TT:2014-75
Kysymys siitä, minkä suuruisen korvauskeskituntiansion mukaan työajan lyhennysvapaan korvaus talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sähköistysalan työehtosopimuksen mukaan maksetaan. Lisäksi kysymys siitä, tarkoitetaanko sähköistysalan työehtosopimuksessa juhannusaattoa seuraavalla päivällä lauantaita eli juhannuspäivää vai seuraavaa maanantaita.
KUULTAVAT
Sähköalojen ammattiliitto ry
Sähkötekniset työnantajat STTA ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
ASIA
Helsingin hovioikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A / KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä sähköistysalan työehtosopimuksessa 2010-2013 on muun ohessa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § TYÖAIKA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16. Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka
16.1 Muulle kuin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan -- juhannusaatolta -- arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin korvauskeskituntiansion mukainen palkka työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut päivät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittumispäiviä tai poissaoloon on ollut työnantajan lupa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16.3 Arkipyhäkorvaus maksetaan, kun arkipyhä sijoittuu päiväksi, jota edeltävältä tai seuraavalta päivältä maksetaan työntekijälle palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen kohdan mukaan.
16.4 Arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai).
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
17. Työajan lyhentäminen
17.5 Ansionmenetyksen korvaus
Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mukainen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9.1 Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta 17 §:n 4. kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimalla prosentilla.
9.2 Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka
päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen.
Tätä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään kohtien 9.1 ja 9.3 mukaan muodostettua uutta korvauskeskituntiansiota ottaen lisäksi huomioon kohtien 9.4 ja 9.5 määräykset.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9.5 Korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen.
9.6 Työntekijälle, jolla ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuosilomakeskituntiansiota, lasketaan vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten 17 §:n 4. kohta edellyttää vuosilomakorvauksen laskettavaksi.
Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työntekijän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta.
Työsuhteen alussa korvauskeskituntiansiontunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla vuosilomakeskituntiansiolla, kun se saadaan lasketuksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
17 § VUOSILOMA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Vuosilomapalkka ja -korvaus
4. Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Lomaraha
6. Työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
7. Lomarahasta 1/3 maksetaan lomalle lähdettäessä.
Lomarahasta 2/3 suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan normaalisti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n (nyk. PALTA ry) ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa 2007-2010 (1.11.2007 - 30.4.2010) on muun ohessa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
19. Työajan lyhentäminen
6. Ansionmenetyksen korvaus
Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mukainen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO - JA KESKITUNTIANSIO
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1-kohdan mukaan (liite 1) laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan liittojen sopimalla prosentilla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työntekijälle, jolla ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuosilomakeskituntiansiota, lasketaan vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten lomapalkkasopimuksen 2 § edellyttää vuosilomakorvauksen laskettavaksi.
Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työntekijän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta. Työsuhteen alussa korvauskeskituntiansiontunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla vuosilomakeskituntiansiolla, kun se saadaan lasketuksi.
3. Korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Asian tausta
A teki 16.4.2010 KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy:n kanssa kirjallisen työsopimuksen. Hän aloitti työt 14.4.2010 suullisen sopimuksen perusteella. A toimi sähköasentajan tehtävissä. Työsopimuksessa sovittiin, että tuntipalkka on koeaikana 15 euroa ja sen jälkeen 20 euroa.
A:n työsuhteeseen sovellettiin ajalla 14.4.-22.8.2010 talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta 2007-2010 ja 23.8.2010 alkaen työsuhteen päättymiseen saakka sähköistysalan työehtosopimusta 2010-2013.
Kanne
A on muun ohella vaatinut, että KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle käräjäoikeuden tuomiosta tarkemmin ilmenevät määrät lomarahaa (kannevaatimus 5), työajan lyhennysvapaan korvausta (kannevaatimus 6) ja arkipyhäkorvausta (kannevaatimus 7) korkoineen.
Kanteen perusteeksi on lomarahan osalta esitetty, että A oli sopinut työnantajan kanssa, että hän pitää vuosiloman päätyttyä ajanjakson 25.-29.7.2011 kertyneitä työajan lyhennysvapaita. Siten hän on palannut vuosilomalta töihin työehtosopimuksen 17 §:n 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla maanantaina 25.7.2011. Työnantaja ei kuitenkaan ole maksanut A:lle 2/3 lomarahasta.
Työajan lyhennysvapaan korvauksen osalta on esitetty, että A:n vuoden 2010 työajan lyhennysvapaa erääntyi 31.3.2011. Koska A:lle ei ole vielä 31.3.2011 voitu määrittää korvauskeskituntiansiota edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden keskiansion mukaan, on vuoden 2010 työajan lyhennysvapaat korvattava helmikuun 2011 korvauskeskituntiansion mukaan. Tuolloin hänen palkkansa oli 20 euroa tunnissa.
Arkipyhäkorvauksen osalta on esitetty, että A:lla on oikeus arkipyhäkorvaukseen juhannusaatolta, koska on hän on jäänyt vuosilomalle kyseisen arkipyhän jälkeen ja hänelle on maksettu työehtosopimuksen 7 §:n 16.3 kohdan mukainen vuosilomapalkka arkipyhää seuraavalta arkipäivältä.
Vastaus
KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy on muun ohella vaatinut, että kanne hylätään.
Kanteen kiistämisen perusteeksi on lomarahan osalta esitetty, että työnantaja ei ollut sopinut A:n kanssa työajan lyhennysvapaiden pitämisestä. A laiminlöi palata työhön loman jälkeen ja oli luvattomasti pois töistä 25.7.2011 alkaen lomautuksen alkamiseen 3.8.2011 saakka, minkä vuoksi hänelle ei maksettu palkkaa lomaltapaluupäivältä. A:lla ei siten ole oikeutta saada 2/3 lomarahasta.
Työajan lyhennysvapaan korvauksen osalta on esitetty, että A:n tuntipalkka touko-elokuussa 2010 oli 15 euroa/tunti. Näin ollen hänen työajan lyhentämisestä aiheutunut ansionmenetys on korvattava ko. ajalta noudattaen 15 euron korvauskeskituntiansiota.
Arkipyhäkorvauksen osalta on esitetty, että A:lla ei ole oikeutta saada arkipyhäkorvausta juhannusaatolta 24.6.2011, koska juhannuspäivä 25.6. ei ole työehtosopimuksen mukaan sellainen päivä, jolta maksetaan palkkaa tai korvausta eikä vuosilomalain mukaan vuosilomapalkkaa.
KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO
Vantaan käräjäoikeus on velvoittanut KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy:n maksamaan A:lle muun ohessa lomarahaa, työajan lyhennysvapaan korvausta ja arkipyhäkorvausta kanteen vaatimusten mukaisesti.
Käräjäoikeus on lomarahan osalta katsonut, että työehtosopimuksen 17 §:n 7 kohdan määräystä ei pidä tulkita niin kirjaimellisesti, että siinä vaadittaisiin työntekijän fyysistä läsnäoloa ja työntekoa työpaikalla. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan työehtosopimuksessa on tarkoitettu, että työhön palaamisena tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa työntekijälle maksetaan joltakin päivältä palkka jollain muulla perusteella kuin vuosilomapalkkana. Käräjäoikeus on näyttöä arvioituaan katsonut selvitetyksi, että työnantajan kanssa oli sovittu siitä, että A pitää loman jatkoksi työajan lyhennysvapaita ajalla 25.-29.7.2011.
Käräjäoikeus on työajan lyhennysvapaan korvauksen osalta todennut osapuolten olevan erimielisiä siitä, tuleeko korvaus ajalta touko-elokuu 2010 laskea 20 euron vai 15 euron korvauskeskituntiansion mukaan. A:n tuntipalkka on ollut touko-elokuussa 15 euroa ja korvauksen maksuajankohtana 20 euroa. Käräjäoikeus on katsonut, että työajan lyhennysvapaassa ensisijainen vaihtoehto on vapaan antaminen ja vasta toissijainen vaihtoehto on rahakorvaus. Jos työajan lyhennys olisi toteutettu vapaana, A olisi saanut vapaan ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan eli 20 euroa tunnilta. Johdonmukaista olisi, että rahakorvaus maksettaisiin saman suuruisena kuin palkka vapaan ajalta. Sen vuoksi käräjäoikeus on tulkinnut tätä työehtosopimuksen määräyksissä tarkoitetun.
Käräjäoikeus on arkipyhäkorvauksen osalta todennut osapuolten olevan erimielisiä siitä, onko arkipyhää eli tässä tapauksessa perjantaina olevaa juhannusaattoa seuraava päivä työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla lauantaina oleva juhannuspäivä vai seuraava maanantai. Juhannusaatto on joka vuosi perjantai. Jos työehtosopimuksen 7 §:n 16.3 kohtaa tulkittaisiin sellaisella tavalla, että tulkinta joka vuosi estäisi arkipyhäkorvauksen saamisen juhannusaatolta, ei työehtosopimuksen 7 §:n 16.1 kohdassa olisi käräjäoikeuden näkemyksen mukaan nimenomaisesti mainittu juhannusaattoa. Sen vuoksi käräjäoikeus on tulkinnut työehtosopimusta tavalla, joka mahdollistaa oikeuden arkipyhäkorvaukseen myös juhannusaatolta.
KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA
Valitus
KPT-Sähköpalvelu Kari Toivonen Oy on valittanut hovioikeuteen ja vaatinut käräjäoikeuden tuomion kumoamista.
Valituksen perusteiksi on lomarahan, työajan lyhennysvapaan korvauksen ja arkipyhäkorvauksen osalta esitetty samat perusteet kuin käräjäoikeudessa. Työajan lyhennysvapaan korvauksen osalta on lisäksi todettu, että A:n tuntipalkka touko-elokuussa 2010 oli 15 euroa tunnilta ja mikäli työajan lyhennyskertymät olisi annettu A:lle vapaana, hän olisi saanut vapaan ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan eli 15 euroa tunnilta.
Vastaus
A on vaatinut, että valitus hylätään.
Vastauksen perusteiksi on lomarahan, työajan lyhennysvapaan korvauksen ja arkipyhäkorvauksen osalta esitetty samat perusteet kuin käräjäoikeudessa. Arkipyhäkorvauksen osalta on lisäksi todettu, että työehtosopimuksessa juhannusaattoa seuraavalla päivällä tarkoitetaan ajanjaksoon maanantai-perjantai kuuluvia päiviä, jotka ovat alalla säännöllisiä työpäiviä. Juhannuspäivä ei ole arkilauantai.
HOVIOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Helsingin hovioikeus on 25.2.2014 pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavien työehtosopimusten määräysten tulkinnasta:
1. Onko työntekijällä sähköistysalan työehtosopimuksen 17 §:n 7 kohdan mukaan oikeus saada 2/3 lomarahasta, jos työntekijän ja työnantajan katsotaan sopineen, että työntekijä on välittömästi vuosiloman jälkeen työajan lyhennysvapaalla?
2. Työntekijän työsuhde on alkanut 14.4.2010. Työajan lyhennysvapaan korvauksen osalta on riitaista, minkä suuruisen korvauskeskituntiansion mukaan työntekijällä on oikeus
saada korvaus toukokuun ja elokuun 2010 väliseltä ajalta pitämättä jääneistä vapaista.
2 a. Tarkoittaako talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohta ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohta, että
- kun on laskettu työsuhteen alusta lukien sanotuissa kohdissa tarkoitettu vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi, että näin saadun vuosilomakeskituntiansion perusteella maksetaan korvauskeskituntiansio kahtena seuraavana palkanmaksukautena kertyneistä ja pitämättä jääneistä työajan lyhennysvapaista riippumatta siitä, milloin korvaus maksetaan vai että
- maksetaanko korvaus työajan lyhennysvapaista sen vuosilomakeskituntiansion mukaan
(lomapalkkasopimus 2 § ja sähköistysalan työehtosopimus 17 § 4 kohta), joka lasketaan työsuhteen alusta lukien ja joka on määritelty viimeksi, korvauksen maksamista edeltävässä vuosilomakeskituntiansiolaskennassa?
2 b. Tulevatko talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainittua henkilökohtaista
aikapalkkaa koskevat määräykset sovellettaviksi, jos työntekijä saa vain aikapalkkaa (ks.
talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus 7 § ja sähköistysalan työehtosopimus 8 §).
2 c. Tarkoittaako talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3
kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainittu henkilökohtainen aikapalkka käräjäoikeuden katsomin tavoin ansionmenetyksen korvauksen maksamisen
ajankohdan aikapalkkaa?
3. Tarkoitetaanko sähköistysalan työehtosopimuksen 7 §:n 16 kohdassa juhannusaattoa seuraavalla päivällä lauantaita eli juhannuspäivää vai seuraavaa maanantaita?
Hovioikeus on 7.4.2014 peruuttanut kohtaa 1 koskevan lausuntopyyntönsä.
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUNTO
Kysymys 1
Sähköistysalan työehtosopimuksen 17 §:n 7 kohdan tarkoitus on määritellä se palkanmaksupäivä, jolloin loput 2/3 lomarahasta suoritetaan työntekijälle, ei rajata sen maksuperustetta.
Työajan lyhentäminen on työehtosopimuksen 7 §:n työaikaan liittyvä määräys. Työehtosopimuksen 7 § :n 17.7 kohdan mukaan työajan lyhennysvapaata pidetään vuosilomalain tarkoittamina työssäoloon verrattavina päivinä. Työajan lyhennysvapaapäivä on siten työssäoloon verrattava päivä. Näin ollen työntekijällä on oikeus saada 2/3 lomarahasta, jos työntekijän ja työnantajan katsotaan sopineen, että työntekijä on välittömästi vuosiloman jälkeen työajan lyhennysvapaalla.
Kysymys 2 a
Jos työntekijälle, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättymiseen 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, suoritetaan korvauksia, joiden eräpäivä on sanotun lomanmääräytymisvuoden viimeinen päivä ja joiden maksuperusteena on korvauskeskituntiansio, käytetään työntekijän korvauskeskituntiansiona viimeisintä voimassa olevaa, joka toiseen palkanmaksukauteen laskettua vuosilomakeskituntiansiota.
Nyt käsiteltävässä tapauksessa työntekijän työsuhde on alkanut 14.4.2010. Hänelle ei näin ollen ole voitu laskea vuosilomakeskituntiansiota sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.1 kohdassa edelletyllä tavalla. Työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan työntekijälle olisi lomanmääräytymiskauden 1.4.2010-31.3.2011 ajalta tullut laskea vuosilomakeskituntiansio joka toiseen palkanmaksukauteen ja käyttää tätä työntekijän korvauskeskituntiansiona niissä työehtosopimuksen mukaisissa korvauksissa, jotka osuvat kyseiselle palkkajaksolle.
Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen määräykset ovat tältä osin samansisältöiset kuin sähköistysalan työehtosopimuksen määräykset.
Sähköalojen ammattiliitto ry toteaa, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan työajan lyhennysvapaan maksuperusteena käytetään sitä korvauskeskituntiansiota, joka on voimassa lyhennysvapaan maksuhetkellä. Työajan lyhennysvapaita rahana maksettaessa laskenta määräytyy siten maksuhetken korvauskeskituntiansion mukaan.
Kysymys 2 b
Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainittua henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä ei ole rajattu koskemaan vain tiettyä palkkausmuotoa. Määräyksen käytännön merkitys on taata aikatyötä tekevälle lomanmääräytymiskauden aikana tuleva palkankorotus. Lomanmääräytymiskauden aikana palkat voivat nousta ja aikapalkalla olevan keskituntiansio jäisi jälkeen.
Kysymys 2 c
Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdan henkilökohtaisella aikapalkalla tarkoitetaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 7 § A.1 kohdan tai sähköistysalan työehtosopimuksen 8 § A.1 kohdan henkilökohtaista aikapalkkaa, joka muodostuu perustuntipalkasta ja työntekijän henkilökohtaisesta palkanosasta.
Sähköalojen ammattiliitto ry toteaa, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainittu henkilökohtainen aikapalkka tarkoittaa ansionmenetyksen korvauksen maksamisen ajankohdan aikapalkkaa.
Kysymys 3
Arkipyhää seuraavaa päivää määriteltäessä vapaapäivillä ei ole merkitystä, eli lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa mukaan arkipyhää edeltävää tai seuraavaa päivää määriteltäessä. Näin ollen juhannusaattoa seuraavalla päivällä tarkoitetaan sähköistysalan työehtosopimuksen 7 §:n 16 kohdassa seuraavaa työntekijän säännöllisen työajan mukaista työpäivää, eli maanantaita. Työntekijälle on siten tullut työehtosopimuksen mukaan maksaa arkipyhäkorvaus juhannusaatolta, mikäli juhannusaattoa edeltävältä päivältä eli torstailta tai juhannusaattoa seuraavalta päivältä eli maanantailta on maksettu palkkaa tai korvausta työehtosopimuksen mukaan.
SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA RY:N LAUSUNTO
Kysymys 1
Kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa työntekijällä on oikeus saada 2/3 kyseistä lomajaksoa vastaavasta lomarahasta.
Sähköistysalan työehtosopimuksessa 2010-2013 siirryttiin alalla aikaisemmin sovelletusta lomaltapaluurahajärjestelmästä lomarahajärjestelmään. Vuosiloman päätyttyä maksettavan lomarahan 2/3-osuuden maksuedellytyksenä on työehtosopimuksen mukaan vain se, että työntekijän työsopimus on voimassa vuosiloman päättymistä seuraavana säännönmukaisena työpäivänä. Tätä periaatetta täydentää työehtosopimuksen 17 §:n 12 kohdan määräys, joka oikeuttaa työntekijän saamaan 2/3-osuuden lomarahasta myös tilanteessa, jossa työntekijän työsopimus on päättynyt vuosiloman aikana tai sen päättyessä työnantajan muusta kuin työntekijästä johtuneesta syystä suorittaman irtisanomisen tai työnantajan konkurssin takia.
Kysymys 2 a
Kysymys koskee tilannetta, jossa vuodelta 2010 pitämättä olleet työajan lyhennysvapaat on tullut kompensoida työntekijälle 31.3.2011 maksettavalla rahakorvauksella.
Korvauskeskituntiansio 31.3.2011, jos lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on päättynyt 30.3.2011 tai sitä ennen
Jos yrityksen viimeinen palkanmaksukausi lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2010-31.3.2011 on päättynyt 30.3.2011 tai sitä ennen, on ajankohtana 31.3.2011 tullut työehtosopimuksen 9 §:n 9.2 kohdan mukaan soveltaa korvauskeskituntiansiota, joka on muodostettu työehtosopimuksen 9 § 9.1 ja 9.3 kohtien mukaan korottamalla 3,0 prosentilla työntekijän vuosilomakeskituntiansiota 31.3.2011 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. Jos näin muodostettu korvauskeskituntiansio on määrältään alhaisempi kuin työntekijällä 31.3.2011 ollut henkilökohtainen aikapalkka (perustuntipalkka + henkilökohtainen palkanosa), tulee työntekijän 31.3.2011 voimassa olleena korvauskeskituntiansiona työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdan mukaan soveltaa työntekijän henkilökohtaista aikapalkkaa.
Vuosilomakeskituntiansioon lasketaan ne työssäoloajan palkat, jotka on maksettu työntekijälle ennen 31.3.2011 (työehtosopimuksen 17 §:n 4 kohta). Jos lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on päättynyt ennen 31.3.2011, sovelletaan uutta korvauskeskituntiansiota seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien, siis jo maaliskuussa 2011 (työehtosopimuksen 9 §:n 9.2 kohta)
Vuosilomakeskituntiansion laskennan osalta lausunnon antaja on viitannut työtuomioistuimen ratkaisuun TT:1993-41.
Korvauskeskituntiansio 31.3.2011, jos lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on päättynyt 31.3.2011
Jos yrityksen viimeinen palkanmaksukausi lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2010-31.3.2011 on päättynyt 31.3.2011, on ajankohtana 31.3.2011 tullut soveltaa korvauskeskituntiansiota, joka on laskettu työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan kumulatiivisesti työsopimussuhteen alusta 14.4.2010 alkaen joka toinen palkanmaksukausi. Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työntekijän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta. Kumulatiivisesti laskettua työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 mukaan laskettua korvauskeskituntiansiota ei verrata työntekijän henkilökohtaiseen aikapalkkaan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdan mukaan.
Jos ajankohtaa 31.3.2011 lähinnä edellinen palkanmaksukausi on päättynyt 17.3.2011 ja sitä edeltävä palkanmaksukausi 3.3.2011, lasketaan kumulatiivinen korvauskeskituntiansio työntekijän työsuhteen alusta 14.4.2010 alkaen 3.3.2011 saakka. Laskennassa noudatetaan samoja periaatteita kuin vuosilomakeskituntiansiota laskettaessa. Näin laskettua kumulatiivista korvauskeskituntiansiota sovelletaan sellaisenaan kaksi seuraavaa palkanmaksukautta 31.3.2011 saakka mainittu päivä mukaan lukien. Tällöin kompensaatio pitämättömistä vuoden 2010 aikana kertyneistä työajan lyhennysvapaista tulisi maksettavaksi 31.3.2011 ajalta 14.4.2010-3.3.2011 lasketun työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaisen kumulatiivisen korvauskeskituntiansion mukaan.
Kysymys 2 b
Sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdan määräysten soveltaminen ei ole millään tavalla sidoksissa työntekijän kulloinkin voimassa olevaan palkkausperusteeseen eli siihen, tekeekö työntekijä ajankohtana, jolloin ansionmenetyksen korvausta maksetaan työehtosopimuksen 9 §:n korvauskeskituntiansion mukaan, työtä aika- vai urakkapalkkauksella. Määräyksen tarkoituksena on, että työntekijän korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään hänen kulloinkin voimassa olevan henkilökohtaisen aikapalkkansa suuruinen. Ainoastaan silloin, kun korvauskeskituntiansio muodostetaan kumulatiivisella periaatteella työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan, ei vertailua voimassa olevaan henkilökohtaiseen aikapalkkaan tehdä.
Kysymys 2 c
Sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa tarkoitetaan sitä henkilökohtaista aikapalkkaa (perustuntipalkka + henkilökohtainen palkanosa), joka työntekijällä on ollut voimassa sinä palkkajaksona, jonka aikana työajan lyhennysvapaa on pidetty, tai mikäli pitämättömät työajan lyhennysvapaat on kompensoitu 31.3. maksettavalla korvauksella, on ollut voimassa 31.3.
Henkilökohtaista aikapalkkaa sovelletaan työehtosopimuksen 9 § 9.5 kohdan mukaan korvauskeskituntiansiona vain, mikäli se on määrältään suurempi kuin työehtosopimuksen 9 § 9.1 ja 9.4 kohtien mukaan muodostettu korvauskeskituntiansio.
Kysymys 3
Normaalitapauksessa juhannusaattoa edeltävä päivä on työpäivä, jolta maksetaan palkkaa ja seuraavat päivät, juhannuspäivä ja sitä seuraava sunnuntai, ovat vapaapäiviä. Nyt käsiteltävässä asiassa on riidatonta, ettei työntekijälle ole maksettu eikä olisi pitänytkään maksaa palkkaa juhannusaattoa edeltävältä päivältä. Arkipyhäkorvauksen maksamiseen riittää sähköistysalan työehtosopimuksen 7 §:n 16.3 kohdan mukaan kuitenkin myös se, että arkipyhää seuraavalta päivältä maksetaan palkkaa tai korvausta työehtosopimuksen jonkin määräyksen mukaan. Työehtosopimuksen 7 §:n 16.4 kohdan mukaan arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai). Tämän seurauksena työehtosopimuksen 7 §:n 16.3 kohdan määräystä tulkittaessa juhannusaattoa seuraavana päivänä pidetään juhannusta seuraavaa maanantaita.
Ennen sähköistysalan työehtosopimuksen voimaantuloa alalla sovelletun talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen vastaavaa määräystä tulkittiin siten, että työntekijälle maksettu vuosilomapalkka rinnastui työehtosopimuksen perusteella maksettavaan korvaukseen. Vastaava tulkinta koskee myös 23.8.2010 voimaan tullutta sähköistysalan työehtosopimusta.
Arkipyhäkorvausta ei työehtosopimuksen 7 §:n 16.1 kohdan perusteella maksettaisi, jos työntekijälle ei olisi maksettu eikä olisi pitänytkään maksaa palkkaa juhannusaattoa edeltävältä työpäivältä (torstai) eikä juhannusta seuraavalta työpäivältä (maanantai) työvelvollisuuden laiminlyönnin takia.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä on pyydetty lausumaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen tulkinnasta kysymyksissä 2 a, b ja c. PALTA ry on yhtynyt Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n samoista kysymyksistä sähköistysalan työehtosopimuksen osalta antamiin tulkintoihin. Työehtosopimukset ovat sisällöltään toisiaan vastaavat eikä tulkinnoissa sopimusten välillä ole eroja.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Kysymys 2 a
Sähköalojen ammattiliitto ry on lausunnossaan todennut, että työajan lyhennysvapaan maksuperusteena käytetään sitä korvauskeskituntiansiota, joka on voimassa lyhennysvapaan maksuhetkellä. Työajan lyhennysvapaita rahana maksettaessa laskenta määräytyy siten maksuhetken korvauskeskituntiansion mukaan.
Sähkötekniset työnantajat STTA ry on lausunnossaan esittänyt kaksi erilaista korvauskeskituntiansion laskemistapaa, joiden soveltaminen riippuu siitä, onko yrityksen viimeinen palkanmaksukausi lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2010-31.3.2011 päättynyt 31.3.2011 vai tätä aikaisemmin. Jos lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on päättynyt 31.3.2011, on STTA ry:n mukaan ajankohtana 31.3.2011 tullut soveltaa korvauskeskituntiansiota, joka on laskettu työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan kumulatiivisesti työsopimussuhteen alusta 14.4.2010 alkaen joka toinen palkanmaksukausi. Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työntekijän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta.
Palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu. Käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu riidattomaksi seikaksi, että A:n palkkapäiväksi on sovittu kunkin kalenterikuukauden viimeinen päivä. Työtuomioistuin perustaa lausuntonsa siihen, että palkanmaksukausi on päättynyt 31.3.2011.
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.6 kohdan mukaan työajan lyhennysvapaan korvauksen maksuperusteena ajankohtana 31.3.2011 käytetään sitä korvauskeskituntiansiota, joka on laskettu työsopimussuhteen alusta 14.4.2010 alkaen joka toinen palkanmaksukausi ja joka on voimassa lyhennysvapaan korvauksen maksuhetkellä. Laskenta määräytyy siten sen korvauskeskituntiansion mukaan, joka on määritelty viimeksi, korvauksen maksamista edeltävässä vuosilomakeskituntiansiolaskennassa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
Kysymys 2 b
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainittua henkilökohtaista aikapalkkaa koskevien määräysten soveltaminen ei ole sidoksissa työntekijän kulloinkin voimassa olevaan palkkausperusteeseen. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
Kysymys 2 c
Sähköalojen ammattiliitto ry on lausunnossaan todennut, että työehtosopimusmääräyksissä mainittu henkilökohtainen aikapalkka tarkoittaa ansionmenetyksen korvauksen maksamisen ajankohdan aikapalkkaa. Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n mukaan työehtosopimuksessa tarkoitetaan sitä henkilökohtaista aikapalkkaa, joka työntekijällä on ollut voimassa sinä palkkajaksona, jonka aikana työajan lyhennysvapaa on pidetty, tai mikäli pitämättömät työajan lyhennysvapaat on kompensoitu 31.3. maksettavalla korvauksella, on ollut voimassa 31.3.
Nyt käsiteltävässä asiassa työntekijä ei ole pitänyt työajan lyhennysvapaita, vaan ne on maksettu hänelle korvauksena, joka on erääntynyt 31.3.2011. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta, jonka mukaan talotekniikka-alan sähköasennustoiminnan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa ja sähköistysalan työehtosopimuksen 9 §:n 9.5 kohdassa mainitulla henkilökohtaisella aikapalkalla tarkoitetaan ansionmenetyksen korvauksen maksamisen ajankohdan aikapalkkaa.
Kysymys 3
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että sovellettaessa sähköistysalan työehtosopimuksen 7 §:n 16 kohtaa, juhannusaattoa seuraavalla päivällä tarkoitetaan juhannusta seuraavaa maanantaita. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Hotti, Nyyssölä, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.
Lausunto on yksimielinen.