaminen. Koska A:n ja B:n 15.7.2014 alkaneet yli 10 päivän mittaiset vuosilomat keskeytyivät 19. ja 20.7.2014 väliseksi ajaksi, asiassa on kysymys siitä, vaativatko A:n ja B:n työtehtävien laatu tai muut syyt, että 10 päivää ylittävä osa heidän vuosilomastaan oli välttämätöntä jakaa vuosilomasopimuksen 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Riidatonta on, että virkamiehet voidaan vapaapäivänä tarvittaessa kutsua työhön, kun taas lomapäivänä tällainen ei tule kysymykseen.

A:n ja Päällystöliitto ry:n pääluottamusmies C:n työtuomioistuimessa yhdenmukaisesti kertoman perusteella on selvitetty, että A:lle ja B:lle määrättiin sijaiset heidän lomiensa ajaksi. A tai B eivät myöskään olleet kysymyksessä olevat päivät kattavassa valmiusvuoroluettelossa, mikä C:n mukaan tarkoittaa esimiehen arvioineen, ettei A:n ja B:n työpanosta tarvita vuosiloman aikana. Nämä seikat puhuvat sitä vastaan, että lomien jakaminen olisi ollut välttämätöntä A:n ja B:n työtehtävien laadun vuoksi.

Erimielisyysneuvotteluihin osallistuneen C:n mukaan muutoksen tarkoituksena oli nostaa A:n ja B:n työskentelyvelvollisuutta kyseisellä työaikajaksolla. Erimielisyysneuvottelupöytäkirjaan muutoksen perusteeksi kirjattiin "työaikalaskennasta johtuva syy". C:n, Päällystöliitto ry:n puheenjohtaja D:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sopimustoimitsija E:n mukaan työnantaja ei ilmoittanut muutokselle muita syitä. Sellaisia ei ole myöskään työtuomioistuimessa esitetty, paitsi se, että toimialapäällikkö G:n mukaan vuosilomasuunnittelussa on noudatettu Pääesikunnan ohjetta.

Työtuomioistuin toteaa, että vuosilomasopimuksen mukaan loma on lähtökohtaisesti annettava yhdenjaksoisena. A:n ja B:n lomien jakamiselle ei ole esitetty heidän työtehtäviensä laadusta tai muusta seikasta johtuvaa välttämätöntä syytä. Se, että työnantaja on muutoksen johdosta välttänyt ylityökorvausten maksamisen, ei ole vuosilomasopimuksessa edellytetty välttämätön syy. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Puolustusvoimat on edellä kerrotulla tavalla menetellessään toiminut vuosilomasopimuksen 8 §:n vastaisesti. Kantajan vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Työaikasuunnitelmasta 30.6.2014 (K1) ilmenee, että A:lle ja B:lle molemmille annettiin 9 tunnin 50 minuutin ylityömääräys työaikajaksolle 10/2014. A:n ja B:n virantoimitus- eli laskentapäivät lisääntyivät kuitenkin työnantajan edellä selostetun menettelyn johdosta kahdeksasta kymmeneen. C:n kertomuksella on selvitetty, että mikäli 19. ja 20.7.2014 olisivat olleet vuosiloma- eli keskeytyspäiviä, A:lla ja B:llä olisi ollut oikeus ylityökorvaukseen. Työtuomioistuin katsoo, että koska ylityökorvausten saamatta jääminen johtui Puolustusvoimien vuosilomasopimuksen vastaisesta menettelystä, valtiovarainministeriö on velvoitettava korvaamaan A:lle ja B:lle ylityökorvaukset työaikajaksolta 10/2014. Ylityökorvausten määrät ovat riidattomia.

Vuosilomajärjestysotteesta 2014 (K5) ilmenee, että joidenkin muiden virkamiesten vuosilomia ei jaettu samalla tavoin kuin A:n ja B:n tapauksissa. Asiassa ei kuitenkaan ole selvitetty, että virkamiehiä olisi käytännössä kohdeltu eri tavoin esimerkiksi lomalta töihin kutsuttaessa tai ylitöitä teetettäessä. Siten jutussa ei ole myöskään näytetty, että Puolustusvoimien menettely olisi ollut vuosilomasopimuksen 10 §:ssä mainitun tai valtion virkamieslain 11 §:ssä säädetyn tasapuolisen kohtelun periaatteen vastainen.

Hyvityssakko

Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on ilmeisen perusteettomasti antanut A:n ja B:n vuosilomat eri jaksoissa. Näin menetellessään työnantajan olisi pitänyt tietää rikkovansa virkaehtosopimuksen määräyksiä. Tämän vuoksi työnantaja on tuomittava asiassa valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:ssä säädettyyn hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, ettei Puolustusvoimilla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa B:n ja A:n työaikatoteumaa 19.7. ja 20.7.2014 keskeytys-/ lomapäivistä laskenta-/ vapaapäiviksi,

- velvoittaa valtiovarainministeriön suorittamaan jaksolta 10/2014 vahvistetun työaikatoteutuman mukaisen ylityökorvauksen 9 tunnilta 50 minuutilta B:lle 331,32 euroa ja A:lle 389,63 euroa,

- velvoittaa valtiovarainministeriön suorittamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta 3.000 euroa, ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 8.504 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Niittylä, Schön ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.