TT:2015-114

Työntekijät olivat mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaisessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamuvuorossa maanantaista perjantaihin. Työnantaja määräsi yhdellä viikolla työntekijät aamuvuoroon myös lauantaina. Lauantaityöstä maksettiin yksinkertainen palkka ja työntekijöillä oli ylimääräinen vapaapäivä seuraavalla viikolla. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko lauantain työtunnit ylityötä ja tuliko niistä maksaa korotettu palkka. Kysymys myös hyvityssakosta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työtuomioistuimen mukaan kysymyksessä oli työehtosopimuksen mukainen työtuntijärjestelmän tilapäinen muutos, josta työnantaja on ilmoittanut työntekijöille työehtosopimuksessa määrätyssä ajassa. Työnantajan ei tullut katsoa työntekijöiden lauantaina tekemiä tunteja ylityöksi ja maksaa ylityöstä korotettua palkkaa. Työnantaja ei menetellyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan työntekijöille lauantaityöstä yksinkertaisen palkan. Näin ollen myöskään liitto ei laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne hylättiin.

KANTAJA

Puuliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

UPM-Kymmene Wood Oy

ASIA

Palkkaus, työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.9.2015

Pääkäsittely 5.11.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puuliitto ry:n (entinen Puu- ja erityisalojen liitto ry) ja Metsäteollisuus ry:n välillä solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa (1.2.2014 - 30.11.2016) on muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖAIKA

5 § Säännöllinen työaika

5.1 Yksi- ja kaksivuorotyö

1. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

2. Keskimäärin työaika on 36,2 tuntia viikossa vuonna 2014, 36,6 tuntia viikossa vuonna 2015 ja 36,5 tuntia viikossa vuonna 2016.

5.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika toteutetaan laatimalla työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi.

2. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on 1708 tuntia, mikäli työntekijällä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on kuitenkin 1716 tuntia.

5.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika toteutetaan laatimalla työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi.

2. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on 1632 tuntia, mikäli työntekijällä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on kuitenkin 1640 tuntia vuodessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.3 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

1. Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä.

2. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerrallaan kestää enintään kaksi viikkoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Ylityö- ym. korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19.2 VIIKOITTAINEN YLITYÖ

1. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta

50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Työntekijän siirtyessä säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen tai vaihtaessaan työaikamuotoa, katsotaan siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät 40 viikkotuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaalla työntekijät työskentelivät työaikamuodossa 35 (TAM 35) keskey³tyvässä kolmivuorotyössä kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Työntekijöiden työvuorokaaviossa on kiinteät vapaapäivät lauantaina ja sunnuntaina.

Työntekijät työskentelivät viikolla 13/2014 aamuvuorossa maanantaista perjantaihin. Yhtiö määräsi työntekijät työhön lauantaina 29.3.2014 aamuvuoroon työehtosopimuksen 10.3 §:n 1 kohdan nojalla. Työntekijät tekivät viikolla 13 kuusipäiväisen 48-tuntisen työviikon ja viikolla 14 nelipäiväisen 32-tuntisen työviikon. Yhtiö ilmoitti työntuntijär³jestelmän tilapäisestä muutoksesta keskiviikkona 26.3.2014 noudattaen työehtosopimuksen 10.3 §:n 2 kohdan mukaista yhden päivän ilmoitusaikaa. Työntekijät vaativat lauantaina tehdystä työstä ylityön korotusosaa. Yhtiö kiisti vaatimukset ja maksoi lauantailta yksinkertaisen palkan.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko asiassa kysymys työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa työntekijä siirtyy säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen tai vaihtaa työaikamuotoa. Ratkaistavana oleva kysymys koskee täten tilannetta, jossa työtuntijärjestelmän muutos ilmoitetaan kesken viikkoa ja muutos tapahtuu samalla viikolla.

Työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan määräys on otettu työehtosopimukseen 1966-1968.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti ja liittotasolla.

Vastaajan mukaan kyseessä on työehtosopimuksen 10.3 §:n työtuntijärjestelmän muuttamista koskeva tilanne, joka pitää ymmärtää työehtosopimuksen 5.2 §:n mukaan. Kyseessä ei ole työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu tilanne.

KANNE

Vaatimukset

Puuliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että UPM-Kymmene Wood Oy:n on tullut työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan nojalla katsoa Savonlinnan vaneritehtaalla työntekijöiden lauantaina 29.3.2014 tekemät tunnit viikoittaisiksi ylityötunneiksi;

- vahvistaa, että UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaan työntekijöillä, jotka ovat työskennelleet lauantaina 29.3.2014, on oikeus edellä mainitun vahvistusvaatimuksen mukaisesti saada sanottuna päivänä tekemästään työstä työehtosopimuksen 19.2 §:n 1 kohdan mukainen korotettu palkka;

- velvoittaa UPM-Kymmene Wood Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa UPM-Kymmene Wood Oy:n ja Metsäteollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puuliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.658,76 eurolla korkoineen.

Perusteet

Mekaanisen metsäteollisuuden alalla työaikamuodoilla tarkoitetaan vakiintuneesti kaikkia erilaisia työaikamuotoja, joita alan yhtiöissä on käytössä. Tällaisia työaikamuotoja ovat ainakin päivätyö 15, päivätyö 16, jatkuva 1-vuorotyö 17, keskeytyvä 2-vuorotyö 25, keskeytyvä 2-vuorotyö 26, jatkuva 2-vuorotyö 27, keskeytyvä 3-vuorotyö 35, keskeytyvä 3-vuorotyö 36 ja keskeytymätön vuorotyö 37. Numerosarjoissa ensimmäinen numero kuvaa sitä, monessako vuorossa ja jälkimmäinen monenako päivänä viikossa työtä tehdään.

Työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, kun työntekijä siirtyy jostakin edellä mainitusta työaikamuodosta tai työvuorosta toiseen. Määräys ei koske pelkästään siirtymistä esimerkiksi päivätyön ja vuorotyön välillä. Alan käytäntönä on maksaa ylityökorvaus saman kaltaisissa tapauksissa, josta tässä asiassa on kysymys. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että työnantaja nojannut muutoksen ja siitä johtuvan siirtymisen tueksi työehtosopimuksen 10.3 § 1 kohdan määräykseen.

Kysymys on ollut työaikamuodon vaihtamisesta tai ainakin työvuorosta toiseen siirtymisestä. Näin ollen työntekijöillä on oikeus saada luettua siirtymisviikolla 13 viikoittaisiksi ylityötunneiksi 40 tuntia ylittävät tunnit.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

UPM-Kymmene Wood Oy on alalla suuri toimija ja yhtiö tuntee työehtosopimuksen sisällön. Vaneritehtailla käytetään työaikamuotoja TAM 35, TAM 36 ja TAM 37. Yhtiö on menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta. Ottaen huomioon yhtiön koko ja menettelyn laatu, tulee hyvityssakon olla tuntuva.

Metsäteollisuus ry on viimeistään liittojen välisissä neuvotteluissa saanut tiedon erimielisyydestä. Liitto ei ole tällöin eikä myöskään myöhemmin antanut yhtiölle oikeaa soveltamisohjetta. Asia ei ole ollut tulkinnanvarainen. Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Wood Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Puu- liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.400 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Savonlinnan vaneritehtaalla on työskennelty keskeytyvässä kolmivuorotyössä kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Työnantaja on työnjohto-oikeudella muuttanut työ³tuntijärjestelmää siten, että viikolla 13 tehtiin kuusipäiväinen 48 tuntinen viikko, eli lauantaista tuli sään³nöllistä työaikaa, ja työaika tasattiin keskimäärin 40 tuntiin viikossa seuraavalla viikolla, viikolla 14, jolloin tehtiin nelipäiväinen 32 tuntinen työviikko. Näiden kahden viikon jälkeen palattiin työskentelemään kolmeen vuoroon viitenä päivänä viikossa. Muutos työtuntijärjestel³mään on tehty keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevan työaikamääräyksen sisällä. Kuusipäiväinen ja nelipäiväinen viikko ovat yhtä lailla keskeytyvää kolmivuorotyötä. Keskeytyvä kolmivuorotyö on keskimääräinen säännöllinen työaika, jossa työaika tasaantuu keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa enintään vuoden aikana.

Työtuntijärjestelmän muutokseen syynä oli tuotannollinen tarve tehdä työtä lauantaina 29.3.2014, koska viimeis³telyyn oli kertynyt runsaasti hiottavaa tuotetta, mikä oli vaarantanut luvatut toimitukset asiak³kaille.

Työntuntijär³jestelmän tilapäisestä muutoksesta ilmoitettiin keskiviikkona 26.3.2014 noudattaen työehtosopimuksen mukaista yhden päivän ilmoitusaikaa koskien työntun³tijärjestelmän muuttamista. Tällöin viikolla 13 tehty lauantai oli säännöllistä työaikaa, jolta maksettiin yksinkertainen palkka. Koska muutos on tehty keskimääräisen työajan (kes³keytyvä kolmivuorotyö) sisällä, ei työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan mukainen edelly³tys työaikamuodon vaihtamisesta täyty. Näin ollen kysymyksessä ei ole ollut sanotun sopimusmääräyksen mukainen siirtymä³viikko, jolta tulisi korvata 40 viikkotuntia ylittävät tunnit viikkoylityönä.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus tuntee seuraavat työ³aikamuodot: yksi- ja kaksivuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö ja keskeytymätön kolmi³vuorotyö. Kanteessa kerrotut TAM:t (TAM 35, TAM36 ja niin edelleen) ovat esitysteknisiä apuvälineitä, joilla kuvataan esimerkiksi keskeytyvän kolmivuoro³työn sisällä mahdollisia työajan järjestämistapoja.

Alalle ei ole syntynyt vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan vastaavanlaisissa ti³lanteissa viikko olisi nähty työehtosopimuksen mukaisena siirtymäviikkona ja maksettu tä³män vuoksi viikkoylityönä työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan perusteella. Kysymys ei myöskään ole työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta säännönmukaisesta työvuorosta toiseen siirtymisestä. Työntekijät eivät ole vaihtaneet säännönmukaisesta työvuorosta toi³seen, vaan he ovat toimineet koko viikon 13 samassa työryhmässä aamuvuo³rossa.

UPM-Kymmene Wood Oy ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Metsäteollisuus ry laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Metsäteollisuus ry:n, Puusepänteollisuus ry:n, Puuliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n julkaisu "Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa" 18.12.2008 (sivu 4, sivut 6-9 ja sivut 16-22)

2. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 2005-2007 15 § 18 kohta

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Paperiteollisuuden työntekijöiden työaikamääräykset vuosina 1990-1992 (sivu 17)

2. Metsäteollisuus ry:n, Puusepänteollisuus ry:n, Puuliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n kalvosarja "Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa" joulukuu 2008

3. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 1966-1968 työaikaa koskevat määräykset (s. 9-13)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Puuliitto ry:n puheenjohtaja

2. B, Puuliitto ry:n varapuheenjohtaja

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, entinen Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö

2. D, entinen Metsäteollisuus ry:n työaikakysymysten asiantuntija

3. E, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö

4. F, UPM Kymmene Wood Oy:n työsuhdepäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen määräykset ja kysymyksenasettelu

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen II luvun TYÖAIKA 5 §:n mukaan säännöllinen työaika on yksi- tai kaksivuorotyötä (5.1), keskeytyvää kolmivuorotyötä (5.2) tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (5.3). Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijät olivat keskeytyvässä kolmivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika toteutetaan laatimalla työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika on 1708 tuntia, mikäli työntekijällä on oikeus 30 päivän vuosilomaan. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuosityöaika on kuitenkin 1716 tuntia.

Työehtosopimuksen II luvun 6 §:n alakohdassa 6.1. on määräys siitä, että työaikaa lyhennetään tietyin edellytyksin niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen II luvussa ei ole muuta kohtaa, jossa olisi mainittu työaikamuoto. Työehtosopimuksen mukaista käsitettä työaikamuoto ei ole täsmennetty työehtosopimuksessa.

Työehtosopimuksen III luvun PALKKAUS 19 §:n 2 kohdan alakohdassa 4 on määräys siitä, että kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa korvataan työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Työehtosopimuksen 19.2 §:n 1 kohdan mukaan viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta. Sanotun pykälän 8 kohdan mukaan työntekijän siirtyessä säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen tai vaihtaessaan työaikamuotoa, katsotaan siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät 40 viikkotuntia.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys viikosta 13/2014, jolloin työntekijät olivat aamuvuorossa maanantaista perjantaihin. Työnantaja ilmoitti keskiviikkona 26.3.2014, että työntekijät työskentelevät aamuvuorossa myös lauantaina 29.3.2014. Lauantaityöstä maksettiin yksinkertainen palkka ja työntekijöillä oli ylimääräinen vapaapäivä viikolla 14/2014. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, ovatko työntekijöiden lauantaina 29.3.2014 tekemät työtunnit ylityötä ja tuleeko niistä maksaa työehtosopimuksen 19.2 §:n 1 kohdan mukainen korotettu palkka.

Kanteessa tarkoitettujen työaikamääräysten tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työaikamuoto-käsitteen käytöstä esitetty selvitys

Metsäteollisuus ry:n, Puusepänteollisuus ry:n, Puuliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhteisen julkaisun (kalvosarjan) Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa 18.12.2008 (K1, V2) mukaan oppaan tavoitteena on edistää ja helpottaa työehtosopimuksissa sovittujen työaikajärjestelyjen käyttöä työpaikoilla. Oppaassa (s. 4) on esitetty mekaanisen metsäteollisuuden työaikamuotoina 4/2007 päivätyö 15, päivätyö 16, jatkuva 1-vuorotyö 17, keskeytyvä 2-vuorotyö 25, keskeytyvä 2-vuorotyö 26, jatkuva 2-vuorotyö 27, keskeytyvä 3-vuorotyö 35, keskeytyvä 3-vuorotyö 36 ja keskeytymätön vuorotyö 37. Oppaassa on käytetty edellä mainituista työaikamuodoista TAM-alkuista nimikettä (esimerkiksi sivuilla 16-22). Oppaan (s. 9) mukaan keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Vuosina 2005-2007 voimassa olleen Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen (2005-2007) 15 § 18 kohdan (K2) mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä, jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä sekä työaikamuodoissa 3/6, 2/6 ja 1/6 työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on 138 senttiä tunnilta.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta 1966-1968 (V3) käy ilmi se, että tuon työehtosopimuksen työaikamuodot ovat olleet keskeytymätön vuorotyö (tam 37), päivätyö (tam 15, 16), jatkuva 1- tai 2-vuorotyö (tam 17, 27), keskeytyvä 2-vuorotyö (tam 25, 26) ja keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36).

Puuliitto ry:n puheenjohtaja A ja varapuheenjohtaja B ovat työtuomioistuimessa kertoneet työaikamuodon tarkoittavan sitä, kuinka monena päivänä viikossa työntekijä työskentelee eli työaikamuodot ovat edellä mainitun oppaan mukaiset. Työtuntijärjestelmä puolestaan on kirjallinen esitys siitä, milloin työntekijä työskentelee tai on vapaalla. Työaikamuotoa voidaan muuttaa esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä työpäiviä. A on lisäksi kertonut, että tässä tapauksessa työnantaja lisäsi 3/5-työaikamuodossa työskenteleville työntekijöille yhden aamuvuoron lauantaille, joten kysymys oli työaikamuodon muuttamisesta 3/6-työaikamuotoon. Työntekijät siirrettiin tuolloin säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen.

Metsäteollisuus ry:n entinen työmarkkinapäällikkö C on kertonut, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat 1- ja 2-vuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö ja keskeytymätön kolmivuorotyö. Keskeytyvä kolmivuorotyö mahdollistaa monenlaisia yhdistelmiä, joissa voidaan esimerkiksi työskennellä kolmessa vuorossa maanantaista perjantaihin (3/5), jolloin lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä tai maanantaista lauantaihin (3/6), jolloin vapaapäivä on liikkuva. Työvuoromallit 3/5 ja 3/6 ovat työehtosopimuksen työaikamuotojen alakäsitteitä. Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa työaikamuodot on määritelty tarkemmin (esimerkiksi 3/5), mutta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen työaikamuodot mahdollistavat monipuolisemmat työvuorojärjestelyt. Tilapäinen siirtyminen 3/5-työvuorosta 3/6-työvuoroon ei ole työaikamuodon muuttamista tai aiheuta sitä, että siirtymäviikkosäännös tulisi sovellettavaksi. Työntekijät pysyivät nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa säännönmukaisessa työvuorossaan eikä heidän työaikamuotonsa muuttunut.

Metsäteollisuus ry:n entinen työaika-asioiden asiantuntija D on kertonut olleensa neuvottelemassa paperiteollisuuden työehtosopimusta. D on kertonut mekaanisen metsäteollisuuden ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaikamuodoista vastaavasti kuin C. D on lisäksi kertonut, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työvuorojärjestelmää voidaan muuttaa työnjohdon määräyksillä ja ennakkoilmoituksilla esimerkiksi teettämällä tilapäisesti työvuoron myös lauantaina. Tässä tapauksessa työntekijät työskentelivät keskeytyvän kolmivuorotyön mukaisessa aamuvuorossa myös lauantaina, joten kysymyksessä ei ollut työaikamuodon muuttaminen tai säännönmukaisesta työvuorosta toiseen siirtyminen. Mikäli työntekijät olisivat työskennelleet lauantaina iltavuorossa, he olisivat siirtyneet toiseen työvuoroon.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö E on kertonut työehtosopimuksen työaikamuodoista ja työvuorosta toiseen siirtymisestä samalla tavoin kuin C ja D. E on lisäksi kertonut selvittäneensä mekaanisen metsäteollisuuden alan yhtiöistä työaikamuotojen soveltamiskäytäntöjä. Keskeytyvän kolmivuorotyön sisällä tehtäviä työvuorojen muutoksia pidetään säännölliseen työaikaan kuuluvina eivätkä palkkahallintajärjestelmät laske säännöllistä työaikaa ylityöksi. Liittojen laatimalla oppaalla (K1, V2) on tarkoitus kuvata erilaisia työtuntijärjestelmiä keskeytyvän kolmivuorotyön sisällä ja edistää niiden käyttöä.

UPM Kymmene Wood Oy:n työsuhdepäällikkö F on kertonut työehtosopimuksen mukaisista työaikamuodoista vastaavasti kuin C, D ja E. F on lisäksi kertonut, että työaikajärjestelmän perustana on alkuperäinen työvuoroluettelo. Kun työvuoroluetteloa muutetaan tilapäisesti esimerkiksi lisäämällä työpäivä, muutos kirjataan työaikajärjestelmään. Mikäli työvuoroluettelon muutosta ei kirjata, lisävuoro on järjestelmän mukaan ylityötä. Tässä tapauksessa työntekijät eivät siirtyneet vuorosta toiseen, vaan pysyivät samassa vuorossa eikä heille tullut ylityötä. Työehtosopimuksen tulkinta ei ollut tässä tapauksessa työnantajalle selvä, vaan tulkintaohjetta tiedusteltiin liitolta. Vaihtoehtona oli myös työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan mukainen tulkinta.

Työaikamuoto-käsitteestä työtuomioistuimen oikeuskäytännössä

Kantaja on vedonnut työtuomioistuimen ratkaisuihin TT 2013:44 ja TT 2013:131. Asiassa TT 2013:44 on ollut kysymys työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Metsäteollisuus ry on ilmoittanut kanteessaan, että syynä työtaisteluun oli työntekijöiden esittämä vaatimus siirtymisestä työaikamuodosta TAM 36 työaikamuotoon TAM 37.

Asiassa TT 2013:131 kantajana on ollut Puu- ja erityisalojen liitto ry ja vastaajana Metsäteollisuus ry. Työtuomioistuin on todennut muun ohella, että UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen tehtailla oli siirrytty keskeytyvään kolmivuorotyöhön eli työaikamuotoon 35 vuoden 2010 alusta lukien. Asiassa on ollut kysymys työehtosopimuksen itsenäisyyspäivän palkan maksamista koskevan määräyksen tulkinnasta.

Arviointi ja johtopäätökset

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty työaikamuodon tai työtuntijärjestelmän käsitteitä.

Puuliitto ry:n sekä asiassa todistelutarkoituksessa kuultujen A:n ja B:n mukaan työaikamuodot ovat Metsäteollisuus ry:n, Puusepänteollisuus ry:n, Puuliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhteisessä julkaisussa (kalvosarjassa) Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa 18.12.2008 (oppaassa, K1, V2) esitetyllä tavalla päivätyö 15, päivätyö 16, jatkuva 1-vuorotyö 17, keskeytyvä 2-vuorotyö 25, keskeytyvä 2-vuorotyö 26, jatkuva 2-vuorotyö 27, keskeytyvä 3-vuorotyö 35, keskeytyvä 3-vuorotyö 36 ja keskeytymätön vuorotyö 37.

Näitä työaikamuotoja ei kuitenkaan mainita työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevassa 5 §:ssä. Muut asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet, että työehtosopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat 1- ja 2-vuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö ja keskeytymätön kolmivuorotyö.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2015:13 on katsottu esitetyn todistelun perusteella, että opas on luonteeltaan yleisluontoinen ja että sen tarkoitus on ollut edistää joustavien työaikamuotojen käyttöönottoa. Oppaalle, joka ei ole työehtosopimusasiakirja, ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä työehtosopimusta tulkittaessa eikä oppaan voida sinänsä katsoa laajentavan työehtosopimuksen II luvussa esitettyjä säännöllisiä työaikamuotoja.

Työtuomioistuin katsoo, että E on kertonut uskottavasti siitä, että mekaanisen metsäteollisuuden alalla työehtosopimusmääräyksiä on sovellettu suurimmissa alan yrityksissä siten, että keskeytyvän kolmivuorotyön sisällä tehtäviä työvuorojen muutoksia pidetään säännölliseen työaikaan kuuluvina. Vaikka F on kertonut, että työnantaja harkitsi tässä tapauksessa myös työehtosopimuksen 19.2 §:n 8 kohdan mukaista tulkintaa, ei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä toisenlaisesta määräyksen soveltamiskäytännöstä, että se puoltaisi kantajan esittämää määräyksen tulkintaa. Työehtosopimusmääräystä on käytännössä sovellettu vastaajien tulkinnan mukaisella tavalla, joka myös parhaiten vastaa määräyksen sanamuotoa.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työskentely aamuvuorossa lauantaina 29.3.2014 on ollut työehtosopimuksen 10.3 §:n 2. kohdassa tarkoitettu työtuntijärjestelmän tilapäinen muutos, josta työnantaja on ilmoittanut työntekijöille sanotun määräyksen 10.3 §:n 1. kohdassa tarkoitetussa ajassa vähintään yhtä vuorokautta ennen tilapäistä muutosta. Kysymys ei ollut työaikamuodon muuttamisesta tai tilanteesta, jossa työntekijä siirtyy säännönmukaisesta työvuorosta toiseen. Näin ollen työnantajan ole tullut katsoa työntekijöiden lauantaina 29.3.2014 tekemiä tunteja ylityöksi ja eikä maksaa ylityöstä työehtosopimuksen 19.2 §:n 1 kohdan mukaista korotettua palkkaa, koska muutos on kestänyt ainoastaan viikot 13/2014 ja 14/2014.

Edellä kerrotuilla perusteilla UPM-Kymmene Wood Oy ei ole menetellyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti.

Hyvityssakkovaatimukset

Koska UPM-Kymmene Wood Oy ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Puuliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Puuliitto ry on paljoksunut laskutuksen perusteena käytettyä tuntiveloitusta 100 euroa ylittävältä osin. Työtuomioistuin pitää asian laatu ja laajuus huomioon ottaen Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n asiamiehen 200 euron tuntiveloitusta kohtuullisena. Näin ollen oikeudenkäynti³kulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Puuliitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.