TT:2014-50

Liukuvassa työajassa työskennellyt työntekijä oli sopinut esimiehensä kanssa pitävänsä hänelle kertyneet työajan ylitykset liukumavapaana tiettynä päivänä. Sopimuksen tekemisen jälkeen työntekijä oli kuitenkin sairastunut niin, että hän oli tuona päivänä työkyvytön ja sairauslomalla. Erimielisyyttä oli työntekijän oikeudesta siirtää liukumavapaa pidettäväksi muuna ajankohtana tai saada työajan ylitykset palautetuksi ylityskertymään.

Työehtosopimuksessa ei ollut määräystä työntekijän oikeudesta saada liukumavapaa siirretyksi. Asiasta ei ollut myöskään keskusteltu sopimusneuvotteluissa, eikä vakiintunutta käytäntöä näiltä osin ollut muodostunut.

Tuomion mukaan vuorokautisten liukumarajojen sisällä tehdyt työtunnit ja kertyneiden ylitysten antaminen vapaana voitiin katsoa säännöllisen työajan järjestelyksi, jonka avulla työaika tasoitettiin keskimääräiseen työaikaan. Liukumavapaa oli näin ollen kulunut ennalta ilmoitettuna aikana, eikä sen siirtämiselle ollut perustetta.

Ks. myös TT 1990:36 ja TT 2006:36. Vrt. TT 1991:55 ja TT 2001:75.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry

KUULTAVA

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.1.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa (PTYTES) 1.2.2012 – 31.3.2014 on muun ohessa seuraavat määräykset:

A6 TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN

40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että

1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla

2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty

3) työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen

Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaikakorvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava rahakorvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A8 Säännölliset työajat

45§ Työaikamuodot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan käytöstä yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaikalain 13 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luku 5 Työloma

85 § Työ-/sairausloma

1 mom. Työ-/sairausloma, oikeus saada

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Henkilöstökonsultti A on työskennellyt Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 23.4.2007 alkaen. Työsuhteessa sovelletaan työehtosopimuksen (PTYTES) perusteella työaikalain (605/1996) 13 §:n mukaista liukuvaa työaikaa, jossa työajan ylitysten enimmäiskertymä voi Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ohjeistuksen mukaan olla 36 tuntia.

A on sopinut esimiehensä kanssa 8.2.2012 siitä, että hän pitää liukumavapaan keskiviikkona 22.2.2012. A on kuitenkin ollut sairauden johdosta työkyvyttömänä ajanjakson maanantai 20.2. – keskiviikko 22.2.2012. Työkyvyttömyyden alkamisesta on ilmoitettu työnantajalle maanantaina 20.2.2012. Seure Henkilöstöpalvelut Oy ei ole suostunut siirtämään sairausloma-ajan sisään jäänyttä liukumavapaata myöhemmin pidettäväksi eikä myöskään palauttamaan 7 tuntia 15 minuuttia A:n liukuvan työajan työaikaylityskertymään.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, voiko kyseinen liukumavapaa jäädä työehtosopimuksen 85 §:n mukaisen sairausloman alle ja siten kulua sairausloman aikana.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että henkilöstökonsultti A:n työajan ylityskertymään tulee palauttaa 7 tuntia 15 minuuttia, koska hän ei ole sairastumisensa ja tästä johtuneen PTYTES:n mukaisen sairausloman vuoksi saanut hyväkseen liukuvan työajan järjestelmässä kertyneen työajan ylityksen johdosta annettua vapaa-aikaa ja

- velvoittaa Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Liukuvassa työajassa kertynyt säännöllisen työajan ylitys on sovellettavan työehtosopimuksen 3 luvun 28 §:ssä tarkoitettua työaikaa ja siitä tulee siten saada työehtosopimuksen mukainen korvaus. Mikäli tämä korvaus annetaan vapaa-aikana, ei ennen liukumavapaan tai saldovapaan alkua tapahtunut sairastuminen voi johtaa ilman työehtosopimuksen nimenomaista määräystä siihen, että työntekijä menettää kyseisen säännöllisen työajan ylityksen saamatta siitä minkäänlaista korvausta.

PTYTES:ssä ei ole määräystä siitä, miten tulisi menetellä tilanteessa, jossa työntekijän sairausloma ja liukumavapaa sijoittuvat samalle ajanjaksolle. Kysymys ei ole ollut esillä myöskään osapuolten välisissä sopimusneuvotteluissa. Alalle ei ole muodostunut asiasta mitään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Kuitenkin työehtosopimuksen 40 §:n 3 momentissa käytetty termi "työaikakorvaus" koskee myös liukumavapaata tai saldovapaata. Määräyksen mukaan sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus, jollaisesta nytkin on kysymys, siirtyy annettavaksi myöhemmin.

Sairausloman ja muun poissaoloperusteen sijoittuessa samalle ajanjaksolle on tilannetta arvioitava työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettisäännön perusteella. Poissaolon on siis tällöin katsottava johtuneen ensinnä alkaneesta syystä. Tässä tapauksessa on katsottava, että sairausloma on alkanut ensimmäisenä ja liukumavapaa on täten jäänyt sairausloman vuoksi pitämättä. Tällöin pitämättä jääneen liukumavapaan aika (7 tuntia 15 minuuttia) tulee palauttaa A:n liukuvan työajan työaikaylityskertymään.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (TT 2001–75 ja TT 1991–55) on katsottu, että lisä- ja ylityövapaa ovat korvausta tehdystä ylimääräisestä työstä, joka tulee sairaustapauksissa korvata työntekijälle. Näissä tapauksissa aikaprioriteettisääntöä on siis sovellettu siten, että ratkaisevaa säännön soveltamisen kannalta on sairastumisen ajankohta eikä esimerkiksi se ajankohta, jolloin lisä- ja ylityövapaasta on sovittu. Samalla tavoin säädetään vuosilomalain (162/2005) 25§:ssä siitä, että sairastuminen ennen vuosiloman alkua siirtää vuosilomaa myöhempään ajankohtaan.

Vaikka liukuva työaika on sinänsä säännöllisen työajan järjestely, liukuvan työajan puitteissa tehty säännöllisen työajan ylitys eli niin sanottu plus-saldo on katsottava ylimääräiseksi työksi. Liukumavapaa on palkkaan rinnastettava korvaus ja merkitykseltään vastaava kuin lisä- ja ylityövapaa, kun arvioidaan aikaprioriteettisäännön soveltamista. Lisäksi työaikalain 24 §:n nojalla työsuhteen päättyessä liukuman mahdollinen plus-saldo tulee korvata työntekijälle rahakorvauksena. Työntekijällä on siten aina oikeus saada liukuman plus-saldo tavalla tai toisella hyväkseen, sillä kyse on tehdystä työstä, josta tulee saada korvaus.

Käsiteltävä tapaus on oikeudellisesti epäselvä, ja kantajalla on joka tapauksessa ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Siten kantajaa ei tule häviötapauksessakaan velvoittaa korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluja.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry on vastauksessaan, johon Seure Henkilöstöpalvelut Oy on osaltaan yhtynyt, vaatinut että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja on katsonut aiemmin sovitun saldovapaan kuluneen sovittuna aikana aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti, koska kyse oli ensin sovitusta poissaolosta. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu saldovapaiden siirtymisestä sairauden vuoksi. Työaikakorvausten siirtämistä sairaustapauksissa koskeva PTYTES 40 §:n 3 momentin määräys ei koske työaikalain liukuvan työajan määräyksiin perustuvia saldovapaita. Kantaja on vedonnut PTYTES 40 §:n 3 momentin soveltumiseen vasta ensimmäistä kertaa haastehakemukseen toimittamassaan täydennyksessä. Koska muuallakaan työehtosopimuksessa ei ole sovittu saldovapaan siirtymisestä, on työnantaja voinut tulkita saldovapaan pidetyksi ennalta sovittuna ajankohtana.

Vuosilomalain määräyksiä lomapäivien siirtämisestä sairaustapauksissa ei voida rinnastaa nyt riidanalaisena olevaan tilanteeseen, koska oikeus vuosilomien siirtoon työntekijän sairaustapauksissa perustuu lain nimenomaiseen säännökseen.

Päällekkäiset poissaolosyyt

Päällekkäisten syiden ensisijaisuutta on oikeuskäytännössä tulkittu ainakin kahdella eri tavalla ratkaistessa, kumpaa poissaolosyytä tulisi pitää ensisijaisena ja ratkaisevana. Ensisijainen poissaolosyy on ratkaistu osassa tapauksia sen mukaan, kumpi poissaolosyy on alkanut ensin ja osassa tapauksia sen mukaan, kummasta poissaolosyystä on sovittu tai ilmoitettu ensin. Ensin sovittu tai ilmoitettu poissaolosyy on katsottu ratkaisevaksi säännöllisen työajan järjestelyissä ja esimerkiksi lomautuksen kohdalla.

Liukuvaan työaikaan perustuen annettavassa saldovapaassa on kyse säännöllisen työajan järjestelystä. Ensin on sovittu saldovapaan ajankohta ja vasta sopimisen jälkeen työntekijä on sairastunut, ja poissaolon katsotaan johtuneen ensin sovitusta poissaoloperusteesta eli saldovapaasta. Vastaajan kantaa saldovapaan tulkitsemisessa sairauteen nähden ensisijaiseksi poissaoloperusteeksi tukevat oikeuskäytännön ratkaisut esimerkiksi lomaltapaluurahavapaan kohdalla tapauksessa TT 2006-36 ja työajan lyhennysvapaata koskevassa tapauksessa TT 1990-36.

Saldovapaista säännöllisen työajan järjestelynä

Liukuvassa työajassa on sovittava muun muassa säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismääristä. Liukuvassa työajassa työnantaja ja työntekijä voivat sopia lain yleissäännöksen mukaisesta säännöllisen työajan pituudesta ja työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen liukuvasta työajasta. Lain sanamuodossa viitataan nimenomaan säännöllisen työajan pituuteen ja sijoittamiseen, mikä tukee tulkintaa siitä, että liukuvan työajan käytössä on kyse juuri säännöllisen työajan järjestelystä. Myös kantaja viittaa haastehakemuksen täydennyksessä liukuvan työajan olevan PTYTES:n 28 §:n 1 momentin mukaista työaikaa. Kyseinen työehtosopimusmääräys koskee nimenomaisesti säännöllistä työaikaa.

Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijä voi tietyissä rajoissa päättää itse työnteon aloittamis- ja päättämisaikansa, eikä tähän liity ylityömääräyksen kaltaista työnantajan määräystä. Näin ollen työntekijän oma-aloitteisesti liukumarajojen puitteissa kerryttämää saldoa ei voida pitää ylityöhön verrattavana aikana, koska ylityön tekemiseen olennaisesti liittyvä edellytys työnantajan määräyksestä puuttuu. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneestä plus-saldosta ei myöskään makseta ylimääräistä korvausta, kuten ylityöstä. Liukuman tasaamatta jäänyt plus-saldo korvataan työntekijälle erikseen rahana ainoastaan työsuhteen päättyessä työaikalain 24 §:n mukaisesti.

TODISTELU

Ei todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Liukuvassa työajassa työskennellyt A on 8.2.2012 sopinut esimiehensä kanssa pitävänsä hänelle kertyneet työajan ylitykset liukumavapaana 22.2.2012. Sopimuksen tekemisen jälkeen A on kuitenkin sairastunut niin, että hän on mainittuna päivänä ollut työkyvytön ja sairauslomalla. Erimielisyyttä on A:n oikeudesta siirtää liukumavapaa pidettäväksi muuna ajankohtana tai saada työajan ylitykset palautetuksi ylityskertymään.

Asianosaisliitot ovat vedonneet niin sanottuun aikaprioriteettiperiaatteeseen, mutta olleet eri mieltä aikaprioriteetin määräytymisestä tässä tapauksessa. Periaate tulee työoikeudessa sovellettavaksi tilanteissa, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle. Periaatteen avulla haetaan vastausta kysymykseen, kumman perusteen mukaan poissaoloa ja sen vaikutuksia arvioidaan. Näin ratkaistaan esimerkiksi poissaolon palkallisuus tai se, ovatko poissaolopäivät työssäolon veroista aikaa vuosilomalain mukaan.

Nyt esillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole erimielisyyttä poissaolopäivän 22.2.2012 palkallisuudesta, koska se on ollut palkallinen sekä sairauspoissaolona että liukumavapaana. Aikaprioriteetilla ei näin ollen ole asiassa vastaavaa, yksinomaisesti ratkaisevaa merkitystä kuten edellä kuvatuissa muissa poissaoloperusteiden yhteensattumatilanteissa. Sen sijaan kysymys on työntekijän oikeudesta siirtää liukumavapaa tai hyödyntää muutoin ylityskertymää myöhempänä ajankohtana siten, että poissaoloperusteet eivät satu yhteen.

Osapuolia sitovassa työehtosopimuksessa ei ole asiasta nimenomaista määräystä. Asiasta ei ole myöskään keskusteltu sopimusneuvotteluissa, eikä vakiintunutta käytäntöä liioin ole muodostunut. Kantaja on tosin tässä yhteydessä viitannut työehtosopimuksen 40 §:n 3 momenttiin, jossa on määräys vapaana annettavan työaikakorvauksen siirtymisestä myöhemmäksi, jos työntekijä on sairaana työvuoroluetteloon merkityn vapaan aikana. Tämä määräys on kuitenkin pykälän 1 momentti huomioon ottaen selkeästi rajattu koskemaan vapaana annettavaa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityökorvausta, aattokorvausta sekä ilta- ja yötyökorvausta. Määräystä ei siten voida soveltaa liukuvassa työajassa muodostuneen saldovapaan siirtämiseen.

Liukumavapaan siirtämistä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida perustella myöskään niillä kantajan viittaamilla oikeuskäytännön ratkaisuilla, joissa työntekijällä on katsottu olleen oikeus saada korvaus työvuoroluetteloon merkityltä ylityövapaalta, jota työntekijä ei sairastumisen vuoksi ole voinut pitää vapaana (TT 1991:55 ja TT 2001:75). Näissä tapauksissa ylityövapaa on katsottu palkkaan rinnastettavaksi korvaukseksi tehdystä ylimääräisestä työstä. Tällaisen vapaan sijasta maksettavan korvauksen suorittamista ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan, joten pitämättä jääneet vapaat oli korvattava. Liukuvassa työajassa kertynyttä työajan ylitystä ei sen sijaan korvata rahalla muuten kuin työsuhteen päättyessä (työaikalain 13 §:n 3 mom. ja 24 §:n 1 mom.). A:n asiassa ei ole väitettykään, että kysymyksessä olevaan työajan ylityskertymään sisältyisi liukuvassa työajassa tehtyä ylityötä.

Oikeuskäytännössä on kuitenkin käsitelty nyt esillä olevaan tapaukseen rinnastettavia tapauksia työajan lyhentämisvapaan siirtämisestä (TT 1990:36) ja lomaltapaluurahavapaan siirtämisestä (TT 2006:36) työntekijän sairastumisen vuoksi. Nämä vapaat on rinnastettu säännöllisen työajan järjestelyihin, toisin kuin ylityövapaat aikaisemmin viitatuissa ratkaisuissa. Kun vapaista oli sovittu ja ilmoitettu työntekijälle ennen tämän sairastumista, vapaat voitiin katsoa pidetyiksi ennalta ilmoitettuna aikana. Vastaavasti nyt esillä olevassa tapauksessa vuorokautisten liukumarajojen sisällä tehdyt työtunnit voidaan katsoa säännölliseksi työajaksi. Kertyneiden ylitysten antaminen vapaana voidaan siten katsoa säännöllisen työajan järjestelyksi, jonka avulla työaika tasoitetaan keskimääräiseen säännölliseen työaikaan.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että A:n kanssa sovittu liukumavapaa 22.2.2012 on kulunut hänen ollessaan tuona päivänä sairauden takia poissa työstä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:llä on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry saa jutun voittaessaankin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.

Kuultavaksi kutsuttua Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä vastaan ei ole esitetty hyvityssakko- tai muuta suoritusvaatimusta, joten yhtiön kuluvaatimuksella ei työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla ole perustetta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.