TT 2016:2

Tuomiossa vahvistettiin ylemmän toimihenkilön oikeus saada työehtosopimuksen mukaan sijaisuuskorvausta oman toimen ohella tekemästään työstä toisen henkilön työn vaativuustasosta riippumatta työmäärän lisääntyessä.

Työnantaja ei ollut tieten rikkonut työehtosopimusta. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eurofins Scientific Finland Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.6.2015

Pääkäsittely 2.9. ja 28.10.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä on solmittu yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus ajalle 1.5.2012 – 31.5.2014. Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

17 § Sijaisuuskorvaus

Milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa yhdenjaksoisesti vähintään 2 viikkoa oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä yhdenjaksoisesti vähintään 2 viikkoa ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Kun kyseessä on pelkkä sijaisuuden hoito vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä, ei korvausta makseta. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A ja B työskentelevät Eurofins Scientific Finland Oy:ssä ylempinä toimihenkilöinä.

A työskentelee Environment Business -yksikössä, jossa kesällä 2013 työskenteli yhteensä neljä ylempää toimihenkilöä. Nykyisin ylempiä toimihenkilöitä on vain kaksi. A on ollut yhtiön palveluksessa 24.9.2012 lähtien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa analyysipalvelupäällikkönä. A palkattiin yhtiöön tekemään perhevapaalle jääneen analyysipalvelupäällikkö C:n töitä, joita A hoiti edelleen kesällä 2013. Yksikössä ei maksettu sijaisuuskorvauksia aiempina vuosina.

B työskentelee Food&Agro Business -yksikössä, jossa on yhteensä yksitoista ylempää toimihenkilöä. Yksikössä ei maksettu sijaisuuskorvauksia vuonna 2012. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, toteutuvatko A:n ja B:n kesällä 2013 tekemän työn osalta työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset edellytykset sijaisuuskorvauksen maksamiselle.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 14.6.2013 ja liittotasolla 23.1.2014.

KANNE

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa työehtosopimuksen 17 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada sijaisuuskorvausta oman toimen ohella tekemästään työstä toisen henkilön työn vaativuustasosta riippumatta, mikäli tehtävien hoitaminen jatkuu vähintään kaksi viikkoa,

- vahvistaa, että Eurofins Scientific Finland Oy:n työntekijöillä A:lla ja B:llä on oikeus saada kesällä 2013 oman toimensa ohella tekemästään työstä erillisenä sijaisuuskorvauksena 24 prosenttia kunkin henkilökohtaisesta palkasta ensimmäisestä sijaisuuspäivästä lukien, A:n osalta heinäkuulta 390,80 euroa ja elokuulta 62,85 euroa sekä B:n osalta kesäkuulta 816,89 euroa ja heinäkuulta 482 euroa,

- tuomitsee Eurofins Scientific Finland Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Palvelualan työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa rikkomisesta, ja

- velvoittaa Eurofins Scientific Oy:n ja Palvelualan työnantajat PALTA ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut 9.993,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Eurofins Scientific Finland Oy ei ole maksanut edellä mainituille työntekijöilleen A:lle ja B:lle sijaisuuskorvauksia, vaikka heidän työmääränsä on oman toimen ohessa tehtyjen töiden vuoksi lisääntynyt vähintään 24 prosentilla.

Analyysipalvelupäällikkö/kemisti A hoiti laborantin (orgaaniset analyysit) tehtäviä omien tehtäviensä ohella 15.7. - 2.8.2013 välisen ajan.

Analyysipalvelupäällikkö/kemisti B hoiti analyysipalvelu- ja laatupäällikkö/mikrobiologi D:n työtehtäviä kemian ASM-tehtävien osalta, joihin hänellä oli pätevyys, 10. - 23.6.2013 välisen ajan sekä kemian laboratorion laboratoriopäällikkö E:n tehtäviä, pois lukien esimiestehtävät, 17.6. - 14.7.2013 välisen ajan.

Vaatimus sijaisuuskorvauksista on esitetty toukokuussa ennen sijaisuuksien alkamista.

Neuvotteluissa on jäänyt erimieliseksi ylemmän toimihenkilön oikeus saada sijaisuuskorvausta oman toimen ohella tekemästään työstä toisen henkilön työn vaativuustasosta riippumatta, mikäli tehtävien hoitaminen jatkuu vähintään kaksi viikkoa.

Asiaa koskevan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on yksiselitteinen. Eurofins Scientific Oy on tietoisesti toiminut työehtosopimusmääräyksen vastaisesti. Palvelualan työnantajat PALTA ry on määräyksen vastaisesta menettelystä tietoisena hyväksynyt menettelyn eikä se ole pyrkinyt vaikuttamaan työehtosopimuksen vastaisen käytännön loppumiseen. Tämän vuoksi molemmat vastaajat on velvoitettava suorittamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Eurofins Scientific Finland Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 9.905 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asiassa ei ole tarvetta vahvistaa työehtosopimuksen 17 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada sijaisuuskorvausta oman toimen ohella tekemästään työstä toisen henkilön vaativuustasosta riippumatta, mikäli tehtävien hoitaminen jatkuu vähintään kaksi viikkoa. Riidanalaista nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on ainoastaan se, toteutuvatko työehtosopimuksen mukaiset edellytykset sijaisuuskorvauksen maksamiselle.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä 28.6.2013 käydyssä erimielisyysneuvottelussa työnantaja on ottanut esiin PALTA ry:n asiantuntijan F:n antaman ohjeen, jonka mukaisesti sijaisuuskorvausta ei makseta, mikäli ylempi toimihenkilö sijaistaa suorittavaa työtä tekevää laboranttia. Tämä ohje noudattaa alalla vakiintunutta käytäntöä. Ylemmän toimihenkilön työ on asiantuntijatyötä, jossa työn suunnittelu ja järjesteleminen on pääosin ylemmän toimihenkilön itsensä määriteltävissä. Suorittavaan työhön kuuluvien rutiinitehtävien hoitaminen ei yleisesti ottaen lisää kokonaistyömäärää.

Syy siihen, ettei sijaisuuskorvauksia ole maksettu, liittyy muihin tosiseikkoihin kuin työehtosopimuksen tulkintaan. Työehtosopimuksen 17 §:n määräys ei ota kantaa tehtävien vaativuuteen muutoin kuin siinä tapauksessa, että toimihenkilö hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Määräys on otettu työehtosopimukseen työntekijäpuolen aloitteesta ja heidän laatimanaan. Riskin epäselvästä sopimusmääräyksestä kantaa määräyksen laatinut osapuoli.

Sijaisuuskorvauksen vahvistamista koskevat kannevaatimukset tulee ensisijaisesti hylätä yksilöimättöminä. Kanteessa ei ole perusteltu työmäärän lisääntymistä eikä yksilöity, mitä konkreettisia ja työmäärää vähäistä merkittävämmin lisääviä toisen henkilön työtehtäviä A ja B hoitivat oman työnsä ohella.

Edellytykset sijaisuuskorvauksen maksamiselle eivät täyty. A:n ja B:n työmäärä ei ole lisääntynyt työehtosopimuksen 17 §:n edellyttämällä tavalla yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Kysymyksessä on ollut kesälomakausi, jolloin kokonaistyömäärä on ollut normaalia alhaisemmalla tasolla ja työmäärät ovat muutoinkin vähentyneet jokaisessa yksikössä. Yrityksen liikevaihto on ollut noin neljä prosenttia alhaisempi kuin vastaavana ajankohtana vuoden 2012 kesällä. Työmäärää on vähentänyt merkittävästi myös asiakkaiden lomakausi. Kysymyksessä oleva kesä on ollut erityisen hiljainen. Yhtiö ei ole edellyttänyt, että A ja B lisäisivät työmääräänsä kesälomien aikana. Yhtiössä on normaaliin tapaan järjestelty kesälomia ja loma-ajankohdat ovat määräytyneet työntekijöiden itse toivomien aikataulujen ja heidän keskenään sopimien limitysten mukaan. Tavoitteena on ollut, että jokainen voisi pitää kolmen - neljän viikon yhdenjaksoisen loman. Kesälomakauden aikana työt on hoidettu lomia porrastamalla, harjoittelijoita käyttämällä, alihankintaa lisäämällä sekä tarvittaessa ylitöitä teettämällä. Vuosilomien porrastaminen ja töiden tekeminen vajaamiehityksellä vuosilomien aikana on normaalia ilman että kysymys olisi varsinaisesti ennalta sovitusta toisen työntekijän sijaistamisesta. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että kokonaistyömäärä on selkeästi ja jatkuvasti normaalia korkeammalla tasolla.

Myös työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (TT 2009:50) on katsottu, että edellytyksenä sijaisuuskorvauksen maksamiselle on ollut työmäärän lisääntyminen käytännössä sijaistuksen seurauksena. Pelkkä velvoite toimia toisen henkilön sijaisena ei ole oikeuttanut sijaisuuskorvaukseen.

Sijaisuuskorvausta ja siihen liittyviä muita työehtoja ei ole selvitetty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ennen väitettyjä sijaistuksia. Sijaisuuskorvausta on vaadittu vasta lomienpitoajankohdan sopimisen jälkeen.

Sijaisuuskorvauksesta on yrityksessä keskusteltu yleisellä tasolla luottamusmies B:n kanssa jo vuoden 2012 aikana. B esitti työnantajalle sähköpostilla 31.5.2013 kutsun tulla yleisellä tasolla keskustelemaan sijaisuuskorvauksista. Tapaaminen järjestettiin vasta 14.6.2013 johtuen B:n omista henkilökohtaisista kiireistä. Tuolloin kesälomakausi oli jo alkanut. Yksilöidyt vaatimukset korvauksista on esitetty vasta tämän oikeudenkäynnin kuluessa.

Laboratorion työtehtävät eivät ole yksilöitävissä siten, että kysymyksessä voitaisiin katsoa olleen toisen henkilön sijaistaminen. Ylempien toimihenkilöiden itsenäisiin ja vastuullisiin asiantuntijatehtäviin ja toimenkuviin sisältyy jo itsessäänkin merkittävä määrä erilaisia työtehtäviä, jotka eivät välttämättä kuulu jokapäiväiseen toimenkuvaan. Tehtävien erottelu henkilöittäin ei kaikilta osin ole mahdollista.

Environment Business -yksikössä A:n sijaisuuskorvauksen kannalta oleellisen ajanjakson toteutunut myynti on ollut 4-5 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi analytiikan alihankintatyötä kasvatettiin samana ajankohtana 79 prosenttiin edellisen kesän 65 prosentista, eli alihankinta kasvoi viidenneksellä vuoden 2012 kesään verrattuna. Väitettynä sijaistusaikana on nimenomaisesti etukäteen kirjallisesti määrätty, että kaikki vesien, haihtuvien öljyhiilivetyjen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä maa-ainesten öljyjen, pH:n ja hehkutushäviöiden analyysit lähetettiin alihankkijoiden tehtäviksi. Kesälomakaudeksi yksikköön palkattiin kesäapulaiseksi myös kolme laboranttiharjoittelijaa, joista kaksi hoiti samoja tehtäviä, joita A:n on väitetty sijaistaneen.

Näiden tehtäviinsä perehdytettyjen ja siten pätevöityneiden kolmen kausiapulaisen yhteenlaskettu työpanos kesälomakaudella 2013 oli noin 28 henkilötyöviikkoa, joka ylittää vakinaisen henkilöstön pitämät 25 henkilötyöviikon kesälomat. Tämän lisäksi henkilöstövahvuutta paransivat vielä perhevapaalta palanneet G 19.8.2013 lukien sekä C 16.9.2013 lukien. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa oli noin kahdeksan työviikkoa. Vakituisen henkilöstön 25 viikon kesälomia kompensoimaan tuli siten yhteensä 36 henkilötyöviikkoa.

Työajan seurannan perusteella A:n työmäärä on kesällä 2013 ollut vähäisempi kuin edellisenä kesänä. Kesällä 2013 A on käytännössä kyennyt hoitamaan kaikki tehtävänsä säännöllisen työajan puitteissa, pois lukien muutamia yksittäisten tuntien ylityksiä.

Kanteessa mainittuna ajanjaksona 1. - 31.7.2013 työajan liukumasaldo lisääntyi vain 5,5 tuntia. Mainittuna ajanjaksona työpäiviä on ollut 23, joten ottaen huomioon 7,5 tunnin päivittäinen työaika, heinäkuun kokonaistyöajaksi on tullut 172,5 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa ainoastaan 3,2 prosenttiyksikön lisäystä normaaliin kuukausittaiseen työaikaan suhteutettuna. A:n väite työmäärän lisääntymisestä ei voi pitää paikkansa. Heinäkuun aikana tehdyistä yhdeksästä ylityötunnista on sovittu A:n aloitteesta etukäteen erikseen. Tästä työajan ylityksestä hän on jo saanut erillisen korvauksen.

Food&Agro Business -yksikössä B:n sijaisuuskorvausten kannalta oleellisen ajanjakson toteutunut myynti on ollut kuusi prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi analytiikan alihankintatyötä kasvatettiin samalla ajanjaksolla 46 prosenttiin, kun kesällä 2012 se oli ollut 36 prosenttia. Alihankinta kasvoi siten lähes kolmanneksella vuoden 2012 kesään verrattuna.

Kanteessa mainittuna ajanjaksona 10.6. - 14.7.2013 B:n työajan liukumasaldo kasvoi vain 9,8 tuntia. Ajanjaksolla oli 24 työpäivää, joten ajanjakson säännöllinen työaika oli yhteensä 180 tuntia (24 x 7,5). Työajan laskennallinen lisäys normaaliin työaikaan verrattuna on ollut vain 5,4 prosenttia. B:n väite työmäärän merkittävästä lisäyksestä ei pidä paikkaansa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että B käytti samalla ajanjaksolla useita työtunteja myös luottamustehtäviensä hoitamiseen, muun muassa tähän sijaisuuskorvausasiaan. B oli myös itse kesälomalla juuri ennen vaatimusta koskevaa ajanjaksoa, joten B:llä on lomansa jälkeen ollut myös omia tehtäviä kiinni kurottavaksi. Sijaisuudesta johtunutta lisääntynyttä työmäärää vastaan puhuu myös se, että B piti heinäkuussa omasta pyynnöstään kaksi työpäivää (22.7. ja 26.7.) saldovapaata.

B ei ole sijaistanut mikrobiologian analyysipäällikön tehtävää ja laboratorio- ja laatupäällikön tehtäviä. B:llä ei ole ollut koulutusta tai pätevyyttä mikrobiologian analyysipäällikön tehtävään. Laboratorio- ja laatupäällikön tehtäviä ovat sijaistaneet muut esimiehet. B ei ole ollut esimies. B on hoitanut kesälomakaudella ainoastaan laboratoriopäällikkö E:n tehtävään liittyneitä analyyseihin liittyvä asioita. Käytännössä tämä on tarkoittanut vain näytteiden toimittamista edelleen alihankkijoille sekä valmistuneiden analyysitulosten raportointia asiakkaille. Kyseiset tehtävät sisältyvät B:n omaan analyysipäällikön toimenkuvaan eivätkä ne siten ole uusia tai ylimääräisiä työtehtäviä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Eurofins Scientific Finland Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti eikä hyvityssakon tuomitsemiselle ole perusteita. Edellytykset korvauksen maksamiselle puuttuvat. Yhtiö on konsultoinut asiassa työnantajaliittoa ja toiminut asiassa saamiensa ohjeiden mukaan.

Valvontavelvollisuuden rikkominen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, koska työehtosopimuksen määräystä ei ole rikottu. Sijaisuuskorvausta koskeva työehtosopimuksen määräys on kokonaisuutena epäselvä ja monitulkintainen. PALTA ry on ohjeistanut jäsenyritystä toimimaan sen mukaan kuin yhdistys on tulkinnut työehtosopimusmääräystä. Normaalit loma-ajan järjestelyt, joissa työntekijät vuoroin tuuraavat toisiaan kesälomien aikana, eivät automaattisesti oikeuta sijaisuuskorvaukseen. Korvaukseen liittyviä yksityiskohtia ei ole selvitetty etukäteen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistiot 28.6.2013 ja 25.7.2014 sekä liite 13.10.2013

2. Environment Business-yksikön lomalista vuodelta 2013

3. Environment Business -yksikön testimäärät vuonna 2013 A:n sijaistaman tehtävän osalta

4. Food & Agro Business-yksikön lomalista vuodelta 2013

5. 14.6.2013 päivätty sähköposti

6. 31.5.2013 päivätty sähköposti

7. 17.6.2010 päivätty paikallinen sopimus

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistio 28.6.2013

2. Erimielisyysmuistio 25.7.2014

3. Kesälomalista 2013 Environment - yksikkö

Kantajan henkilötodistelu

1. Analyysipalvelupäällikkö / kemisti ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies B

2. Analyysipalvelupäällikkö / kemisti A

3. Eläkeläinen, Toimihenkilöunionin entinen työsuhdeasiamies H

4. I

Vastaajan henkilötodistelu

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiantuntija J

2. Virvo Oy:n ja Nab Labs Oy:n henkilöstöpäällikkö K

3. Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja L

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa keskeisiä riitakysymyksiä ovat, edellyttääkö työehtosopimuksen 17 §:n määräyksen mukaisen sijaisuuskorvauksen maksaminen työmäärän lisääntymistä ja onko korvauksen maksaminen riippuvainen oman toimen ohella tehdyn työn vaativuustasosta. Lisäksi asiassa on ratkaistava, toteutuvatko määräyksen mukaiset edellytykset A:n ja B:n kesällä 2013 tekemän työn osalta.

Sovellettavat määräykset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välisen 1.5.2012 - 31.5.2014 voimassa olleen yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentin mukaan milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa yhdenjaksoisesti vähintään 2 viikkoa oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Määräyksen 3 momentin mukaan, kun kyseessä on pelkkä sijaisuuden hoito vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä, ei korvausta makseta. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Toimihenkilöunionin entinen työsuhdeasiamies H on kertonut toimineensa palkansaajapuolen pääneuvottelijana laboratorioalan ensimmäistä työehtosopimusta laadittaessa. Työehtosopimuksen 17 §:n määräykset tarkoittavat H:n käsityksen mukaan sitä, että sijaisuuskorvaus tulisi maksaa, kun toimihenkilö ottaa oman toimensa ohella toisen saman tasoisen työn hoitaakseen tai siirtyy kokonaan hoitamaan toisen henkilön vaativampaa tehtävää. Edellytyksenä on myös, että työn kesto on vähintään kaksi viikkoa.

Työnantajapuolen pääneuvottelijana mainituissa sopimusneuvotteluissa toiminut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiantuntija J on kertonut, että sopimusluonnosesitys oli Toimihenkilöunionin laatima. Työnantaja teki oman esityksen vain palkkauksesta. Sijaisuuskorvaus ei ollut erityisesti neuvotteluissa esillä. J:n käsityksen mukaan sijaisuuskorvauksen saaminen edellyttää, että henkilö tekee oman työnsä ja että hänelle tämän ohella annetaan selkeästi lisätehtäviä. Lisätöiden tekemisen täytyy olla kokoaikaista ja asian täytyy olla ennalta sovittu. Sopimuksen sanamuoto ei J mukaan edellytä sitä, että oman toimen ohella tehtävän työn pitäisi olla vaativampaa. Työnantajan vastuulla on periaatteessa työnjohto-oikeutensa perusteella selvittää sijaisuuskorvaus ennakolta, mutta myös työntekijällä on asiassa vastuunsa.

Virvo Oy:n ja Nab Labs Oy:n henkilöstöpäällikkö K on kertonut osallistuneensa vuonna 2005 voimaan tulleen laboratorioalan työehtosopimuksen laadintaan siten, että häntä pyydettiin kommentoimaan sopimusmääräysten luonnoksia. K on ymmärtänyt riidanalaisen määräyksen siten, että sijaisuuskorvaus on tarkoitettu paikallisesti sovittavaksi. Korvauksen maksaminen täytyy selvittää ennakolta. K on kertonut, että määräystä on sovellettu hänen edustamissaan yhtiöissä siten, että selkeästä vastuun lisääntymisestä on voitu maksaa lisäkorvaus myös sijaisuuskorvauksen muodossa. Työntekijän viikkotunnit eivät voi sinänsä lisääntyä, vaan työ tehdään liukuvan työajan puitteissa.

Työtehtävistä esitetty selvitys

B on kertonut toimineensa Eurofins Scientific Finland Oy:n analyysipalvelupäällikkönä 1.9.2008 lukien. Hänen työhönsä kuuluu toimia yhteyshenkilönä asiakkaan, myynnin ja laboratorion välillä ja huolehtia siitä, että tilaus toteutetaan sovitun mukaisesti. Lisäksi B vastaa steroli- ja rasvahappoanalyyseistä. B sijaisti oman toimensa ohella 10.-23.6.2013 välisenä aikana kemian analyyseista vastaavaa D:tä ja 17.6. - 14.7.2013 välisenä aikana laboratoriopäällikkö E:tä muutoin paitsi esimiestehtävien osalta. Yksi selkeä sijaistettava E:n tehtäväkokonaisuus, joka ei kuulunut B:n omiin työtehtäviin, oli analyysitodistusten laadinta. Näitä tehtäviä ei voinut siirtää kesälomien jälkeiseen ajankohtaan, koska todistukset piti saada toimitetuiksi sovituissa määräajoissa asiakkaille. Jos B ei olisi hoitanut sijaistuksia, niiden hoitamiseen olisi tarvittu ulkopuolinen sijainen. Tehtävien hoitamatta jättäminen olisi tarkoittanut sopimusrikkomuksia yhtiön asiakkaisiin nähden. Sijaistaminen on lisännyt B:n työmäärää. B on arvioinut, että työmäärän lisäys on asettunut varmuudella 14-35 prosentin välille, mutta asian tarkka arvioiminen on vaikeaa. Yleensä ottaen hiljaisempi ajanjakso työmäärien osalta on lähes poikkeuksetta sijoittunut vasta heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun, eli ei siihen ajanjaksoon, jolloin B on toiminut sijaisena. Myös B:n luottamusmiestoimi on vienyt työaikaa, vaikka hän on hoitanut näitä tehtäviään myös vapaa-ajallaan. B:n ollessa lomalla D ja E ovat hoitaneet hänen kiireelliset työtehtävänsä.

B on lisäksi kertonut, että sijaisuuskorvausta koskeva asia on ollut aiemmin esillä vuonna 2010, jolloin asiasta on päästy sopimukseen. B on tuolloin esittänyt korvauksen määräksi 24 prosenttia sijaistettavien henkilöiden euromääräisestä palkasta, mutta määräksi on saatu sovittua 20 prosenttia. Vuosi ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen.

A on kertonut toimineensa Eurofins Scientific Finland Oy:n analyysipalvelupäällikkönä 24.9.2012 lukien. Hänen tehtävänsä ovat samankaltaiset kuin B:llä. Kesällä 2013 hän hoiti omien työtehtäviensä lisäksi laborantti M:n tehtäviä 15.7. - 2.8.2013 välisenä aikana. A:n on alun perin ollut tarkoitus toimia sijaisena 11.8.2013 saakka. M:n työ on rutiiniluonteista laborantin työtä, johon kuuluvat orgaaniset analyysit eivät kuuluneet A:n omaan toimenkuvaan. Työnantaja edellytti, että A hankki pätevyydet, joiden perusteella hän pystyi sijaistamaan M:ää tämän lomien aikana. Vaikka lomatoiveita pyydettiin, työnantaja edellytti, että lomat olivat eri aikaan M:n lomien kanssa. A:n työmäärä lisääntyi selkeästi sijaistamisen aikana. A ei voinut tehdä M:n tehtäviä omassa työpisteessään, vaan hän joutui työskentelemään kahdessa eri työpisteessä. A teki loman aikana sovitusti pika-analyyseja myös ylitöinä niiden kiireellisyyden vuoksi, samoin kuin laskutuksen, koska se oli pitänyt hoitaa kuun loppuun mennessä. A:n ollessa lomalla hänen silloinen esimiehensä I sijaisti häntä tekemällä kiireelliset tehtävät.

A on lisäksi kertonut, että vain pieni osa näytteistä lähetettiin alihankkijoille. Näytteiden lähettäminen alihankintaan ei vähentänyt A:n töitä, koska lähettäminen alihankintaan lisäsi A:n omia analyysipalvelupäällikön tehtäviä. Analysoitavien näytteiden määrä ei juurikaan vaikuttanut siihen, kuinka paljon aikaa niiden esikäsittelyyn ja tulosten laskemiseen meni. Myöskään Tampereen toimintayksikössä kesällä toimineiden laboranttiharjoittelijoiden toiminta yksikössä ei juurikaan vähentänyt A:n töitä. Harjoittelijat osallistuivat lähinnä vain kuiva-ainenäytteiden käsittelyyn ja laitteiden huoltoon. Varsinaisten analyysien teko oli pidempi prosessi, joka vei huomattavasti enemmän aikaa. Harjoittelijoista yksi lopetti ennen A:n sijaistusjakson alkamista. Toinen harjoittelija teki puolestaan opinnäytetyötä metallianalytiikasta, eikä hän siten tehnyt orgaanista analyysia. Kolmas harjoittelija ehti opetella harjoittelujaksollaan vain osan menettelystä, mutta hänellä ei opiskelijana ollut pätevyyttä orgaanisten analyysien tekemiseen.

Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja L on kertonut, että vuoden 2013 kesä ei ole ollut kummassakaan nyt kysymyksessä olevassa yksikössä normaalia vilkkaampi, vaan päinvastoin. Näytemäärät vähenivät verrattuna edelliseen vuoteen ja alihankintatyön käyttö lisääntyi. Kesän aikana Food&Agro Business -yksikön suurimmilla asiakkailla oli tuotantoseisokkeja. Yksikön kesän ja koko vuoden 2013 liikevaihdosta yli 80 prosenttia tuli näiltä kahdelta asiakkaalta, jotka muodostivat yli 45 prosenttia yhtiön koko liikevaihdosta. Asiakkaiden tuotantoseisokeista kertyi kesän aikana yhteensä yhdeksän viikon katkos niiden toimintaan, mikä vähensi Food&Agro Business -yksikön töitä kesän aikana ja vaikutti myös niiden suunnitteluun.

L on arvioinut, ettei kesälomakaudella ole syntynyt vähäistä merkittävämpää työmäärään perustuvaa sijaistustarvetta työaikakirjanpidon tai analyysimäärien perusteella. Nyt kysymyksessä olevalla ajanjaksolla A:n työtuntimäärät ovat kasvaneet vain 5,5 tunnilla. A:n kanssa on myös sovittu mahdollisuudesta tehdä tiettyjä töitä ylitöinä, kuten kesällä 2013 tapahtuikin. B:n työtuntimäärät ovat kasvaneet 9,8 tunnilla, minkä osalta on huomattava, että B:n työaikaa on kulunut myös luottamusmiehen tehtävän hoitamiseen. L on kuullut vaatimuksen työmäärän lisääntymisestä 24 prosentilla vasta elokuussa 2015.

L on lisäksi kertonut, että myös harjoittelijoiden työpanosta on pyritty hyödyntämään kesäaikaan. Harjoittelijoiden työpanoksen ajallinen kesto Tampereen toimintayksikössä oli 28 henkilötyöviikkoa. Käytössä oli myös vuorotteluvapaalta palanneiden kahden vakituisen työntekijän noin kahdeksan henkilötyöviikon työpanos.

Kantaja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vedonnut kirjallisena todisteena (K7) 17.6.2010 päivättyyn paikalliseen sopimukseen. Sopimuksesta ilmenee, että Food&Agro -yksikössä on maksettu ylemmille toimihenkilöille työehtosopimukseen perustuvaa 20 prosentin sijaisuuskorvausta kesälomakaudella 2010 olennaisesti lisääntyneen työmäärän perusteella. L on kertonut, että sopimus on syntynyt tilanteessa, jossa Food&Agro -yksikössä oli vastikään siirrytty noudattamaan yksityisten laboratoriohenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. L oli itse vasta siirtynyt tehtäväänsä, kun B oli tullut esittämään vaatimuksen sijaisuuskorvausten suorittamisesta kaikille ylemmille toimihenkilöille. Vaikka L oli ihmetellyt vaatimusta, paikallinen sopimus oli tehty. Aikataulu on ollut kireä ja kesäloma-ajat oli jo lyöty lukkoon. L oli loman jälkeen haastatellut kaikkia listan henkilöitä siitä, olivatko työmäärät heidän mielestään lisääntyneet kesän aikana. Vastaukset olivat olleet epämääräisiä, eikä kukaan ollut osannut sanoa mitään varmaa. Ainakaan kenenkään työmäärän lisääntyminen ei ollut yhtäjaksoista. Kesän aikaiset tehtävät eivät L:n mukaan ylipäänsä ole olleet siten yksilöitävissä, että tietty henkilö olisi hoitanut vain jotain tiettyä sijaistettavaa tehtävää.

A:n esimiehenä toiminut I on kertonut, että yhtiöön ei ole juurikaan palkattu sijaisia, joten työnantaja edellytti, että työntekijät sijaistivat toisiaan. Näytteiden lähettäminen alihankkijoille ei merkittävästi vähennä työmäärää, koska pikanäytteitä ei voida lähettää niiden kiireellisyyden vuoksi. Kesäisin pika-analyyseja tehdään enemmän kuin muina vuodenaikoina maan kunnostustyön lisääntymisen vuoksi.

I on lisäksi kertonut määränneensä A:n toimimaan M:n sijaisena. A on esittänyt sijaisuuskorvausta koskevan vaatimuksen I:lle ennen sijaistamisjakson alkamista, ja hän on välittänyt sen eteenpäin toimitusjohtaja L:lle. Hänen esimiehensä on ilmoittanut, että sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että sijaistaminen koskee vaativampia tehtäviä. I ei ole tämän vuoksi keskustellut asiasta A:n kanssa sen enempää. I on arvioinut, että A:n työt ovat sijaistamisen johdosta lisääntyneet kesällä jopa noin 40 prosenttia. Työtunteihin ei ole tullut merkittävää lisäystä, koska A:n tauot ovat lyhentyneet tai jääneet pois ja työtahti on muutenkin kiristynyt äärimmilleen. Kesäharjoittelijat eivät ole voineet juurikaan vähentää A:n työtaakkaa, koska heistä yksi keskittyi täysin metallianalytiikkaan, yksi lopetti ennen M:n loman alkamista ja yksi aloitti vain viikkoa tätä ennen, ja kykeni siten tekemään vain murto-osan analyyseista. Harjoitteluajan puitteissa analyysien tekemiseen pätevöityminen on yleensäkin ottaen hyvin rajoitettua. I:n oma työsuhde yhtiöön on päättynyt maaliskuussa 2015 yhteistoimintamenettelyn seurauksena. Tämän jälkeen hän on toiminut vielä kesälomasijaisena yhtiössä.

Arvio ja johtopäätökset

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa ei ole otettu kantaa siihen, tuleeko oman toimen ohella sijaistettavan tehtävän olla ylemmän toimihenkilön omaa tointa vaativampi. Määräyksen 2 momentissa on erikseen määrätty, että korvaus maksetaan toimihenkilölle, joka hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Määräyksen sanamuodon ja kirjoitustavan perusteella velvollisuus suorittaa sijaisuuskorvausta 1 momentin mukaisesti ei siten edellytä, että sijaistettava tehtävä olisi vaativampi. Näin määräystä ovat tulkinneet myös työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet todistajat H ja J.

Määräyksen sanamuodon perusteella sijai³suuskorvauksen suuruus määräytyy työmäärän lisääntymisen suhteessa. Tästä syystä työtuomioistuin katsoo, että myös korvauksen saaminen edellyttää työmäärän lisäystä. Tästä seikasta kantajakaan ei ole sinänsä ollut eri mieltä, vaan riitaa on tältä osin ollut vain siitä, onko B:n ja A:n työmäärä lisääntynyt näissä yksittäisissä tapauksissa kesällä 2013. Todistaja J:n käsityksen mukaan henkilön tulee korvauksen saadakseen hoitaa oman työnsä lisäksi hänelle selkeästi annetut lisätehtävät. H ja sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä kertonut K ovat kuitenkin katsoneet, ettei sijaisuuskorvauksen saaminen edellytä ylitöiden tekemistä. K:n mukaan työehtosopimusmääräystä on sovellettu hänen edustamissaan yhtiöissä siten, että sijaisuuskorvausta on maksettu myös selkeän vastuun lisääntymisen perusteella.

Myös oikeuskäytännössä (TT 2009:50) on vastaavanlaisen työehtosopimusmääräyksen soveltamisen osalta katsottu, että korvauksen saaminen edellyttää työmäärän lisääntymistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ratkaisun mukaan työmäärän merkittävää lisääntymistä.

Asiassa on B:n, A:n ja L:n kertomuksilla selvitetty, että lomat sovitaan yhtiössä siten, että esimiehet pyrkivät sijoittamaan lomat työntekijöiden esittämien lomatoiveiden perusteella. Lomien kesken ei saa olla päällekkäisyyksiä, jotta aikasidonnaiset ja kiireelliset tehtävät pystytään hoitamaan lomien aikanakin.

B on kertonut sijaistaneensa kesällä analyysipalvelu- ja laatupäällikkö D:tä ja kemian laboratorion laboratoriopäällikkö E:tä muutoin paitsi esimiestehtävien osalta. Kantajan kirjallisena todisteena (K4) esittämästä Food&Agro Business -yksikön vuoden 2013 lomalistasta ilmenee, että D:n ja E:n vuosilomat ovat ajoittuneet siten, että B on voinut toimia heidän sijaisenaan. Listasta ilmenevä sijaistamisjakso on myös täyttänyt kestoltaan työehtosopimusmääräyksen edellyttämän vähimmäisajan kaksi viikkoa.

Kantajan kirjallisena todisteena (K5) esittämästä 14.6.2013 päivätystä kesälomasijaisuuksia koskevasta sähköpostiviestistä ilmenee, että B:n on todettu toimivan E:n sijaisena analyyseihin liittyvissä asioissa. Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko kysymyksessä ollut B:n esimiehen B:lle antama määräys. B:n kertomuksesta työtuomioistuimessa käy ilmi, että E:n selkeä tehtäväkokonaisuus, joka ei kuulunut B:n omiin työtehtäviin, oli analyysitodistusten laadinta, jota ei tehtävän kiireellisyyden vuoksi voinut lykätä lomien jälkeiseen aikaan.

L:n kertomuksesta ilmenee se, että yhtiön liikevaihto on vähentynyt kesällä 2013 ja että alihankintatyön käyttö on lisääntynyt. Food&Agro -yksikön työmääriä ovat L:n kertomuksen mukaan vähentäneet myös yksikön suurimpien asiakkaiden työseisokit. B:n työtuntimäärät ovat nyt kysymyksessä olevalla ajanjaksolla lisääntyneet vain 9,8 tunnilla, ja tästä osa on kulunut myös luottamusmiehen tehtävän hoitamiseen.

Kantajan kirjallisena todisteena (K7) esitetystä 17.6.2010 päivätystä paikallisesta sopimuksesta ilmenee, että Food&Agro -yksikössä on maksettu ylemmille toimihenkilöille työehtosopimukseen perustuvaa 20 prosentin sijaisuuskorvausta kesälomakaudella 2010 olennaisesti lisääntyneen työmäärän perusteella. B:n kertomuksen mukaan vuosi ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen. L:n kertomuksesta käy puolestaan ilmi, että paikallinen sopimus on syntynyt tilanteessa, jossa ei ollut mahdollisuutta selvittää työmäärän todellista lisääntymistä. Työtuomioistuin katsoo, ettei vuonna 2010 tehdyn sopimuksen perusteella voida muutenkaan tehdä johtopäätöksiä ylimpien toimihenkilöiden todellisista työmääristä vastaajayhtiössä kesälomakaudella 2013.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimusmääräys sulje pois sitä, että työyhteisöissä hoidetaan lähtökohtaisesti lomien ja muiden poissaolojen aikana myös erilaisissa tiimeissä työskentelevien poissaolijoiden kiireellisiä työtehtäviä ilman erillistä sijaisuuskorvausta. L:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty se, että yhtiön liikevaihto on vähentynyt ja että Food&Agro -yksikön kahden tärkeän asiakasyrityksen tuotannon seisokit ovat vähentäneet työmäärää sanotussa yksikössä kesälomakaudella 2013. B:n työtuntimäärä ei ole lisääntynyt vähäistä enempää. Asiassa ei ole myöskään selvitetty, että B:n vastuu hänen hoidettavakseen jääneistä työtehtävistä olisi selkeästi lisääntynyt. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että B:n työmäärä tai vastuu olisivat lisääntyneet työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Kanteen toisen kohdan mukainen vahvistamisvaatimus on siten hylättävä B:n osalta.

A:n ja laboranttina toimivan M:n toimenkuvat ja tehtävät eivät ole samanlaiset, vaan A on kertomansa mukaan joutunut työnantajan edellyttämällä tavalla hankkimaan pätevyydet tehdäkseen laborantin työhön kuuluvia analyyseja. Asiassa todistelutarkoituksessa kuultu vastaajayhtiön toimitusjohtaja L ei ole sinänsä kiistänyt sitä, että A:n on edellytetty hankkivan pätevyydet toimiakseen M:n sijaisena. L ei myöskään ole kiistänyt A:n velvoitetta hoitaa oman toimensa ohella M:n työtehtävät tämän loman aikana.

Kantajan ja vastaajan kirjallisena todisteena (K2 ja V3) esittämästä Environment Business -yksikön vuoden 2013 lomalistasta ilmenee, että M:n ja A:n vuosilomat ovat ajoittuneet siten, että A on toiminut kertomallaan tavalla M:n sijaisena. Listasta ilmenevä sijaistamisjakso on myös kestänyt työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentin edellyttämin tavoin vähintään kaksi viikkoa.

Listasta käy myös ilmi, että M:n loman aikana alihankkijoille on määrätty lähetettäväksi muita kuin niin sanottuja pika-analyyseja. Asiassa on henkilötodistelun, erityisesti A:n ja todistaja I:n kertomuksin selvitetty, ettei pika-analyyseja voida niiden kiireellisyyden vuoksi lähettää Saksaan alihankkijan analysoitavaksi. Pika-analyysien tekeminen on siten jäänyt M:n loma-ajan sijaisen A:n tehtäväksi.

Sijaisuuskorvauksen saaminen edellyttää edellä mainituin tavoin työmäärän lisäystä. A on arvioinut, että hänen työmääränsä lisääntyi selkeästi sijaistamisen aikana. A on kertonut, että vain pieni osa näytteistä lähetettiin alihankkijoille, eikä analysoitavien näytteiden määrä juurikaan vaikuttanut siihen, kuinka paljon aikaa niiden esikäsittelyyn ja tulosten laskemiseen meni. Myös A:n esimiehenä toiminut I on arvioinut, että A:n työt lisääntyivät sijaistamisen vuoksi. I on arvioinut, että työmäärän lisäys on ollut jopa noin 40 prosenttia. I:n kertomuksesta käy ilmi myös se, että A:n työmäärä on lisääntynyt sen vuoksi, että maaperäanalyysejä hyödyntävät asiakkaat tilaavat kesällä enemmän pika-analyyseja kuin muina vuodenaikoina.

Kantaja YTN ry on vedonnut kirjallisena todisteena (K3) tulosteeseen Environment Business -yksikön testimääristä. B ja A ovat kertoneet, että todisteen luvut oli tulostettu yksikön tietokannasta, ja niihin on koottu A:n M:n sijaisena tekemät testimäärät. Kertomusten mukaan taulukosta ilmenee, että testimäärät ovat lisääntyneet, mutta alihankintaan on lähetetty näytteitä sama määrä kuin tavallisesti. L on arvioinut, että taulukossa olevat tiedot ovat oikeasuuntaisia, lukuun ottamatta alihankinnan käyttöä, koska alihankintaa on ollut enemmän kuin taulukosta ilmenee. Taulukkoon poimitut viisi analyysia muodostavat L:n mukaan vain 0,3 prosenttia yhtiön palvelutarjonnasta, johon kuuluu yhteensä 1.803 erilaista testiä. Lisäksi yhtiön liikevaihdosta mainittujen analyysien osuus on ollut vain alle 10 prosenttia. L on myös arvioinut, että M:n töistä pika-analyysien osuus on ollut pieni ja valtaosa töistä on voitu lähettää alihankintana Saksaan.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työmäärän lisääntymistä ole mahdollista arvioida yksinomaan tulosteen (K3) perusteella, koska sanottu tuloste kattaa vain osan toimintayksikössä tehtävistä analyyseista. L:n kertomuksen perusteella A:n työtuntimäärä on kasvanut nyt kysymyksessä olevalla ajanjaksolla vain 5,5 tunnilla. A on myös tehnyt töitä sovitusti ylitöinä, kuten A:n omastakin kertomuksesta käy ilmi. Toimintayksikössä kesällä 2013 olleiden harjoittelijoiden osalta työtuomioistuin toteaa, että heidän työtehtävänsä ja puuttuva pätevyytensä M:n työtehtäviin kuuluneiden maaperäanalyysien suorittamiseen ovat estäneet heidän työpanoksensa hyödyntämisen vastaajien väittämin tavoin. A:n työmäärän lisääntymistä tukee myös se seikka, ettei A ole ehtinyt kanteessa kerrottuna aikana 15.7.2013 - 2.8.2013 tekemään kaikkia töitään normaalina työaikana, vaan hän on joutunut tekemään pika-analyyseja ja laskutusta myös ylitöinä. Vaikka näytteitä on määrätty lähetettäväksi alihankintaan, B:n ja A:n kertomuksilla on selvitetty, että tämä toisaalta myös on lisännyt A:n normaaleihin työtehtäviin kuuluvia analyysipalvelupäällikön tehtäviä. Myöskään harjoittelijoiden käyttämisen ei voida katsoa merkittävästi vähentäneen A:n työtehtäviä. A:n ja I:n kertomuksilla on selvitetty, että kolmesta harjoittelijasta vain yksi on käytännössä voinut edes osittain tehdä M:n tehtäviin kuuluvia analyyseja. Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi sen, että A:n työmäärä on lisääntynyt työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Työehtosopimusmääräyksen 17 §:n 3 momentti edellyttää, että sijaisuuskorvauksen maksamisesta ja muista työehtoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittava etukäteen. A on kertonut kysyneensä sijaisuuskorvauksen maksamisesta toukokuussa 2013 esimieheltään I:ltä. I on vahvistanut, että A on vaatinut sijaisuuskorvausta ennen sijaistamisen alkamista. Myös kantajan kirjallisena todisteena (K6) esitetystä I:n A:lle 31.5.2013 välittämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että korvausta on vaadittu hyvissä ajoin ennen sijaistamisen alkamista viimeistään toukokuussa 2013. Viestistä ilmenee myös se, että työnantaja on 27.5.2013 ilmoittanut kielteisen kantansa sijaisuuskorvauksien maksamiselle pelkästään toisen henkilön sijaistamisen tai lisääntyneen työmäärän perusteella. Sähköpostiviestin mukaan korvaus edellytti aina tehtävien vaativuuden selvää kohoamista. Edelleen viestin mukaan tilanteissa, joissa ylempi toimihenkilö sijaisti laboranttia, sijaisuuskorvaus ei tullut kysymykseen. A:n on siten näytetty esittäneen korvauksen maksamista koskevan vaatimuksen ennen sijaistamisen alkamista. Koska työnantajan on ilmoittanut kielteisen kantansa sijaisuuskorvauksen maksamiseen, A ei ole käytännössä voinut viedä asiaa eteenpäin ennen tätä oikeudenkäyntiä.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimusmääräys sulje pois sitä, että työyhteisöissä hoidetaan lähtökohtaisesti lomien ja muiden poissaolojen aikana myös erilaisissa tiimeissä työskentelevien poissaolijoiden kiireellisiä työtehtäviä ilman erillistä sijaisuuskorvausta. Asiassa on selvitetty se, että A:n esimies I on antanut A:lle sijaisuusmääräyksen toimia M:n sijaisena A:n oman työn ohella. Yhtiössä ei ole työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentissa edellytetyin tavoin selvitetty korvauksen määrää ja muita työehtoihin liittyviä kysymyksiä ennen A:n sijaisuuden alkamista, vaikka A on edellä kerrotuin tavoin esittänyt sijaisuuskorvausta koskevan vaatimuksen ja vaatimuksen sen selvittämisestä yhtiössä ennen kesälomakauden 2013 alkamista. Korvauksen suuruus on jäänyt selvittämättä työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin vastaisesti yhtiöstä johtuvasta syystä, eikä nyt käsiteltävässä asiassa myöskään voida täydellä varmuudella todeta sitä, kuinka paljon A:n työmäärä on lisääntynyt sijaistamisen vuoksi. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyväksyä YTN ry:n toisessa kannevaatimuksessa tarkoitetun korvauksen määrän A:n itse esittämän arvion perusteella siten, että hänen työmääränsä on lisääntynyt kesällä 2013 kanteessa kerrottuna aikana ainakin kanteessa kerrotut 24 prosenttia.

Hyvityssakon tuomitsemista koskevat kannevaatimukset

Työtuomioistuin katsoo, että sijaisuuskorvausta koskeva sopimusmääräys on ollut jossain määrin tulkinnanvarainen, koska määräyksestä ei ilmene yksiselitteisesti, mitä sijaisuuskorvauksen saaminen edellyttää. Eurofins Scientific Finland Oy on pyytänyt ja saanut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ltä ohjeistusta sopimusmääräyksen tulkinnasta sekä toiminut yhdistyksestä saamiensa ohjeiden mukaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on puolestaan ohjeistanut yhtiötä siten, että sijaisuuskorvauksen saaminen edellyttäisi sijaistettavan tehtävän olevan toimihenkilön omaa tointa vaativampi. Määräyksen sanamuoto tai kirjoitustapa eivät edellä kerrotuin tavoin tue Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n esittämää tulkintaa.

Edellä kerrotuilla perusteilla Eurofins Scientific Finland Oy ei ole tieten rikkonut kanteessa kerrottua työehtosopimusmääräystä, joten vaatimus yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta on hylättävä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on puolestaan edellä kerrotuilla perusteilla antamiensa virheellisten ohjeiden perusteella tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeudenkäyntikulut

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kannevaatimuksista osa on hyväksytty ja osa hylätty. Asia on myös ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että kaikilla asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Näistä syistä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa työehtosopimuksen 17 §:n oikeaksi tulkinnaksi, että ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada sijaisuuskorvausta oman toimen ohella tekemästään työstä toisen henkilön työn vaativuustasosta riippumatta työmäärän lisääntyessä, mikäli tehtävien hoitaminen jatkuu vähintään kaksi viikkoa,

- vahvistaa, että Eurofins Scientific Finland Oy:n työntekijällä A:lla on oikeus saada kesällä 2013 oman toimensa ohella tekemästään työstä erillisenä sijaisuuskorvauksena 24 prosenttia henkilökohtaisesta palkasta ensimmäisestä sijaisuuspäivästä lukien, heinäkuulta 390,80 euroa ja elokuulta 62,85 euroa, ja

- tuomitsee Palvelualan työnantajat PALTA ry:n maksamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa 4.800 euroa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Muilta osin kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto:

Jäsen Ahokas lausui: Olen enemmistön kanssa samaa mieltä kysymyksenasettelun, sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen sekä työtehtävistä esitetyn selvityksen osalta.

Tuomion perusteluiden sivulta 10 alkavan jakson Arvio ja johtopäätökset B:tä koskevan osuuden kolmannen ja viidennen kappaleen osalta viittaan siihen, että yksityisen laboratorioalan työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa oman toimen ohella korvauksetta suoritettavat sijaisuudet on rajoitettu kaksi viikkoa lyhempiin sijaisuuksiin. Kiireellisten sijaisuuksien hoitaminen ilman korvausta on yleistä työpaikoilla. Työehtosopimuksen piirissä ja ilman työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin määräyksen mukaista etukäteisselvitystä kiireellisten sijaisuuksien hoitaminen on mahdollista vain alle kahden viikon ajan. Tämän vuoksi B:tä koskevien perustelujen kolmannen, neljännen ja viidennen kappaleen tulee kuulua seuraavasti:

L:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että yhtiön liikevaihto on vähentynyt ja että Food&Agro -yksikön kahden tärkeän asiakasyrityksen tuotannon seisokit ovat vähentäneet työmäärää sanotussa yksikössä kesälomakaudella 2013. B:n työtuntimäärä ei ole lisääntynyt vähäistä enempää. Asiassa ei ole selvitetty, että B:n vastuu hänen hoidettavakseen jääneistä työtehtävistä olisi selkeästi lisääntynyt. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että B:n työmäärä tai vastuu olisivat lisääntyneet työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. Kanteen toisen kohdan mukainen vahvistamisvaatimus on siten hylättävä B:n osalta.

A:ta koskevan osuuden kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen kappaleen tulee samoilla perusteilla kuulua seuraavasti:

Työtuomioistuin katsoo, ettei työmäärän lisääntymistä ole mahdollista arvioida yksinomaan tulosteen (K3) perusteella, koska sanottu tuloste kattaa vain osan toimintayksikössä tehtävistä analyyseista. Toimintayksikössä kesällä 2013 olleiden harjoittelijoiden osalta työtuomioistuin toteaa, että heidän työtehtävänsä ja puuttuva pätevyytensä M:n työtehtäviin kuuluneiden maaperäanalyysien suorittamiseen ovat estäneet heidän työpanoksensa hyödyntämisen vastaajien väittämin tavoin. A:n työmäärän lisääntymistä tukee myös se seikka, ettei A ole ehtinyt kanteessa kerrottuna aikana 15.7.2013-2.8.2013 tekemään kaikkia töitään normaalina työaikana, vaan hän on joutunut tekemään pika-analyyseja ja laskutusta myös ylitöinä. Vaikka näytteitä on määrätty lähetettäväksi alihankintaan, B:n ja A:n kertomuksilla on selvitetty, että tämä toisaalta myös on lisännyt A:n normaaleihin työtehtäviin kuuluvia analyysipalvelupäällikön tehtäviä. Myöskään harjoittelijoiden käyttämisen ei voida katsoa merkittävästi vähentäneen A:n työtehtäviä. A:n ja I:n kertomuksilla on selvitetty, että kolmesta harjoittelijasta vain yksi on käytännössä voinut edes osittain tehdä M:n tehtäviin kuuluvia analyyseja. Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi sen, että A:n työmäärä on lisääntynyt työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Työehtosopimusmääräyksen 17 §:n 3 momentti edellyttää, että sijaisuuskorvauksen maksamisesta ja muista työehtoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittava etukäteen. A on kertonut kysyneensä sijaisuuskorvauksen maksamisesta toukokuussa 2013 esimieheltään I:ltä. I on vahvistanut, että A on vaatinut sijaisuuskorvausta ennen sijaistamisen alkamista. Myös kantajan kirjallisena todisteena (K6) esitetystä I:n A:lle 31.5.2013 välittämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että korvausta on vaadittu hyvissä ajoin ennen sijaistamisen alkamista viimeistään toukokuussa 2013. Viestistä ilmenee myös se, että työnantaja on 27.5.2013 ilmoittanut kielteisen kantansa sijaisuuskorvauksien maksamiselle pelkästään toisen henkilön sijaistamisen tai lisääntyneen työmäärän perusteella. Sähköpostiviestin mukaan korvaus edellytti aina tehtävien vaativuuden selvää kohoamista. Edelleen viestin mukaan tilanteissa, joissa ylempi toimihenkilö sijaisti laboranttia, sijaisuuskorvaus ei tullut kysymykseen. A:n on siten näytetty esittäneen korvauksen maksamista koskevan vaatimuksen ennen sijaistamisen alkamista. Koska työnantaja on ilmoittanut kielteisen kantansa sijaisuuskorvauksen maksamiseen, A ei ole käytännössä voinut viedä asiaa eteenpäin ennen tätä oikeudenkäyntiä.

Asiassa on selvitetty se, että A:n esimies I on antanut A:lle määräyksen toimia M:n sijaisena A:n oman työn ohella. Yhtiössä ei ole työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentissa edellytetyin tavoin selvitetty korvauksen määrää ja muita työehtoihin liittyviä kysymyksiä ennen A:n sijaisuuden alkamista, vaikka A on edellä kerrotuin tavoin esittänyt sijaisuuskorvausta koskevan vaatimuksen ja vaatimuksen sen selvittämisestä yhtiössä ennen kesälomakauden 2013 alkamista. Korvauksen suuruus on jäänyt selvittämättä työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin vastaisesti yhtiöstä johtuvasta syystä, eikä nyt käsiteltävässä asiassa myöskään voida täydellä varmuudella todeta sitä, kuinka paljon A:n työmäärä on lisääntynyt sijaistamisen vuoksi. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyväksyä YTN ry:n toisessa kannevaatimuksessa tarkoitetun korvauksen määrän A:n itse esittämän arvion perusteella siten, että hänen työmääränsä on lisääntynyt kesällä 2013 kanteessa kerrottuna aikana ainakin kanteessa kerrotut 24 prosenttia.

Olen edellä kerrotuilla perusteilla enemmistön kanssa samaa mieltä asian lopputuloksen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta.