TT:2015-57

Kysymys siitä, tuliko kotipalveluyksikössä yksikön päällikkönä työskennelleen sairaanhoitajan työsuhteessa soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. (Ään.)

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

VASTAAJAT

Sosiaalialan Työnantajat ry

Esperi Care Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.4.2015.

Pääkäsittely 20.5.2015.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n, Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n sekä Neuvottelujärjestö Jyty-Pardia-STHL ry:n välisessä 1.2.2012 - 28.2.2014 voimassa olleessa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A on työskennellyt 5.11.2012 - 12.2.2013 Esperi Care Oy:n Hämeenlinnan yksikön päällikkönä. A on koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa osastonhoitajana. A:n työsopimuksessa on sovittu kokonaistyöajasta ja kokonaispalkasta. A:n palkka on ollut 3.420 euroa kuukaudessa.

A:n työtehtäviksi on työsopimuksessa määritelty yksikön päällikön tehtävät ja muut esimiehen määräämät tehtävät. Työsopimuksessa on seuraava ehto: "Yksikön päällikkö edustaa työnantajaa yksityisen sosiaalipalvelualan piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä. Yksikön päällikkö ei ole työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä."

A:lla on ollut työnjohdollisena alaisenaan yksi tiiminvetäjä ja hoitohenkilökuntaa noin 20 henkilöä. Organisaatiossa A:ta ylempänä olivat kotihoidon aluepäälliköt ja heidän yläpuolellaan johtoryhmä ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiössä on resurssijohtaja, joka päättää ainakin henkilöstö- ja kalustoresursseista. A:lla ei ollut nimenkirjoitusoikeutta.

A on käyttänyt työnjohto-oikeutta suhteessa alaisiinsa ja edustanut yksikköään suhteessa asiakkaisiin. Hän on ollut yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettu toimintayksikön vastuuhenkilö. A:n vastuulle on kuulunut toiminnan käynnistymiseen liittyvä tutustumiskäyntien hoitaminen. Hänellä on ollut valta päättää yksikkönsä pienemmistä hankinnoista.

Esperi Care Oy ei ole soveltanut A:n työsuhteessa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Tämän vuoksi hänelle ei ole maksettu työehtosopimuksen 7-14 §:n mukaisia työaikakorvauksia. Vaatimusten määrät ovat riidattomia.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:n työsuhteessa Esperi Care Oy:n palveluksessa on tullut soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta,

- velvoittaa Esperi Care Oy:n suorittamaan A:lle yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisia työaikakorvauksia yhteensä 3.563,06 euroa korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.2.2013 lukien,

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- velvoittaa Esperi Care Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n ja Esperi Care Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 11.234,23 eurolla korkolain4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

A:n asema

Esperi Care Oy:n Hämeenlinnan yksikön tehtävä on toteuttaa Esperi Care Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin välisen ostopalvelusopimuksen mukaiset tehtävät. Yksikkö, joka on perustettu toteuttamaan yksittäistä ostopalvelusopimusta, ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettu itsenäinen osasto.

A ei ole kuulunut yrityksen johtoon eikä toiminut muussakaan vastaavassa esimiesasemassa. Hän ei ole edustanut työnantajaa työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä tai ainakaan hänen pääasiallisiin tehtäviinsä ei ole kuulunut työnantajan edustajana toimiminen.

A osallistui päivittäin kliiniseen hoitotyöhön. Asiakkaiden ja omaisten yhteydenotot ohjautuivat A:lle. Hän järjesteli käytännön toimintaa laatimalla päivittäisiä käyntilistoja ja työvuorolistoja sekä toimi tarpeen mukaan sijaisena hoitohenkilökunnalle. A:lta edellytettiin lupaa toimia terveydenhuollon laillistettuna ammattihenkilönä. Resurssijohtajan määräyksestä hän alkoi myös suorittaa lääkehoitolupaa. A vastasi ajoittain toimitilojen siisteydestä, vessojen siivoamisesta, seinien maalauksesta, verhojen ompelusta ja imuroinnista. Nämä työt veivät pääosan hänen työajastaan. A:n työaikaa seurattiin.

A ei määritellyt työsuhteen ehtoja uusia henkilöitä palkattaessa eikä myöskään työsuhteiden aikana. Rekrytointiprosesseihin osallistuminen ei ollut A:n pääasiallinen tehtävä, eikä hän saanut päättää uuden henkilöstöä rekrytoimisesta. Kun tarvittiin uutta pysyvää lisätyövoimaa, A:n piti pyytää resurssijohtajalta lupa uuden henkilön hakemiseen. A laati työpaikkailmoitukset, luki työhakemukset ja haastatteli hakijat. Kun tarvittiin tilapäistyövoimaa, A ei tarvinnut lupaa uuden henkilön hakemiseen, mutta muutoin prosessi oli sama kuin uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Työsopimukset allekirjoitti yhtiön puolesta kaksi johtoryhmän jäsentä. A ei saanut määrittää työtekijöiden palkkaryhmää, vaan yhtiö oli määritellyt etukäteen uusille työntekijöille maksettavan palkan. A ei myöskään saanut arvioida palveluslisään oikeuttavaa aikaa, vaan siitä oli ennalta annetut määräykset. A:lla ei ollut valtaa päättää työntekijän erottamisesta.

Se, että työntekijä käyttää asemansa perusteella työnjohto-oikeutta tai osallistuu rekrytointiprosesseihin, ei ole työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettua työnantajan edustamista työsuhteen ehtoja määriteltäessä. Nekään työt, joissa työntekijä asemansa puolesta solmii ajoittain työsopimuksia tai päättää muutoin työsuhteen ehdoista, eivät automaattisesti ole työehtosopimuksen soveltamisen ulkopuolella, vaan työntekijän työtehtävien tulee määräyksen sanamuodon mukaan pääasiassa koostua edellä sanotun aseman mukaisista töistä.

Esperi Care Oy on aikaisemmin käyttänyt A:n asemassa olevista nimikettä palveluvastaava ja soveltanut heihin työehtosopimusta. Yhtiö muutti nimikkeen yksikönpäälliköksi, mutta ei muuttanut tehtäviä tai vastuuta.

Yksiköiden johtajat ja muussa esimiesasemassa olevat työntekijät kuuluvat sosiaalipalvelualan palkkaryhmittelyn ryhmiin E ja F. Palkkaryhmään F kuuluvat tehtävät, joissa henkilöllä on esimiesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä. Vertailu ryhmien E ja F mukaisiin töihin osoittaa, ettei esimies- ja johtotehtäviä ole tarkoitettu rajata työehtosopimuksen ulkopuolelle. Päinvastoin, työehtosopimuksen henkilöllinen soveltamisala on hyvin laaja.

Yksityisen sosiaalipalvelualan palveluyksiköitä koskevasta työehtosopimuksesta 1.3.1995 - 29.2.1996 ilmenee, että palkkausjärjestelmässä on alusta alkaen huomioitu johtavassa asemassa olevat henkilöt.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Esperi Care Oy on laatinut työehtosopimuksen vastaisen työsopimuksen ja jättänyt soveltamatta työehtosopimusta A:n työsuhteessa. Yhtiö ei ole korjannut menettelyään senkään jälkeen, kun se sai Tehy ry:ltä asiaa koskevan kirjeen 8.9.2013. Yhtiö on tiennyt, miten työehtosopimusta tulee soveltaa, koska se on aiemmin soveltanut työehtosopimusta työntekijöihin, jotka ovat olleet vastaavassa asemassa. Yhtiö on suuri työllistäjä (noin 3.000 työntekijää) alalla, ja sen on täytynyt tietää, ettei sen tulkinta työehtosopimuksesta ole oikea. Yhtiö on menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta. Ottaen huomioon yhtiön koko ja menettelyn laatu, hyvityssakon tulee olla tuntuva.

Sosiaalialan Työnantajat ry on viimeistään liittojen välisissä neuvotteluissa marraskuussa 2013 saanut tiedon erimielisyydestä. Työnantajaliitto ei ole tällöin eikä myöskään myöhemmin antanut Esperi Care Oy:lle oikeaa soveltamisohjetta. Liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaalialan Työnantajat ry ja Esperi Care Oy Ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n asema ja työnantajan edustajana toimiminen

Esperi Care Oy:n Hämeenlinnan yksikkö on työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettu itsenäinen osasto. Hämeenlinnan kotipalveluyksikkö on yhtiön sisällä oma fyysinen ja taloudellinen kokonaisuutensa. Yksikkö muodostaa oman kustannuspaikkansa, sillä on oma budjetti ja omat tulostavoitteet. Yksikön asemaa itsenäisenä osastona ei poista se, että yksikön tehtävänä on yksittäisen ostopalvelusopimuksen toteuttaminen. A on ollut tämän itsenäisen osaston päällikkö.

Yksikkönsä ylimpänä johtajana A vastasi yksikön budjetista sekä tulostavoitteiden saavuttamisesta. Hänellä oli myös myyntivastuuta, ja hän edusti yksikköään suhteessa asiakkaisiin. A vastasi itse oman työnsä suunnittelusta. Työnantaja ei määrännyt A:ta siivoamaan toimitiloja, maalaamaan seiniä tai ompelemaan verhoja, vaan hän halusi itse sisustaa toimitilat.

A oli yksikkönsä työntekijöihin nähden työnantajan edustaja. Hän käytti työnantajalle kuuluvaa työnjohto-oikeutta määritellä työntekijöiden työsuhteen ehtoja tulkintatilanteissa. Hän myönsi lomat, palkattomat vapaat, arvioi palveluslisään oikeuttavan ajan sekä määritteli ja esitti uuden työntekijän palkan määrän aluepäällikölle.

Uuden henkilöstön rekrytoinnissa A valitsi hakijoiden joukosta haastatteluun kutsuttavat, haastatteli hakijat, teki lopullisen henkilövalinnan ja laati työsopimuksen. Konsernissa vakituisen työntekijän palkkaaminen tulee tarkistuttaa aluepäälliköllä. Aluepäällikkö ei kuitenkaan ota kantaa varsinaiseen henkilövalintaan, vaan ainoastaan varmistaa rekrytoinnin taloudelliset edellytykset. Rekrytointiprosessissa A edusti työnantajaa suhteessa palkattavaan uuteen työntekijään. Hänen kanssaan työntekijä neuvotteli työsopimuksensa ehdoista. A ehti päättää noin 10 työntekijän sekä joidenkin sijaisten palkkaamisesta. A:lla oli konsernin HR:n avustuksella myös valta päättää alaisilleen annettavista varoituksista sekä alaistensa erottamisesta.

A joutui Hämeenlinnan yksikön toiminnan käynnistyessä osallistumaan paljon kenttätyöhön, koska kaupungin kanssa solmittu ostopalvelusopimus edellytti, että yksikön päällikkö tekee toiminnan käynnistymiseen liittyvät tutustumiskäynnit. Varsinaiset hoitokäynnit olisivat kuitenkin jääneet hänen alaisten hoidettavaksi toiminnan käynnistymisvaiheen jälkeen.

A:n työsuhteen alkaessa yksikössä tehtiin vielä toiminnan käynnistymiseen liittyviä hankintoja, joista vastaa toimialajohto kaikissa yhtiön yksikköjen käynnistyksissä. Yksikön toiminnan käynnistyttyä kunnolla A:n rooli olisi kehittynyt merkittävämmäksi myös hankintojen tekemisessä ja hänellä olisi ollut mahdollisuus päättää itsenäisesti yksikön pienemmistä hankinnoista.

A on ollut yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettu toimintayksikön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö muun muassa laatii yksikköään koskevan omavalvontasuunnitelman ja seuraa sen toteutumista.

Konsernissa edellytetään, että yksikön päällikkö, jolla on sairaanhoitajan koulutus, suorittaa lääkehoitoluvan. Lupa on tarpeen, jos yksikön päällikkö joutuu poikkeuksellisesti osallistumaan hoitotyöhön esimerkiksi työntekijöiden sairauspoissaolojen aikana. Lisäksi yksikön päällikkö, jolla on voimassa oleva lääkehoitolupa, ottaa vastaan alaistensa suorittamia lääkehoitolupaan liittyviä näyttöjä ja tenttejä.

Työntekijän pääasiallisten tehtävien merkitys

Työnantajaroolin pääasiallisuus määritellään ensisijaisesti yksikön johtajan tehtävän kokonaisarvioinnilla. Mikäli kysymys ei ratkea pääasiallisen roolin kautta, voidaan asiaa arvioida johtajan työhön ja suoritettavaan työhön käytettävän ajan kautta. Työnantajan edustajuus käsitteenä kattaa sekä henkilöstöasioiden hoitoon käytetyn ajan että muunkin yksikön johtotehtäviin käytetyn ajan.

A:n työtehtävät ajalla 5.11.-31.12.2012 käsittivät yksikön toiminnan käynnistämiseen liittyvää lähinnä hallinnollista valmistelua, kuten työntekijöiden rekrytointia ja tapaamisia kaupungin edustajien kanssa. Hän joutui osallistumaan jonkin verran myös kliiniseen hoitotyöhön ja juoksevien asioiden hoitamiseen, koska yksikön toimintaa oltiin vasta käynnistämässä. Varsinainen asiakkaiden hoitotyö alkoi vuoden 2013 alusta yksikön aloitettua toimintansa. A jäi sairauslomalle 29.1.2013 ja purki työsopimuksensa sairausloman aikana. Hän ehti siten osallistua varsinaiseen hoitotyöhön vain muutaman viikon ajan tammikuussa 2013.

A:n asemaa on arvioitava siltä kannalta, millaiseksi se olisi muodostunut työsuhteen jatkuessa. Tällöin hänen työtehtävistään pääosa olisi selkeästi muodostunut työnantajan edustajana toimimisesta. Jo lyhyeksi jääneen työsuhteensa aikana A:n työajasta isompi osa oli yksikön johtamista ja henkilöstöasioiden hoitoa kuin suorittavaa työtä.

Työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisala määrittelee ne tehtävät, jotka ovat työehtosopimuksen yläpuolella. Erottelu työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien ja kuulumattomien johtotehtävien välillä perustuu siihen, kuuluuko työntekijän pääasiallisiin tehtäviin työnantajan edustajana toimiminen. Sellainen henkilö, joka johtotehtäviensä ohella säännöllisesti osallistuu ja käyttää työajastaan pääosan suorittavan tason työhön, kuuluu työehtosopimuksen piiriin ja palkkaryhmään E tai F. A:n palkka oli sovittu kokonaispalkaksi, ja sen taso ylitti sen palkan, mitä työehtosopimuksen piirissä olevalle johtajalle olisi pitänyt maksaa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Esperi Care Oy ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumista ja työnantajan sopimustulkinnan oikeellisuutta on arvioitava jokaisen työntekijän kohdalla erikseen. Asiassa ei ole merkitystä sillä, mikä on ollut työnantajan aikaisempi käytäntö palveluvastaavien osalta. Siirtyminen palveluvastaavista yksiköiden päälliköiksi toteutettiin osana suurempaa yrityksen johtoa koskevaa organisaatiouudistusta vuonna 2012. Työnantaja on tuolloin todennut palveluvastaavien roolin työnantajan edustajana kehittyneen siten, että heihin ei ole ollut enää tarkoituksenmukaista soveltaa työehtosopimusta.

Sosiaalialan Työnantajat ry ei ole antanut jäsenyritykselleen virheellistä tulkintaohjetta. Hyvityssakolle ei ole perustetta, koska asia on epäselvä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ote TNJ:n jäsenkirjeestä 14.1.1994

2. TNJ:n esitys 30.9.1994 ja sen liite

3. B:n sähköposti A:lle

4. Esimerkki työvuorotaulukosta

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Sosiaalialan Työnantajayhdistys ry:n tiedote 29.12.1993

2. Yksikön päällikön tehtävänkuvaus

Kantajan henkilötodistelu

1. Ammattiasiainpäällikkö A, todistelutarkoituksessa

2. Lakiasiainpäällikkö C

Vastaajien henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja D, todistelutarkoituksessa

2. Yksikön päällikkö E

3. Liiketoimintajohtaja B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

A on työskennellyt 5.11.2012 - 12.2.2013 Esperi Care Oy:n Hämeenlinnan yksikön päällikkönä. Asiassa on kysymys siitä, onko A:n työsuhteessa tullut soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Sopimusmääräyksen tausta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ei sen 1 §:n 2 kappaleen mukaan koske yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä. Saman pykälän 3 kappaleen mukaan tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

Sopimuksen ulottuvuutta koskeva 1 §:n määräys on ollut yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa siitä lähtien, kun sopimus ensimmäisen kerran solmittiin vuonna 1993. Työtuomioistuimessa on kuultu vuoden 1993 työehtosopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen edustajana osallistunutta lakiasiainpäällikkö C:tä ja työnantajapuolen edustajaa toimitusjohtaja D:tä.

C:n mukaan tarkoituksena oli, että käytännössä koko henkilöstö olisi työehtosopimuksen piirissä ja soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin vain sellaiset henkilöt, jotka selkeästi ja päätoimisesti edustavat työnantajaa. Yleensä yhdistyksissä tätä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen hallinto. D:n mukaan määräykseen kirjattiin laajalla skaalalla se, keitä työehtosopimus ei koske. Tarkoituksena ei ollut rajata työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ainoastaan ylintä johtoa, vaan etenkin isoissa yrityksissä on tyypillisesti useita soveltamisalan ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Sekä C että D ovat lisäksi kertoneet, että neuvotteluissa ei keskusteltu siitä, mitä yrityksen johdolla konkreettisesti tarkoitetaan.

Vuonna 1995 työehtosopimuksen 1 §:n määräykseen on lisätty uusi kolmas kappale. D:n mukaan tarkoituksena oli selkeyttää työehtosopimuksen soveltamisalaa ja poistaa se mahdollisuus, että soveltamisalan ulkopuolelle jäisi sellaisia henkilöitä, jotka tekevät vain vähäisessä määrin päällikön tai johtajan tehtäviä ja pääasiassa muuta työtä.

Sopimusneuvotteluista esitetyn, osin ristiriitaisen henkilötodistelun perusteella jää epäselväksi, kuinka laajasti sopijapuolet ovat tarkoittaneet työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaa määräystä tulkittavan. Neuvotteluissa ei ole keskusteltu lainkaan siitä, mitä määräykseen kirjatulla yrityksen johdolla konkreettisesti tarkoitetaan. Koska sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä, tulkinnan lähtökohdaksi on otettava sopimusmääräyksen sanamuoto.

Asiassa on siten arvioitava, onko A ollut yrityksen johtoon kuuluva, itsenäisen osaston päällikkö tai vastaava esimiesasemassa oleva henkilö, joka on edustanut työnantajaa työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä ja onko hänen pääasiallisiin tehtäviinsä kuulunut työnantajan edustajana toimiminen. Työtuomioistuin katsoo, että tässä arvioinnissa olennaista on A:n tosiasiallisten työtehtävien sisältö.

A:n työtehtävät ja asema

Asiassa on riidatonta, että A on työskennellyt yksikön päällikkönä ja hänellä on ollut työnjohdollisena alaisenaan yksi tiiminvetäjä ja hoitohenkilökuntaa noin 20 henkilöä. Organisaatiossa A:ta ylempänä ovat olleet kotihoidon aluepäälliköt ja heidän yläpuolellaan johtoryhmä ja toimitusjohtaja. A:n työsuhteen aikana Hämeenlinnan yksikön toimintaa oltiin käynnistämässä, ja varsinainen asiakkaiden hoitotyö on alkanut 1.1.2013 yksikön aloitettua toimintansa.

Työtuomioistuimessa on kuultu A:n työtehtävistä A:ta itseään sekä hänen esimiestään liiketoimintajohtaja B:tä.

A on kertonut, että yli puolet hänen työajastaan kului hoitotyöhön. Hän teki kotikäyntejä ja piti hoitoneuvotteluja, hoiti yhteydenpitoa asiakkaisiin ja omaisiin, osallistui lääkehoitoon, oli mukana lääkärinkierroilla ja sijaisti hoitohenkilökuntaa. Työnantaja oli ohjeistanut A:ta merkitsemään järjestelmään työpäivän alkamis- ja päättymisajat ja olemaan asiakkaiden tavoitettavissa kello 8-16. A sai tehdä pieniä toimistotarvikehankintoja, ja hänellä oli käytössään yhtiön luottokortti, jossa oli 1.000 euron käyttöraja. Suuremmat hankinnat, kuten huonekaluhankinnat, hän teki yhdessä esimiehensä B:n kanssa. A ei laatinut budjettia.

A on kertonut toteuttaneensa henkilöstöhallinnosta saatuja ohjeistuksia suhteessa henkilöstöön. Hän teki työvuorosuunnittelua ja asiakkaiden käyntisuunnittelua. Hän merkitsi työntekijöiden toteutuneet tunnit työvuorolistaan, josta hänen esimiehensä tarkasti ne. A ei saanut muuttaa työntekijöiden ylitöitä vapaaksi. A ei tiedä, kuuluiko hänelle huomautusten tai varoitusten antaminen, koska tällaista tilannetta ei tullut vastaan hänen työsuhteensa aikana.

A on edelleen kertonut, ettei hän saanut itsenäisesti päättää uuden työvoiman palkkaamisesta, vaan hänen piti kysyä esimieheltään lupa ennen kuin hän laittoi paikan hakuun. A luki työhakemukset ja päätti haastateltavista. Haastatteluissa olivat A:n lisäksi läsnä B ja kotihoidon aluepäällikkö F. A ehdotti valinnat, mutta B teki lopullisen päätöksen palkattavasta henkilöstä. A täytti työntekijän tiedot työsopimukseen ja määritteli työntekijän palkan ohjeistuksen mukaan. Hän ei saanut itse päättää, kuinka paljon aikaisempaa työkokemusta hyväksytään kokemusvuosilisiin, vaan siihen oli ohjeet. A ei allekirjoittanut työsopimuksia, vaan ne allekirjoitti B ja toinen johtoryhmän jäsen. A ei päättänyt työsuhteen ehdoista.

B on kertonut, että yksikön päällikön tehtävä tämän kokoluokan yksikössä on täysin hallinnollinen tehtävä. Toiminnan käynnistysvaihe on kuitenkin poikkeuksellinen verrattuna normaaliin toimintaan. Alkuvaiheessa tehdään isoja hankintoja ja myös konkreettiset työtehtävät ovat erilaisia. A:n pääasiallisena työtehtävänä oli luoda puitteet yksikön toiminnan aloittamiselle. Hän päätti itsenäisesti mallin, jolla yksikön toiminta käynnistyi. Hän laati toimintasuunnitelmia, omavalvontasuunnitelmia ja rekrytoi henkilöstöä. Hän myös organisoi ja toteutti uuden henkilöstön kouluttamisen. A:n tehtävään kuului hyvin paljon hallinnollista työtä. Hän teki myös kotikäyntejä, koska kaupungin kanssa tehdyssä sopimuksessa edellytettiin, että operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja käy ennalta tutustumassa asiakkaisiin. A oli itse voinut vaikuttaa työtehtäviinsä, eikä yhtiö seurannut hänen työaikaansa.

B on edelleen kertonut, että A vastasi alaistensa rekrytoinnista ja palkkasi työsuhteensa aikana noin 10 vakituista työntekijää. A kävi läpi työhakemukset ja valitsi haastateltavat henkilöt. Työhaastatteluissa oli yleensä läsnä A:n lisäksi toinen työnantajan edustaja. B hyväksyi työsopimukset, mutta ei puuttunut niihin kirjattuihin ehtoihin. Alle viiden päivän pituisissa työsuhteissa A allekirjoitti työsopimuksen itse, mutta muutoin työsopimukset allekirjoitettiin yhtiön johdossa. Palvelusvuosilisien arvioiminen kuului yksikön päällikön tehtäviin. Tilapäistyövoimaa A sai palkata itsenäisesti ilman hyväksyttämistä. Jos kirjallinen työsopimus tehtiin, kiersi se näissäkin tilanteissa yhtiön johdon kautta. A ei tarvinnut lupaa varoitusten antamiseen tai työsuhteen päättämiseen. Yksittäistä työntekijää ei kuitenkaan koskaan irtisanota ilman, että HR-asiantuntijat tai esimies osallistuvat prosessiin. B ei muista, ehtikö tämänkaltaisia tapauksia käytännössä tulla vastaan A:n työsuhteen aikana.

Johtopäätökset

A:n työsuhde on ollut erittäin lyhyt, vain noin kolmen kuukauden pituinen. Lisäksi hänen työsuhteensa on sijoittunut poikkeukselliseen ajankohtaan, jolloin Hämeenlinnan yksikön toiminta on ollut vasta käynnistymässä. Vastaajat ovat esittäneet, että A:n asemaa olisi arvioitava siltä kannalta, millaiseksi se olisi muodostunut työsuhteen jatkuessa. Selvityksenä yksikön päällikölle kuuluvista tehtävistä vastaajat ovat kuulleet todistajana Esperi Turvapuhelin- ja Kotihoitopalvelut Oy:n Tampereen yksikön päällikkönä työskennellyttä E:tä. E on työskennellyt eri yhtiön palveluksessa ja erilaisessa yksikössä kuin A. Hänen työtehtävistään esitetyn selvityksen perustella ei siten voida tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälaisiksi A:n tehtävät olisivat muodostuneet.

Työehtosopimuksen soveltumista A:n työsuhteeseen on edellä kerrotuin tavoin arvioitava hänen tosiasiallisten työtehtäviensä perusteella. Koska A:n työsuhde on päättynyt hyvin pian yksikön toiminnan käynnistymisen jälkeen, tiedossa ei ole, olisivatko hänen tehtävänsä yksikön toiminnan vakiintuessa muuttuneet ja missä määrin niihin olisi jatkossa sisältynyt työnantajan edustajana toimimista. Työtuomioistuin ei siten tässä asiassa pysty arvioimaan sitä, olisiko A:n tehtävä yksikön päällikkönä jatkossa kuulunut työehtosopimuksen soveltamisalaan. A:n asemaa onkin arvioitava sen perusteella, minkälaiset hänen tosiasialliset työtehtävänsä ovat työsuhteen aikana olleet.

Esitetyn henkilötodistelun perusteella A:n tehtäviin on yksikön toiminnan käynnistysvaiheessa sisältynyt ainakin jossain määrin työnantajan edustajana toimimista muun ohessa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta on kuitenkin olennaista, onko työnantajan edustajana toimiminen ollut A:n pääasiallinen tehtävä. A:n työtehtävät ovat hänen oman kertomuksensa mukaan koostuneet pääosin hoitotyöstä ja yhteydenpidosta asiakkaisiin. Myös B:n kertomuksen perusteella yksikön johtajan tehtäviin on toiminnan käynnistysvaiheessa kuulunut paljon yhteydenpitoa asiakkaisiin ja omaisiin sekä muun muassa kotikäyntejä asiakkaiden luona. Työtuomioistuin katsoo, etteivät A:n pääasialliset tehtävät ole hänen työsuhteensa aikana muodostuneet työehtosopimuksessa tarkoitetusta työnantajan edustajana toimimisesta. A:n työsuhteessa Esperi Care Oy:n palveluksessa on siten tullut soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Suoritusvelvollisuus

Koska A:n työsuhteeseen on tullut soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, Esperi Care Oy on velvoitettava suorittamaan A:lle työehtosopimuksen 7-14 §:n mukaiset työaikakorvaukset. Vaatimusten määrät ovat riidattomia.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

A:n työsuhde on edellä kerrotuin tavoin sijoittunut poikkeukselliseen ajankohtaan, jolloin yksikön toiminta on ollut vasta käynnistymässä. Työnantaja on arvioinut A:n asemaa ja työehtosopimuksen soveltumista siltä kannalta, millaiseksi A:n työn oli tarkoitus muodostua työsuhteen jatkuessa. A on kuitenkin purkanut työsopimuksensa ja ehtinyt työskennellä yhtiössä vain reilun kolmen kuukauden ajan. Nämä asian erityispiirteet huomioon ottaen Esperi Care Oy:n ei ole katsottava tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Myöskään Sosiaalialan Työnantajat ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on voittanut asian vahvistus- ja suoritusvaatimusten osalta mutta hävinnyt asian hyvityssakkovaatimusten osalta. Asian lopputulos huomioon ottaen Sosiaalialan Työnantajat ry ja Esperi Care Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan osaksi TSN ry:n oikeudenkäyntikulut. Työtuomioistuin pitää kohtuullisena korvattavien oikeudenkulujen määränä 6.700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:n työsuhteessa Esperi Care Oy:n palveluksessa on tullut soveltaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta,

- velvoittaa Esperi Care Oy:n suorittamaan A:lle yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisia työaikakorvauksia yhteensä 3.563,06 euroa korkolain

4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.2.2013 lukien, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n ja Esperi Care Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 6.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Esperi Care Oy:tä ja Sosiaalialan Työnantajat ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Hotti, Löppönen, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Schön, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Olen muutoin samaa mieltä kuin enemmistö lukuun ottamatta hyvityssakkoja ja oikeudenkäyntikuluja koskevaa ratkaisua. Näistä lausun seuraavasti.

Työtuomioistuin on arvioinut ja ratkaissut jutun tosiasiallisen tilanteen mukaan sellaisena kuin A:n työtehtävät ovat olleet työsuhteen aikana.

Työnantajan on tunnettava työehtosopimuksen määräykset ja työnantajaliiton valvottava niiden noudattamista. Hyvityssakkovaatimuksia on tämän vuoksi arvioitava sillä perusteella, mitä työnantaja ja työnantajaliitto ovat tienneet tai mitä niiden olisi pitänyt tietää A:n tosiasiallisista työtehtävistä.

Todistelusta on ilmennyt, että Esperi Care Oy on tiennyt A:n tosiasialliset tehtävät. Myös työnantajaliitto on tiennyt A:n tosiasialliset tehtävät tai ainakin sen olisi tullut selvittää ne. Esperi Care Oy on tästä huolimatta jättänyt soveltamatta työehtosopimusta ja työnantajaliitto tukenut jäsenyritystään. Esperi Care Oy on näin ollen tuomittava työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta 3.000 euron hyvityssakkoon ja Sosiaalialan Työnantajat ry valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3.000 euron hyvityssakkoon. Työnantajalle tuomittujen hyvityssakkojen korottavana tekijänä olen pitänyt yrityksen kokoa.

Kantaja on voittanut juttunsa. Tuomitsen Esperi Care Oy:n ja Sosiaalialan Työnantajat ry:n tämän vuoksi yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, yhteensä 11.234,23 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.