TT:2015-11

Lausunnossa on ollut kyse siitä, onko työntekijän kanssa tämän työtehtävät huomioon ottaen voitu sopia työehtosopimuksen mukaisesta kokonaispalkasta, joka sisältää kokemuslisät. (Ks. myös TT:2015-10)

KUULTAVAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Avaintyönantajat AVAINTA ry

ASIA

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhdetta koskevassa asiassa (A / Seuturekry Oy)

ASIAN KÄSITTELY

Suullinen valmistelu 19.11.2014

Pääkäsittely 13.1.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksissa 2007 – 2009, 2010 - 2011 ja 2012 - 2013 ovat seuraavat palkkausta koskevat asiallisesti samansisältöiset määräykset. (Alla olevat sopimusmääräykset ja palkkaryhmittelytaulukot ovat sopimuksesta 2010 – 2011.)

13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy kuitenkin tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.

4 mom. Sopimuspalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosilomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonaispalkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopimuksessa eroteltu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1. KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

PALKKARYHMITTELY

1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen

Tämän liitteen mukaista palkkaryhmittelyä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen kuukausipalkkaisen henkilökunnan henkilökohtaista peruspalkkaa määrättäessä, ellei muussa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Nimikkeet ja tehtävät

Palkkaryhmä saattaa sisältää useita eri nimikkeitä ja tehtäviä. Kaikkia jäsenyhteisöissä esiintyviä tehtäviä tai nimikkeitä ei kuitenkaan ole palkkaryhmittelyssä.

Tehtävää varten löytyy oikea palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät palkkaryhmää. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat.

Palkkaryhmittelyn ulkopuolinen

Mikäli palkkaryhmittelystä ei rinnastuksellakaan löydy soveltuvaa palkkaryhmää, tehtävä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja palkasta sovittaessa käytetään 13 § 2 momentin määräyksiä työntekijän peruspalkan määräytymisestä.

Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. He ovat palkkaryhmittelyn ulkopuolisia ja heidän palkkauksestaan sovitaan johtajasopimuksella tai työsopimuksella.

Peruspalkan taso

Palkkaryhmittelyssä määrätään vain kunkin palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka (ks. 13 § 1 mom.), jonka mukaista palkkaa työntekijälle on vähintään maksettava perustehtävissä, perusammattitaidolla ja -tuloksilla. Palkkaryhmässä ei ole määritelty ylärajaa. Ryhmittelyssä ylemmän palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka ei ole tarkoitettu minkään palkkaryhmän enimmäispalkaksi, vaan se voidaan ylittää ja työntekijälle maksettavan peruspalkan taso määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisen arvion perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖKUNTA

TOA...Vähimmäisperuspalkka €/kk

.........1.3.2010......... 1.10.2010

.........1.801,14......... 1.824,55

TEHTÄVÄT........ toimistotyön esimiestehtävät ja muutoin vaativammat ja vastuullisemmat toimistotyöt, jotka

.......................edellyttävät itsenäistä työskentelyä

NIMIKKEITÄ...... asuntosihteeri, atk-sihteeri, kirjanpitäjä, laskentasihteeri, matkailuneuvoja,

.......................mikrotukihenkilö palkkasihteeri, toimistonhoitaja, toimistosihteeri

PÄTEVYYS.........Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa, vähintään opistoasteista tutkintoa.

TOB...Vähimmäisperuspalkka €/kk

.........1.3.2010......... 1.10.2010

.........1.700,43......... 1.705,53

TEHTÄVÄT........ muut toimistoalan ammattitehtävät

NIMIKKEITÄ.......kiinteistösihteeri, kirjastosihteeri, kurssisihteeri, opintosihteeri, toimistosihteeri, toimistovirkailija

PÄTEVYYS..........Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa, vähintään opistoasteista tutkintoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

A on työskennellyt Seuturekry Oy:ssä henkilöstösihteerin tehtävissä 19.4.2010 - 11.9.2011 yhteensä viidellä määräaikaisella työsopimuksella. A on palkattu yhtiöön henkilöstösihteeri B:n tilalle tämän siirtyessä taloushallinnon eri tehtäviin. A:n työsuhteeseen on sovellettu Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTYTES).

Kanne

A on vaatinut, että Seuturekry Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle työsuhteesta johtuvat, haastehakemuksesta tarkemmin ilmenevät määrät kokemuslisää ja lisäksi odotusajan palkan sekä oikeudenkäyntikulut.

Kanteen perusteeksi on esitetty, että A on ollut sijoitettuna työehtosopimuksen mukaisesti hallinto- ja toimistohenkilökunnan palkkaryhmään TOE 19.4-31.8.2010 ja tämän jälkeen palkkaryhmään TOB. Peruspalkan lisäksi kantajalle olisi tullut maksaa työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää. Kokonaispalkan käyttäminen on työehtosopimuksen vastaista. työehtosopimuksen mukaan kokemuslisän sisältävästä kokonaispalkasta voidaan sopia vain sellaiselle työntekijälle jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä.

Koska A:n palkka oli määritelty palkkaryhmittelyliitteessä, ei hänen kanssaan ole voitu sopia kokonaispalkasta. A:n siirtyessä yhtiön palvelukseen yhtiö on ollut toiminnassa jo miltei kaksi vuotta. A ei ole aloittanut uudessa työtehtävässä. Vaikka A on palkattu henkilöstösihteeri B:n tilalle tämän siirtyessä toisiin tehtäviin, A:n tehtävänimike neljässä ensimmäisessä työsopimuksessa oli toimistosihteeri. A:n työtehtävät ovat olleet selvät ja hänelle olisi voitu sekä toimistosihteerin että henkilöstösihteerin nimikkeellä määritellä rinnastuspaikkaryhmä työehtosopimuksen mukaisesti. Myöhemmin palkkaryhmittely on yhtiössä tehty, henkilöstösihteerin nimike on muutettu rekrytointiassistentiksi ja palkkaryhmäksi on määritetty kantajallakin käytössä ollut TOB.

Työnantajan kanssa ei ole sovittu, että kokemuslisä olisi sisällytetty työsopimuksella sovittuun kuukausipalkkaan. A ei ole tiennyt, että työnantajan mielestä kokemuslisä on osa työsopimuksessa sovittua palkkaa. Se seikka, että palkka on ollut enemmän kuin työsopimuksessa sovitun palkkaryhmän vähimmäispaikka, ei ole osoitus siitä, että osa palkasta olisi kokemuslisää.

Vastaus

Seuturekry Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Seuturekry Oy on aloittanut toimintansa vuonna 2009. Yhtiössä ei toiminnan alkuvaiheessa ole ollut työehtosopimuksen mukaista paikkaryhmittelyä, koska palkkaryhmittelyn arviointikriteerejä ei ole uudenlaisen toimijan käynnistysvaiheessa kyetty määrittelemään ennen toiminnan vakiintumista. Ennen arviointikriteerien laatimista yhtiön omaa hallintoa hoitavalle palveluhenkilöstölle ei ole työn sisällön osalta ollut edes työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn rinnastettavia tehtäviä, joten työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisen kokonaissopimuspalkan käyttäminen palveluhenkilöstölle on ollut ainoa työehtosopimuksen mukainen vaihtoehto. Kyse on ollut työehtosopimuksen mukaisesta kokonaissopimuspalkasta,

mikä asia on ollut kaikkien tiedossa. Maksetut kokemuslisät sisältävät kokonaissopimuspalkat ovat aina ylittäneet työehtosopimuksen määräämän vähimmäistason lisättynä kokemuslisillä.

A:n kokemusvuodet on laskettu ainoastaan vuosilomaoikeuden toteamista varten työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin kokonaissopimuspalkkaa koskevan soveltamisohjeen mukaisesti.

Vaikka yhtiön käyttämässä palkkajärjestelmässä on käytetty palkkakoodeja TOE / TOB, kyse on ollut kokonaispalkkauksesta. Vasta vuonna 2011 yhtiö on saanut emoyhtiöstä ohjeen käyttää eri koodia kokonaispalkkalaisille. Pelkkä palkkakoodin käyttäminen ei osoita, että A:lla olisi ollut oikeus erilliseen kokemuslisään.

Palkkaryhmittelyn valmistuttua vuonna 2013 ei ole kyetty löytämään sisällöltään työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn kanssa samoja tehtäviä.

Kokonaissopimuspalkan maksaminen on ollut mahdollista ja perusteltua työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin perusteella. A:lle ei edes teoriassa ole aiheutunut menettelystä vahinkoa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko A:n kanssa tämän työtehtävät huomioon ottaen voitu sopia Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesta kokonaispalkasta, joka sisältää kokemuslisät.

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO

Asiakirjojen mukaan A on työskennellyt Seuturekry Oy:n palveluksessa eri toimistotehtävissä toimistosihteerin ja henkilöstösihteerin nimikkeillä. Kyseessä vaikuttavat olleen aivan tavanomaiset palkanlaskentaan, taloushallintoon ja toimistotyöhön liittyvät sihteeritehtävät, joita tehdään lähes jokaisessa vähänkään suuremmassa yrityksessä. Asiakirjoista ei ilmene, että A:n työtehtävät olisivat olleet siten perustavalla tavalla normaaleista toimistotehtävistä poikkeavia, että se estäisi palkkaryhmittelyyn sijoittamisen. Toimistosihteerin nimike löytyy nimenomaan mainittuna esimerkkinimikkeenä hallinto- ja toimistohenkilökunnan palkkaryhmistä TOA ja TOB.

Vaikka A on tehnyt työtä myös henkilöstösihteerin nimikkeellä eikä sitä nimikettä työehtosopimuksen hinnoittelukohdista olekaan löydettävissä, on tehtävä kuitenkin ollut mahdollista sijoittaa palkkaryhmittelyn mukaisesti. Mikäli palkkaryhmää ei olisi ollut suoraan löydettävissä, ainakin tehtävälle olisi voitu löytää 13 §:n 3 momentin mukainen rinnastuspalkkaryhmä. Työnantaja on kertoelman mukaan tehnytkin palkkaryhmään sijoittamisen. Kantaja on sijoitettu ajalla 19.4. - 31.8.2010 hallinto- ja toimistohenkilökunnan palkkaryhmään TOE ja tämän jälkeen työsuhteen loppuajaksi palkkaryhmään TOB.

Koska kantajan tehtävälle olisi ollut löydettävissä oikea palkkaryhmä tai rinnastuspalkkaryhmä, ei hänelle ole voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa.

Vastaaja on vedonnut asiassa siihen, että kyseessä on ollut yhtiön toiminnan aloitusvaiheesta eikä palkkaryhmittelyn kriteerejä ole voitu siitä syystä määritellä. Työehtosopimus ei tunne tällaista perustetta olla tekemättä palkkaryhmään sijoittelua. Palkkaryhmään sijoittelussa on kyse eri asiasta kuin arviointijärjestelmän luomisesta ja työntekijän peruspalkan määrittelystä palkkaryhmän sisällä arviointijärjestelmää käyttäen. Toisaalta on vedottu myös siihen, että A:n palkka on joka tapauksessa ylittänyt työehtosopimuksen määräämän vähimmäistason lisättynä kokemuslisällä. Tämäkään ei ole seikka joka oikeuttaisi käyttämään kokonaissopimuspalkkaa.

Näillä perusteilla JHL ry katsoo, ettei A:n kanssa ole voitu sopia työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisesta kokonaispalkasta, joka sisältää kokemuslisät.

AVAINTYÖNANTAJAT AVANTA RY:N LAUSUNTO

Tilanteessa, jossa yhtiön toiminta on alkuvaiheessa ja yhtiön työntekijöiden toimenkuvat ja tehtävät ovat vakiintumattomia, ei työntekijöiden sijoittaminen palkkaryhmittelyyn työehtosopimuksen 13 §:n 1 ja 3 momentin mukaan ole mahdollista. Tällaisissa tilanteissa voidaan sopia työntekijälle maksettavaksi työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua kokonaispalkkaa.

Tässä asiassa kyse on ollut tällaisesta tilanteesta, jossa on voitu sopia työntekijälle maksettavaksi työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitettua sopimuspalkkaa, joka samalla voi sisältää työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Myös palkkaryhmittelyyn työehtosopimuksen 13 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti sijoitetun työntekijän kanssa voidaan sopia kokemuslisien sisältymisestä palkkaan vastaavalla tavalla kuin työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisissa tilanteissa. Työehtosopimus ei edellytä kokemuslisien erittelemistä palkasta.

TODISTELU

1. Neuvottelupäällikkö C

2. Sopimustoimitsija D

3. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen entinen neuvottelupäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimukseen osallisten liittojen edustajia C:tä, D:tä ja E:tä. C on ollut työntekijäliiton edustajana neuvottelemassa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamisesta 2000-luvun alussa. D on ollut työntekijäliiton edustajana työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2005-2013. Tällä hetkellä eläkkeellä oleva entinen neuvottelupäällikkö E on työskennellyt työnantajajärjestössä vuodesta 1993. Hän on osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin työnantajajärjestön edustajana.

C on kertonut muun muassa, että työehtosopimusneuvotteluissa ei ole käyty 13 §:n 4 momentin soveltamisen osalta keskustelua määräyksen sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta. Kokonaispalkkaa on mahdollista käyttää vain sellaisessa erikoisessa tehtävässä, jota ei ole mahdollista sijoittaa edes rinnastuspalkkaryhmään. Kyse on poikkeuksellisesta erityistilanteesta. C:n mukaan kokonaispalkkauksen käyttämisen perusteena ei voida käyttää sitä, että toimiala on uusi tai että yrityksessä ei vielä ole työn arviointijärjestelmää. Sama palkanmäärittelyprosessi on käytävä uudellakin toimialalla. Palkkaryhmittely on työehtosopimuksessa selkeä, joten ainakin rinnastuspalkkaryhmä on useimmiten löydettävissä. Myöskään tehtävien vakiintumattomuus tai se, että tehtävät vaihtelevat ei ole peruste soveltaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momenttia. Jokaisessa yhteisössä tapahtuu muutoksia, ja järjestelmän tarkoituksena on luoda menettelytavat, joiden mukaisesti työtehtäviä ja suoriutumista aika ajoin arvioidaan uudelleen. Työn alkuvaiheessa peruspalkkaa voidaan arvioida tiheämmin. Ratkaisevaa palkkaryhmään sijoittamisessa on työn sisältö, ei välttämättä nimike.

C:n mukaan peruspalkka ja kokemuslisät tulee määritellä erikseen. Kokemuslisää ei voida laskea ilman että peruspalkka on määritelty. Myös sopimuskorotukset lasketaan vain peruspalkan päälle. Palkanosien erittely turvaa lisäksi palkkojen läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta.

D on kertonut muun muassa, että työehtosopimuksen 13 §:n 4 momenttia ei voida soveltaa määräyksessä todettua laajemmin. Tilanteesta, jossa työtehtävät ovat vakiintumattomia, ei ole aiemmin ollut riitaa eikä tällaisesta ole käytäntöä. Se seikka, että työpaikalla ei ole käytössä arviointijärjestelmää, ei ole kuitenkaan peruste maksaa kokonaispalkkaa.

E on kertonut muun muassa, että työehtosopimuksen palkkaryhmittely ei tuntenut Seuturekry Oy:n kaltaista toimijaa yrityksen aloittaessa toimintansa. Kokonaispalkkaa käytetään tyypillisesti silloin, kun kyse on uudesta toimialasta. Työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtävien määrä on suuri, ja tavallista on, että esimerkiksi IT-alalla tai toimistotyössä on tehtäviä, joita ei voida sijoittaa mihinkään palkkaryhmään. Työntekijä on sijoitettava oikeaan palkkaryhmään heti kun se on mahdollista, eli kun hänen työtehtävänsä ovat selvillä ja hän on työtehtäviensä puolesta sijoitettavissa. Sijoittelussa tehtävänimike ei ole ratkaiseva vaan tehtävien sisältö. Nimikkeet ovat vain esimerkkejä. Arviointijärjestelmän käyttöönotto voi suurimmissa yhteisöissä kestää kaksikin vuotta. Yleensä uusi työntekijä arvioidaan vasta noin puolen vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

E:n mukaan kokonaispalkassa on useimmiten palkanlisät mukana. On myös mahdollista sopia, että työntekijä saa enemmän kokemuslisää kuin mihin hänellä olisi työehtosopimuksen mukaan oikeus. Työsopimuksessa voidaan todeta vain kokonaispalkan suuruus erittelemättä kokemuslisän määrää.

Arviointi ja johtopäätös

Työtuomioistuimelle toimitettujen asiakirjojen mukaan A on työskennellyt Seuturekry Oy:ssä toimistosihteerin ja henkilöstösihteerin nimikkeillä. Hänen työsopimuksen mukaisiin työtehtäviinsä on kuulunut muun muassa työtuntien kirjaamista sähköiseen järjestelmään, asiakasneuvontaa, palkanmaksuun liittyviä tehtäviä, yleisiä toimistotöitä ja tilastointia. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan nämä ovat tavanomaisia toimisto- ja henkilöhallinnon tehtäviä, joten tällä perusteella A olisi ollut sijoitettavissa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään. Asiakirjoista ei ilmene, että A:n työtehtävät olisivat olleet niin poikkeuksellisia tai erityisiä etteikö tehtävää olisi ainakin voinut rinnastaa työehtosopimuksen mukaisiin tavanomaisiin henkilöstöhallinnon tai toimistotehtäviin.

Asiassa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, onko A:n kanteessa tarkoitettujen Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusten 2007 – 2009, 2010 – 2011 ja 2012- 2013 13 §:n 4 momentin mukaisen kokonaispalkan käyttäminen mahdollista silloin, kun työ on vakiintumatonta tai kyse on uudesta toimialasta. Sinänsä toimialan ollessa uusi tehtävät voivat olla monimuotoisia ja osin ennakoimattomiakin. Myös yrityskohtainen työn arviointijärjestelmä voi olla vasta kehitteillä. Työtuomioistuimen näkemyksen tämä ei kuitenkaan estä työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään sijoittamista silloin kun työntekijä on työtehtäviensä perusteella sijoitettavissa.

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että A:lle ei olisi tullut maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa, vaan hänet olisi tullut sijoittaa 13 §:n 1 tai 3 momentin mukaisesti määräytyvään oikeaan palkkaryhmään tai rinnastuspalkkaryhmään.

Työtuomioistuin on päätynyt vastaavanlaiseen johtopäätökseen tänään annetussa tuomiossa TT:2015-10, joka on koskenut A:n edeltäjää Seuturekry Oy:n palveluksessa.

Tuossa tuomiossa esitetyin tavoin kysymys siitä, onko kokemuslisiä voitu sisällyttää A:n kokonaispalkkaan, jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi sen näytön perusteella, jota käräjäoikeudessa esitetään siitä, mitä A:n työsopimuksia solmittaessa on sovittu.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Alanko, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Lausunto on yksimielinen.