TT:2015-63

Työntekijä oli palkattu ahtausalan yritykseen kuorma-autonkuljettajaksi hoitamaan sataman sisäisiä kuljetuksia. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti hänen työsuhteessaan tuli noudattaa satama-alan eikä kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

BalSteve Oy Ltd

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.2.2015

Pääkäsittely 26.5. ja 2.6.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä satama-alan työehtosopimuksessa 1.2.2012–31.1.2014 on muun ohella seuraavat määräykset:

I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

1.Tämän työehtosopimuksen I lukua liitteineen sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien vakinaisten työntekijöiden työsuhteisiin.

Satamat: Hanko, Hamina, Helsinki, Inkoo, Joensuu, Kaskinen, Kemi, Kokkola, Kotka, Lappeenranta, Loviisa, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Rauma, Tornio, Turku ja Vaasa

2. Sopimusta ei sovelleta

– pääasiassa toimihenkilö- tai työnjohtotehtävissä työskentelevien työsuhteisiin

– harjoittelijoiden työsuhteisiin

– osapäivätyötä tekevien työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Irtisanominen, lomautus

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä seuraavia irtisanomisaikoja:

- 14 päivää työsuhteen jatkuttua enintään vuoden

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaikamääräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. 2-vuorotyötä koskevat määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työvuorokauden säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Maanantai-perjantai -ajanjaksolla työskennellään aamu- ja iltavuorossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Työajat sijoitetaan klo 06.00 - 15.00 ja 15.00 - 24.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.3 Paikalliset sopeuttamissopimukset (s. 39)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallinen sopeuttamissopimus

Työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat menettelystä ja ehdoista, joilla tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset toteutetaan (irtisanomisista sopiminen). Neuvottelut aloitetaan työnantajan aloitteesta heti irtisanomistarpeeseen johtaneiden syiden ilmettyä ja niiden kokoonkutsujana on työnantaja. Neuvotteluissa selvitetään ja päätetään erilaiset vaihtoehdot irtisanomisten välttämiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi.

Palvelut on kyettävä turvaamaan neuvottelujen aikana. Tämä edellyttää, että kumpikin osapuoli pidättäytyy työehtosopimuksen vastaisista painostustoimenpiteistä.

Ellei irtisanomisista ole voitu neljän viikon tai muutoin yhteisesti päätetyn lyhyemmän ajan kuluessa sopia, taikka jos on esiintynyt työrauhahäiriöitä, katsotaan neuvottelu käydyksi ja menettelyä jatketaan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. PAIKALLISET TYÖAIKASOPIMUKSET (s. 73)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallinen kompensaatio

Uusien työaikamallien käyttöönottoon liittyvät palkkaperusteiden tarkistukset suoritetaan seuraavasti:

Peruste: tehty paikallinen sopimus tai työnantajan valitsema työaikamuoto (B).

Kohde: kaikille paikallisen sopimuksen piirissä oleville vakituisille työntekijöille.

Määrä: mallin B tai mallin C työaikajärjestelmän käyttöönotosta lukien palkkaluokissa A2-A6 (myös A 7 sen voimaantulosta lukien) korotus 4,125 %:lla laskettuna palkkaluokka A 5 – tuntipalkasta erillisenä lisänä. Kun työaikajärjestelmää on sovellettu 12 kuukautta, maksetaan lisäksi 4,125 % laskettuna samoin perustein kuin edellä. Tässä todetut palkankorotukset suoritetaan ao. ajankohtaa lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

BalSteve Oy Ltd on rekisteröity kaupparekisteriin 27.2.2013. Sen kaupparekisterin mukainen toimiala on "kaikki laillinen liiketoiminta mukaan lukien satama- ja laiva-ahtaus, laivameklaus ja lastintarkastustoiminta sekä yhtiö myy myös muita alaan liittyviä palveluita". Yhtiön toiminta on muodostunut pääosin Venäjältä rautateitse tuotavan lannoitteen lastaamisesta aluksiin Kotkan Mussalon satamassa. Yhtiöllä oli vuonna 2013 alle kymmenen työntekijää. Se on liittynyt Satamaoperaattorit ry:n jäseneksi 17.5.2013.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n jäsen A:n työskenteli kuorma-autonkuljettajana Kotkan satamassa BalSteve Oy Ltd:n palveluksessa. Hän oli vakinainen työntekijä ja hänen työsopimuksensa oli voimassa toistaiseksi 2.4.2013 alkaen. A:n tehtäviin kuului lastinkäsittely kuorma-autolla satama-alueella. Hän hoiti vain sataman sisäisiä kuljetuksia.

BalSteve Oy irtisanoi A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 5.8.2013 päättymään 19.8.2013. Yhtiö on maksanut A:lle irtisanomisajan palkkaa viideltä päivältä.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko A:n työsuhteessa sovellettava satama-alan vai kuorma-autoalan työehtosopimusta.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa BalSteve Oy Ltd:n menetelleen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n solmiman satama-alan työehtosopimuksen

a) 7 §:n vastaisesti jättäessään noudattamatta kohdan B. 2-vuorotyötä koskevat määräykset 7 kohdan mukaisia aamu- ja iltavuoroaikoja A:n työsuhteessa 17.5.2013 ja 19.8.2013 välisenä aikana ja teettäessään hänellä yötyötä;

b) kohdan 3. Paikalliset työaikasopimukset, Paikallinen kompensaatio (s. 73-76) vastaisesti, kun se ei ole maksanut A:lle kolmivuorotyön edellyttämää paikallista kompensaatiolisää 17.5.2013 ja 5.8.2013 välisenä aikana;

c) kohdan 3.3 Paikalliset sopeuttamissopimukset (s. 39) vastaisesti laiminlyödessään käydä paikalliset sopeuttamisneuvottelut ennen A:n irtisanomista 5.8.2013;

d) 6 §:n vastaisesti laiminlyödessään maksaa A:lle 14 päivän irtisanomisajan palkan;

- tuomitsee BalSteve Oy Ltd:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä

- velvoittaa BalSteve Oy Ltd:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 9.717,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sovellettava työehtosopimus

A:n työsopimukseen on tullut soveltaa satama-alan työehtosopimusta. Hänen tekemänsä työ on ollut ahtausalan työtä. A on työskennellyt Kotkan satamassa Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksessä vakituisessa työssä. Vakituinen työntekijä ei osallisliittojen yhteisen tulkinnan ja työehtosopimuksen osan 2. Palkat 2 §:n 2 kohdan (työehtosopimuksen sivu 21) mukaan voi olla osa-aikainen. Lisäksi A:n työtehtäviin on kuulunut kuorma-autolla ajo satama-alueella. Tällöin liittojen yhteisen tulkinnan mukaan sovelletaan satama-alan työehtosopimusta.

Satama-operaattorit ry:n ja AKT ry:n välisen satama-alan työehtosopimuksen 1 osan 1. Yleiset työehdot 2 § Keskusjärjestösopimukset –kohdan pöytäkirjamerkinnän 1 kappaleen mukaan: "Osapuolet toteavat yhteisenä yleissopimuksen 8.1 kohdan tulkintanaan, että ahtaustyössä sovelletaan tätä työehtosopimusta. Tästä poiketen esimerkiksi joissakin sataman sisäisissä kuljetuksissa, työkoneiden takuuhuolloissa, konttien korjauksessa ja pesussa sekä siivoustoiminnassa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin tätä työehtosopimusta. Nämä käytännöt voivat jatkua entisessä laajuudessaan. "

Pöytäkirjamerkinnän ensimmäisen lauseen viittauksella tarkoitetaan TT-SAK Yleissopimusta ja sen 8 luvun 1 kohtaa (8 luku Ulkopuolisen työvoiman käyttö, 1 Yleistä), joka koskee työvoiman käyttöä alihankintasuhteessa. Pöytäkirjamerkintä ei koske A:n ja BalSteve Oy:n välistä työsopimussuhdetta, koska BalSteve Oy ei ole alihankkija, vaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritys. Toisen ja kolmannen lauseen tarkoituksena on ollut sallia muun työehtosopimuksen käyttö niissä alihankintasopimuksissa, jotka ovat olleet voimassa pöytäkirjamerkinnästä sovittaessa 19.3.2010. Kyseessä on ollut siirtymäkauden säännös, joka on koskenut pelkästään alihankintaa.

2-vuorotyötä koskevien määräysten rikkominen

Kotkan satamassa on tullut soveltaa työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan mukaista 2-vuorotyöjärjestelmää. A:n työajan olisi tullut olla kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja työajan aamuvuorossa klo 6-14.30 ja iltavuorossa klo 14.30-22.00/23.00. Hänen työaikansa on kuitenkin ollut epäsäännöllinen ja hänellä on säännöllisesti teetetty työtä aamu- ja iltavuorojen ulkopuolella.

A:lle ei ole annettu työtä maanantaista perjantaihin, vaan epäsäännöllisesti kuten ti-ke (2.-3.4.), ti-ke (9-10.4.), ma-ke (15-17.4.), ti-su, ma-ke (23.4.-1.5.), pe-ti 10.-14.5. la-ti (19.-21.5.), ti-ke (28-29.5.), to-la (6.-8.6.), ma,ke,to,la (10-16.6.), su-su (30.6.-7.7.), ma-su (8.7.-14.7.), ti-ke (16-17.7.), ma (22.7.) ja to-su (1.-4.8).

A:n työaikaa ei ole sijoitettu 8 tunnin mittaisiin aamu- ja iltavuoroihin, vaan useimmiten 12 tunnin mittaisiin yötyövuoroihin kuten esimerkiksi 16.4. (klo 19-6), 17.4. (18-6), 30.4. (19-5:30), 1.5. (19-7), 3.5. (19-2), 13.5. (23-7), 14.5. (19-7), 18.5-20.5. (19-7), 21.5. (19-2), 6.6. -8.6.(19-7), 3.7-6.7.(18-6), 7.7. (18-5), 9.7.-14.7. (18-6), 1.8-2.8. (18-6), 4.8. (17:30-10).

BalSteve Oy on näin menetellessään tietoisesti ja tahallaan rikkonut työehtosopimuksen

7 §:ää.

Kompensaatiolisä

BalSteve Oy:llä on ollut käytössä keskeytymättömän 3-vuoron yölaiva-ahtaus, jota työehtosopimuksen 7 §:n A. 4-kohdan mukaan ei ole voinut tehdä eikä teettää yövuoron aikana. Sen käyttö on edellyttänyt paikallista työaikasopimusta, jonka työnantaja voi ottaa käyttöön direktio-oikeutensa nojalla 2 viikon kuluessa neuvotteluesityksen antamisesta silloinkin, kun yölaiva-ahtauksesta ei päästä sovintoon. Kaikille Satamaoperaattorit ry:n ja AKT ry:n välisen työehtosopimuksen paikallisen sopimuksen piirissä oleville vakituisille työntekijöille on tullut maksaa työehtosopimuksen mukaista kompensaatiota. A on ollut vakituinen työntekijä, jolla on ollut oikeus paikallisen sopimuksen mukaiseen kompensaatiolisään, vaikka hän ei olisi osallistunut yölaiva-ahtaustyöhön itse ja siitä riippumatta, missä työaikamuodossa hän on työskennellyt. A:lla on ollut oikeus edellä mainitun 0,71 euron suuruiseen lisään kaikilta tekemiltään työtunneilta. Koska lisää ei ole hänelle maksettu, on yhtiö rikkonut työehtosopimuksen paikallista kompensaatiolisää koskevaa määräystä.

Paikalliset sopeuttamisneuvottelut

Yhtiö on rikkonut työehtosopimusta, koska se ei ole ennen A:n irtisanomista käynyt työehtosopimuksen 3.3:n mukaisia sopeuttamisneuvotteluja.

Ahtausalan työehtosopimuksen liitteet 3.3 Paikalliset sopeuttamissopimukset (s. 39) mukaan työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat menettelystä ja ehdoista, joilla taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvat irtisanomiset toteutetaan (irtisanomisista sopiminen). Neuvotteluaika on neljä viikkoa ja jollei irtisanomisista ole voitu tuon tai yhteisesti sovitun lyhyemmän ajan kuluessa sopia, katsotaan neuvottelu käydyksi ja menettelyä jatketaan yhteistoiminnasta säädetyssä järjestyksessä.

Liittojen yhteinen työehtosopimusta koskeva tulkinta on, että vaikka BalSteve Oy ei ole ollut velvollinen noudattamaan A:n irtisanomistapauksessa yhteistoimintalain mukaisia säännöksiä ja velvoitteita, on sen tullut käydä työehtosopimuksen mukaiset sopeuttamisneuvottelut.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Yhtiön on tullut noudattaa A:n työsopimuksen irtisanomisessa 14 päivän irtisanomisaikaa, mutta yhtiö on maksanut palkan vain viideltä päivältä.

Työehtosopimuksen tietensä rikkominen

Työehtosopimuksen sanamuodot ovat selvät ja työehtosopimuksen solmineiden liittojen niitä koskeva tulkinta yhtenevä. Yhtiö on rikkonut tahallaan työehtosopimusta.

Yhtiö on rikkonut työehtosopimuksen useita määräyksiä ja rikkominen on ollut jatkuvaa, mikä on otettava huomioon hyvityssakon määrässä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n esittämä oikeudenkäyntiväite

Balsteve Oy:n väite siitä, että A on ollut tilapäinen työntekijä, on jätettävä tutkimatta, koska yhtiö ei voinut enää pääkäsittelyssä vedota mainittuun seikkaan, johon ei ollut vedottu asian valmistelussa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

BalSteve Oy Ltd on vaatinut, että kanne hylätään ja että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 10.930 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sovellettava työehtosopimus

A:n työsopimukseen on tullut soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. A on kuljettanut liikennerekisteröityä kuorma-autoa, mutta hän ei ole tehnyt ahtaustyötä. A on itse nimenomaisesti kieltäytynyt hänelle tarjotusta ahtaustyöstä useaan kertaan työsuhteensa kestäessä, ja vielä neuvottelussa 15.5.2014. BalSteve Oy on 2.4.2013 pyrkinyt valitsemaan A:n työsopimukseen sovellettavan työehtosopimuksen hyvässä uskossa.

Sekä kuorma-autoalan työehtosopimus että satama-alan työehtosopimus ovat tulleet voimaan 1.2.2012, mutta kuorma-autoalan työehtosopimus on allekirjoitettu 20.12.2011 ja satama-alan työehtosopimus vasta 1.2.2012. Aikaprioriteettisäännönkin perusteella sovellettavaksi tulee kuorma-autoalan työehtosopimus.

Satama-alan työehtosopimus ei selvän sanamuotonsa mukaisesti tule lainkaan sovellettavaksi osapäivätyötä tekeviin työntekijöihin. A on ollut osa-aikatyössä. Hänen säännöllinen työaikansa on ollut 20-40 tuntia viikossa. Yhtiöllä on ollut hyväksyttävä syy teettää A:lla osa-aikatyötä. Työehtosopimuksessa ei kielletä tekemästä osapäivätyötä koskevia työsopimuksia, eikä siinä määritellä missä tilanteissa ne olisivat hyväksyttäviä ja missä eivät. Liittojen yhteinen tulkinta ei voi olla pakottavan lainsäädännön vastainen siten, että yritys ei voisi palkata osa-aikaista työvoimaa.

Yhtiön tarve kuorma-autokuljetuksille on ollut epäsäännöllistä. Se ei olisi voinut työllistää A:ta säännöllisen työajan puitteissa, varsinkaan kun hän ei ole ottanut vastaan muuta yrityksessä tarjolla olevaa työtä. BalSteve Oy ei ole teettänyt osa-aikatyötä esimerkiksi kiertääkseen satama-alan työehtosopimuksen määräyksiä, vaan osa-aikatyötä koskeva sopimus on perustunut liiketaloudellisiin perusteisiin ja A:n omaan haluun olla vastaanottamatta muuta työtä kuin kuljetustyötä.

Sataman sisäisissä kuljetuksissa ei sovelleta satama-alan työehtosopimusta. Satama-alan työehtosopimuksen 1 osan 1 luvun 2 §:ään otetun pöytäkirjamerkinnän mukaan "osapuolet toteavat yhteisenä yleissopimuksen 8.1 kohdan tulkintanaan, että ahtaustyössä sovelletaan tätä työehtosopimusta. Tästä poiketen esimerkiksi joissakin sataman sisäisissä kuljetuksissa, työkoneiden takuuhuolloissa, konttien korjauksessa ja pesussa sekä siivoustoiminnoissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin tätä työehtosopimusta. Nämä vakiintuneet käytännöt voivat jatkua edelleen entisessä laajuudessaan."

Kotkan Mussalon satamassa sataman sisäisiä kuljetuksia suorittaviin kuorma-autonkuljettajiin, joiden työnkuva on vastannut A:n työnkuvaa, on vakiintuneen käytännön mukaisesti sovellettu kuorma-autoalan työehtosopimusta, vaikka käytetyt kuorma-autot eivät olisi olleet edes liikennerekisteröityjä. A:n työ on koostunut pelkästään "sataman sisäisten kuljetusten hoitamisesta", ja hänen työnsä on ollut joka tapauksessa sellaista, jota Mussalon satamassa on tehty jatkuvasti kuorma-autoalan työehtosopimuksen perusteella.

Liittojen esittämä tulkinta johtaisi siihen, että uudet alalle tulevat järjestäytymättömätkin satamassa toimivat ahtausliikkeet joutuisivat soveltamaan palveluksessaan oleviin kuorma-autonkuljettajiin ankarampia työehtoja kuin alalla jo olevat yritykset. Tällainen tulkinta johtaisi kilpailulainsäädännön vastaiseen kilpailun rajoittamiseen. Työehtosopimusosapuolten yhteinen tarkoitus voidaan sivuuttaa niissä tapauksissa, joissa sen mukainen tulkinta olisi pakottavan lainsäädännön vastainen. Pakottava lainsäädäntö syrjäyttää työehtosopimuksen toisen sisältöisen määräyksen.

Jos katsottaisiin, että yhtiön olisi tullut noudattaa satama-alan työehtosopimusta, yhtiö ei kuitenkaan ole rikkonut satama-alan työehtosopimusta tietensä eikä tahallaan. Yhtiö on tehnyt parhaansa noudattaakseen lakia ja oikeaa työehtosopimusta. Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat esittäneet satama-alan työehtosopimuksen tulkinnasta käsityksiä, jotka ovat osin sopimuksen sanamuodon ja pakottavan lainsäädännön vastaisia. Tällaisiin sanamuodon ja pakottavan lainsäädännön vastaisiin työehtosopimusten tulkintoihin Balsteve Oy:n on ollut mahdoton varautua. Lisäksi on otettava huomioon se, että yhtiö työllistää työttömiä maahanmuuttajia ja on toiminut A:n oman edun mukaisesti.

Sopeuttamisneuvotteluista

Satama-alan työehtosopimuksen mukaan paikalliset sopeuttamisneuvottelut pitäisi käydä henkilöstön edustajien kanssa. BalSteve Oy:n henkilöstö ei kesällä 2013 ole ollut järjestäytynyt siten, että se olisi valinnut itselleen luottamusmiestä tai muutakaan edustajaa. Henkilöstön yhdistymisvapauteen kuuluu myös oikeus olla järjestäytymättä. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla ei edes olisi ollut vastapuolta, jonka kanssa neuvotella. Yhteistoimintalain periaatteiden mukaan henkilöstövaikutusten kohdistuessa yhteen henkilöön, ja silloin kun yrityksessä ei ole esimerkiksi luottamusmiestä tai muuta henkilöstön edustajaa, yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä suoraan kyseessä olevan henkilön kanssa.

A:n kanssa on hänen työsuhteensa kestäessä keskusteltu suoraan siitä, miten hänelle voitaisiin taata lisää työtä töiden vähennyttyä. A:lle on muun muassa tarjottu useaan kertaan kuorma-autonajon lisäksi ahtaustyötä, josta A on kieltäytynyt. Tältä osin yhtiö on noudattanut yhteistoimintalain mukaisia periaatteita ja menettelytapoja pyrkimällä selvittämään sen, miten A:n irtisanomiselta voitaisiin välttyä tarjoamalla hänelle muuta työtä.

A:n asema tilapäisenä työntekijänä

BalSteve Oy on vasta pääkäsittelyssä vedonnut siihen, että A on ollut tilapäinen työntekijä eikä hänen työsuhteeseensa tule tällä perusteella soveltaa satama-alan työehtosopimuksen vakinaisia työntekijöitä koskevaa I lukua.

VÄLITOIMI

Työtuomioistuin on varannut satama-alan työehtosopimukseen osallisille liitoille sekä kuorma-autoalan työehtosopimukseen osallisille liitoille tilaisuuden lausua kantansa kysymykseen, kumpaa työehtosopimusta asiassa on liittojen käsityksen mukaan sovellettava, sekä kysymykseen, mikä merkitys asiassa on satama-alan työehtosopimuksen I osan 1 kohdan

2 §:n pöytäkirjamerkinnällä.

Liitot ovat antaneet lausumansa.

SATAMAOPERAATTORIT RY:N LAUSUMA

A:n työsuhteessa on tullut soveltaa ahtausalan työehtosopimusta. Ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 §:n 1. kohdan mukaan ahtausalan työehtosopimuksen I lukua liitteineen sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien vakinaisten työntekijöiden työsuhteisiin. Ahtausalan työehtosopimuksen soveltamisala on määritelty niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Periaatteen sisältöä on määritelty esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiossa TT 2014:186, jossa on todettu, että teollisuuslinjaperiaatteen mukaan yrityksen päätoimialan mukaista työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin asianomaisen yrityksen palveluksessa oleviin. Tästä lähtökohdasta voidaan tuomion mukaan poiketa, jos yrityksen päätoimialasta poikkeava liiketoiminta on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toimialansa (katso TT 2012:113).

Ahtausalan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perusteella myös järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa vähintään yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja.

Ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 kohdan 2 §:n pöytäkirjamerkinnällä otetaan kantaa satamaoperointiyritysten alihankkijoiden soveltamiin työehtosopimuksiin. Pöytäkirjamerkinnällä ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, koska kysymys ei ole alihankkijan työntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N LAUSUMA

Satama-alueella suoritettavaan lastin esi- ja jälkikäsittelyyn, lastin siirtoihin sekä laiva-ahtaukseen on satamassa noudatettava Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmittua ahtausalan työehtosopimusta.

Satama-alan työehtosopimuksen I osan 1 kohdan 2 §:n pöytäkirjamerkinnällä ei ole tässä riita-asiassa merkitystä. Merkintä koskee alihankinta- ja vuokratyömääräyksiä ja niiden soveltamista ahtausalalla. A on työskennellyt BalSteve Oy Ltd:n palveluksessa, joka on ahtausyritys ja näin ollen kyseessä ei ole alihankintatyö. Kyseinen määräys on sovittu työehtosopimukseen vuonna 2010 ja kyseessä on siirtymäkauden säännös.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N LAUSUMA

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin. Pöytäkirjamerkinnän mukaan sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetuskalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin. Kuorma-autoalan työehtosopimus on lisäksi vahvistettu yleissitovaksi työehtosopimukseksi kuorma-autoalalla.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä noudatetaan teollisuuslinjaperiaatetta, jonka mukaisesti työehtosopimus sitoo sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kuorma-autoalalla eli niiden päätoimialana ovat kuorma-autoyrityksille kuuluvat toiminnot. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaan yrityksen päätoimiala määrää lähtökohtaisesti kaikkiin yrityksen työntekijöihin sovellettavan työehtosopimuksen heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta, kuten työtuomioistuin on todennut muun muassa tuomiossaan TT 2012:9.

A:n työsuhteessa noudatettava työehtosopimus määräytyy teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Jos BalSteve Oy Ltd:n pääasialliseksi toimialaksi on katsottava kuorma-autoliikenne, työehtosopimuksena on yleissitovuuden perusteella noudatettava kuorma-autoalan työehtosopimusta. Jos taas yhtiön pääasiallinen toimiala on esimerkiksi ahtaustoiminta, A:n työsuhteeseen ei yleissitovuuden nojalla ole tullut soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n työsopimus 2.4.2013

2. A:n palkkalaskelmat, 8 kpl

3. A:n työaikakirjanpito, 5 kpl

4. A:n irtisanomisilmoitus

5. Liittojen neuvottelupöytäkirja

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimus 2.4.2013 (= kantajan kirjallinen todiste 1)

Kantajan henkilötodistelu

1. B, satama-alan sopimussihteeri

2. C, AKT ry:n varapuheenjohtaja

3. D, Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja

Vastaajan henkilötodistelu

1. E, BalSteve Oy Ltd:n toimitusjohtaja

2. F, tilaajayhtiö Fertilog Oy:n hallituksen jäsen

3. G, ahtaaja

4. A

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on katsonut, että Balsteve Oy ei voi enää pääkäsittelyssä vedota mainittuun seikkaan, koska yhtiö ei ole vedonnut siihen asian valmistelussa.

Oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n mukaan asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Vastaavasti työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan pääkäsittelyssä asianosainen ei saa vedota sellaiseen seikkaan, johon ei ole vedottu valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.

Työtuomioistuin katsoo, että BalSteve Oy ei ole esittänyt pätevää syytä sille, miksi se on vasta pääkäsittelyssä väittänyt A:n olleen tilapäinen työntekijä. Oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n ja työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin katsoo, että BalSteve Oy ei voi enää pääkäsittelyssä vedota tähän seikkaan.

Sovellettava työehtosopimus

Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti yrityksen päätoimialan mukaista työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin yrityksen palveluksessa oleviin. Tästä lähtökohdasta voidaan poiketa, jos yrityksen päätoimialasta poikkeava liiketoiminta on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toimialansa. (Ks. esimerkiksi TT 2014:186 ja TT 2012:113.)

BalSteve Oy Ltd:n pääasiallinen toimiala on ahtaustoiminta. Satama-alan työehtosopimukseen ja kuorma-autoalan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat kirjallisissa lausumissaan olleet yhtä mieltä siitä, että A:n työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus määräytyy teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Kun asiassa ei ole kyse siitä, että päätoimialasta poikkeava liiketoiminta olisi järjestetty erilliseksi ja itsenäiseksi, A:n työsuhteessa olisi näin ollen tullut noudattaa satama-alan työehtosopimusta.

Asiassa on vielä arvioitava sitä, onko vastaaja esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella työtuomioistuimella olisi perusteita poiketa liittojen yhteisestä kannasta.

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n 2. kohdan mukaan sopimusta ei sovelleta muun muassa osapäivätyötä tekevien työsuhteisiin. Kun A:n työajaksi on työsopimuksessa sovittu 20 – 40 tuntia viikossa, vastaaja on katsonut, että työehtosopimusta ei sovelleta hänen työsuhteeseensa.

Työtuomioistuimessa on kuultu työntekijäliiton edustajina satama-alan sopimussihteeriä B:tä sekä varapuheenjohtaja C:tä. Lisäksi on kuultu työnantajaliiton edustajaa työmarkkinajohtaja D:tä. B, C ja D ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että liittojen yhteisen tulkinnan mukaan satama-alan työehtosopimuksen piirissä osa-aikatyötä voidaan teettää vain sosiaalisilla perusteilla, kuten silloin, kun työntekijä on osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai perhevapaalla. Kaikki muut vakinaiset satama-alan työntekijät ovat kokoaikaisia. Tämä seikka ilmenee heidän mukaansa työehtosopimuksen vakinaisia työntekijöitä koskevan I luvun palkkoja koskevan 2. kohdan 2 §:stä, jonka mukaan palkka maksetaan 80 tunnilta, mikäli työntekijä on ollut työnantajan käytettävissä palkanmaksukauden kaikkina säännöllisinä työtunteina. Palkanmaksukausi on mainitun palkkoja koskevan 2. kohdan 1 §:n mukaan kaksi viikkoa. Vakinaisille työntekijöille maksetaan toisin sanoen aina vähintään 80 tunnin palkka kahdelta viikolta. Osa-aikaisten työntekijöiden työsuhteisiinkin on sopimussihteeri B:n ja varapuheenjohtaja Cn mukaan käytännössä sovellettu työehtosopimusta soveltamisalamääräyksen sanamuodosta huolimatta lukuun ottamatta määräystä, jonka mukaan työntekijän tulee olla työnantajan käytettävissä 80 tuntia kaksiviikkoisjaksolla. Tilapäiseen työvoiman tarpeeseen työnantaja voi palkata tilapäisiä työntekijöitä, joiden työehdoista määrätään työehtosopimuksen II luvussa.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen sanamuoto sinänsä vastaa vastaajan esittämää tulkintaa. Oikeuskäytännössä määräyksen sanamuoto on kuitenkin katsottu voitavan sivuuttaa, jos se poikkeaa sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta ja yhteisesti hyväksytystä vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä. Todistajien kertomusten mukaan työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan osa-aikatyötä koskevalle määräykselle on vakiintunut sen sanamuodosta jossakin määrin poikkeava sisältö. Määräys tarkoittaa, että tehdyn työajan pituudesta riippumatta työntekijä, joka on ollut työnantajan käytettävissä, on oikeutettu työehtosopimuksen mukaan kokoaikaisesta työstä maksettavaan palkkaan ja muihin etuuksiin. Poikkeuksena ovat vain tapaukset, joissa osa-aikatyötä on teetetty todistajien kertomilla sosiaalisilla perusteilla. A:ta ei ollut palkattu tällaisilla perusteilla, mutta oikeudellista estettä ei ole ollut sille, että myös A:lla on teetetty osa-aikatyötä satama-alan työehtosopimuksen I luvun mukaisin täysimääräisin ehdoin.

Asiassa on lisäksi selvitetty liittojen kirjallisten lausumien ja liittojen edustajien työtuomioistuimessa kertoman perusteella, että satama-alan työehtosopimuksen I osan 1 kohdan 2 §:n pöytäkirjamerkinnän tarkoituksena on ollut sallia muun työehtosopimuksen käyttö niissä alihankintasopimuksissa, jotka ovat olleet voimassa pöytäkirjamerkinnästä sovittaessa 19.3.2010. Kyse on ollut siirtymäkauden säännöksestä, joka on koskenut pelkästään alihankintaa. Määräys ei toisin sanoen vastaajayhtiön väittämin tavoin koske ahtausalan yrityksen itsensä tekemää työtä ja siihen sovellettavaa sopimusta.

A on palkattu 2.4.2013 allekirjoitetun työsopimuksen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ahtausalan yrityksen palvelukseen. Kantajaliiton ja asiassa kuultujen todistajien lisäksi Satamaoperaattorit ry on kirjallisessa lausumassaan katsonut, että A:n tekemään työhön on tullut soveltaa satama-alan työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä osapuolten yksimielisestä tulkinnasta. A:n työsuhteeseen on siten sovellettava satama-alan työehtosopimuksen vakinaisia työntekijöitä koskevaa I lukua.

Työaikaa koskevien määräysten rikkominen

Työehtosopimuksen työaikamääräyksiä koskevan 7 §:n mukaan työaikamuodot ovat 2-vuorotyö, 3-vuorotyö ja päivätyö niillä 54 vuotta täyttäneillä työntekijöillä, jotka ovat kieltäytyneet vuorotyöstä (A. Yleiset määräykset, 3. ja 5. kohdat).

Sopimuksen mukaisessa 2-vuorotyössä työvuorokauden säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Maanantai-perjantai -ajanjaksolla työskennellään aamu- ja iltavuorossa. Työajat sijoitetaan klo 06.00 – 15.00 ja 15.00 – 24.00 välille (B. 2-vuorotyötä koskevat määräykset, 1. ja 7. kohdat).

Sopimussihteeri B, joka oli keväällä ja kesällä 2013 neuvonut BalSteve Oy:tä työehtosopimuksen soveltamisessa, ja varapuheenjohtaja C ovat työtuomioistuimessa todenneet, että A:lla olisi tullut teettää työehtosopimuksen mukaista 2-vuorotyötä. Tätä ei ole vastaaja kiistänyt siinä tapauksessa, että satama-alan työehtosopimus tulisi sovellettavaksi.

Kun asiassa edellä todetuin tavoin tulee sovellettavaksi satama-alan työehtosopimus ja kun BalSteve Oy on riidattomasti teettänyt A:lla työtä kanteessa selostetuin tavoin tuon työehtosopimuksen vastaisesti, se on tältä osin rikkonut työehtosopimuksen 7 §:ää.

Kompensaatiolisä

BalSteve Oy:ssä on riidattomasti tehty laiva-ahtausta yövuoron aikana. Tällöin kaikille paikallisen sopimuksen piirissä oleville vakituisille työntekijöille tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista paikallista kompensaatiota (III Kaikkia työntekijöitä koskevat liitteet, 3. Paikalliset työaikasopimukset). A on ollut vakituinen työntekijä, jolla on ollut oikeus työehtosopimuksen mukaiseen kompensaatiolisään. Jättäessään maksamatta mainitun lisän A:lle BalSteve Oy on rikkonut työehtosopimusta.

Paikalliset sopeuttamisneuvottelut

Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat menettelystä ja ehdoista, joilla tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset toteutetaan (irtisanomisista sopiminen). Neuvottelut aloitetaan työnantajan aloitteesta heti irtisanomistarpeeseen johtaneiden syiden ilmettyä ja niiden kokoonkutsujana on työnantaja. Neuvotteluissa selvitetään ja päätetään erilaiset vaihtoehdot irtisanomisten välttämiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi. (Työehtosopimuksen I luku Vakinaiset työntekijät, 3. Liitteet, 3.3 Paikalliset sopeuttamissopimukset.)

Asiassa on riidatonta, että BalSteve Oy ei ole käynyt työehtosopimuksen mukaisia sopeuttamisneuvotteluita henkilöstön edustajien kanssa ennen kuin se on irtisanonut A:n. Vastaajan mukaan sen ei tarvinnut käydä neuvotteluja, koska yrityksen henkilöstö ei kesällä 2013 ollut järjestäytynyt eikä ollut valinnut itselleen luottamusmiestä tai muutakaan edustajaa. Työnantajalla ei olisi ollut vastapuolta, jonka kanssa neuvotella.

AKT:n sopimussihteeri B ja varapuheenjohtaja C ovat työtuomioistuimessa todenneet, että työnantajan olisi tullut ilmoittaa koko henkilöstölle työvoiman vähentämisen tarpeesta, jolloin työntekijät olisivat valinneet henkilöt, joiden kanssa työnantaja käy neuvottelut. Ei ole riittävää, että neuvottelut käydään yksin irtisanottavan kanssa. Myös Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja D on todennut, että BalSteve Oy:n olisi tullut käydä työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut.

Kun BalSteve Oy ei ole ilmoittanut koko henkilöstölle työvoiman vähentämistarpeesta eikä varannut henkilöstölle tilaisuutta valita edustajansa neuvotteluja varten ennen A:n irtisanomista, työtuomioistuin katsoo yhtiön rikkoneen työehtosopimuksen paikallisia sopeuttamisneuvotteluja koskevia määräyksiä.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä enintään vuoden.

A:n työsuhde oli alkanut 2.4.2013. Työsopimus oli irtisanottu 5.8.2013 päättymään 19.8.2013. Työsuhde oli näin ollen jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden, jolloin työnantajan olisi tullut noudattaa 14 päivän irtisanomisaikaa. Yhtiö oli kuitenkin maksanut A:lle irtisanomisajan palkkaa vain viideltä päivältä. Se on näin menetellessään rikkonut työehtosopimuksen 6 §:ää.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Asiassa on BalSteve Oy:n toimitusjohtaja E:n, tilaajayhtiö Fertilog Oy:n edustaja F:n ja AKT:n sopimussihteeri B:n kertomuksilla tullut selvitetyksi, että AKT:n sopimussihteeri B on tavannut neljä kertaa yrityksen johtoa kevään ja kesän 2013 aikana. Ainakin kahdessa tapaamisessa oli ollut mukana myös tilaajayritys Fertilog Oy:n edustaja F. Tapaamisissa sopimussihteeri B oli neuvonut yritystä satama-alan työehtosopimuksen soveltamisessa ja todennut useamman kerran, että myös kuorma-autonkuljettajien työsuhteisiin on sovellettava satama-alan työehtosopimusta eikä kuorma-autoalan työehtosopimusta. Yrityksellä oli käytössään myös venäjänkielinen käännös työehtosopimuksesta.

Toimitusjohtaja E oli kertomansa mukaan kyseenalaistanut sopimussihteeri B:n antamat ohjeistukset, sillä satama-alan työehtosopimus oli hänen mukaansa vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Hänen oman tulkintansa mukaan A:n työsuhteeseen tuli soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Hän ei ollut kuitenkaan ottanut yhteyttä työnantajaliittoon varmistuakseen asiasta ja kysyäkseen liitolta tarkempia ohjeita. Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja D:n mukaan liiton edustajat olivat tavanneet toimitusjohtaja E:n ensimmäisen kerran vasta elokuussa 2013, jolloin he olivat todenneet toimitusjohtajalle, että yrityksen tuli työsuhteissaan soveltaa satama-alan työehtosopimusta. Vielä työtuomioistuimessa kuultuna toimitusjohtaja E on kuitenkin pysynyt kannassaan ja todennut, että A:n työsuhteeseen tuli hänen näkemyksensä mukaan soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta.

BalSteve Oy on saanut runsaasti ohjeistusta yrityksessä sovellettavasta työehtosopimuksesta ja sen tulkinnasta. Tästä huolimatta se on vastoin saamaansa ohjeistusta jatkanut kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamista A:n työsuhteessa. Näin menetellessään se on tietensä rikkonut satama-alan työehtosopimusta ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

BalSteve Oy Ltd on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Yhtiö on myöntänyt oikeudenkäyntikulut määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa BalSteve Oy Ltd:n menetelleen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n solmiman satama-alan työehtosopimuksen

c) kohdan 3.3 Paikalliset sopeuttamissopimukset (s. 39) vastaisesti laiminlyödessään käydä paikalliset sopeuttamisneuvottelut ennen A:n irtisanomista 5.8.2013;

d) 6 §:n vastaisesti laiminlyödessään maksaa A:lle 14 päivän irtisanomisajan palkan;

- tuomitsee BalSteve Oy Ltd:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä

- velvoittaa BalSteve Oy Ltd:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 9.717,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Hotti, Lallo, Koskinen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.