TT:2014-49
Asiassa ei ollut esitetty perustetta tulkita KVTES:n työaikaa koskevan luvun ylityökorvausta koskevan 17 §:n 2 momentin soveltamisohjetta eri tavoin kuin työtuomioistuimen tuomiossa TT 2008:48. Määräyksen oikeaksi tulkinnaksi vahvistettu, että työntekijällä on oikeus saada ennalta tiedetystä syystä keskeytyneellä kaksoisjaksolla kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:lla korotettu ylityökorvaus.
KANTAJA
Tehy ry
VASTAAJAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Helsingin kaupunki
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 21.1.2014
Pääkäsittely 11.2.2014
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 (KVTES) työaikaa koskevassa III luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:
9 § Jaksotyöaika
Säännöllinen työaika
1 mom.
Työaikalain 7 §:ssä tarkoitetussa työssä, jossa työaika on järjestetty jaksotyöksi, säännöllinen työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia (täysi työaika). Vastaavasti 2 viikon työaikajakson täysi säännöllinen työaika on enintään 76 tuntia 30 minuuttia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden peräkkäisen 2 tai 3 viikon tai kolmen peräkkäisen 2 viikon työaikajakson aikana keskimäärin edellä mainittu. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan 3 viikon ajanjaksona ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään 2 viikon ajanjaksona 88 tuntia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
15 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
1 mom.
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:
2
Jaksotyössä (9 §) ylityöraja on täydessä työaikajaksossa 9 §:n 1 momentissa mainittu tuntimäärä ja keskeytyneessä työaikajaksossa 16 §:n mukainen tuntimäärä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla
1 mom.
Näitä keskeytyneen jakson lisä- ja ylityömääräyksiä sovelletaan silloin, kun viranhaltija/työntekijä ei ole 9 §:ssä tarkoitetussa jaksotyössä työssä koko työaikajaksoa hyväksyttävän syyn vuoksi.
Soveltamisohje
Tässä tarkoitettu hyväksyttävä syy poissaoloon on esim. vuosiloma, virka-/työvapaa tai palvelussuhteen alkaminen tai päättyminen kesken työaikajakson mukaan lukien tilanne, jossa palvelussuhde ei kestä yhtään kokonaista 3 tai 2 viikon työaikajaksoa, mutta ei lakko.
Yllättävä keskeytys
2 mom.
1
Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa 5 päivää ennen työaikajakson alkua eikä työvuoroluetteloon ole etukäteen suunniteltu lisä- tai ylityötä, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä ja osa-aikatyössä lisätyötä ylityörajaan (9 §:n 1 momentin mukainen täysi työaika) saakka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Ennalta tiedetty keskeytys
3 mom.
Mikäli keskeytys on tiedossa 5 päivää ennen työaikajakson alkua
1
ylityötä on se työaika, joka ylittää seuraavan yhteenlasketun tuntimäärän
a) jokaista täyttä kalenteriviikkoa kohden 38 tuntia 15 minuuttia
b) jokaista vajaata kalenteriviikkoa kohden seuraavasti:
keskeytyksen
ulkopuoliset
päivät.....1.....2.....3......4......5......6
tunnit.....8.....16....16....24....28....31
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Soveltamisohje
Keskeytynyttä työaikajaksoa koskevien määräysten pääperiaatteena on, että mikäli keskeytys ei ole ollut tiedossa viittä päivää ennen työjakson alkua, laadittu työvuoroluettelo osoittaa säännöllisen työajan ja ylityörajan. Tapauksissa, joissa työaikajakson työaika on suunniteltu tämän sopimuksen säännöllisen työajan yli taikka kun jakson keskeytys on ollut etukäteen tiedossa, on keskeytyksen ulkopuolisille päiville määrätty erikseen laskennallinen ylityöraja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
17 § Ylityökorvaus
1 mom.
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2
jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta
3
tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Soveltamisohje
Milloin kysymyksessä on 4–6 viikon (2x2, 3x2 tai 2x3 viikkoa) tasoittumisjakso jaksotyössä ylityökorvaus maksetaan yhden kolmen viikon jakson osalta jo 128 tunnin jälkeen, vaikka kaksoisjakson kokonaistyöaika ei ylittäisikään 229 tuntia 30 minuuttia, yhden kahden viikon jakson osalta jo 88 tunnin jälkeen, vaikka kokonaistyöaika ei ylittäisikään 153 (229 tuntia 30 minuuttia) tuntia.
Mikäli 6 viikon työaikajaksossa (2 x 3 viikkoa) ensimmäisen jakson tehty työaika on esimerkiksi 130 tuntia ja koko kaksoisjakson yhteenlaskettu tehty työaika ylittää säännöllisen työajan (229 tuntia 30 minuuttia) esimerkiksi 10 tunnilla, maksetaan ensimmäisen jakson osalta ylityökorvaus (50 %) 2 tunnilta (128 tuntia ylittävä aika) ja toisen jakson osalta ylityökorvaus (50 %) 8 tunnilta (10 t - 2 t = 8 t). Edellisen jakson ylityötunnit vähennetään kaksoisjakson ylityön kokonaismäärästä.
Täydellä kaksois- tai kolmoisjaksolla maksetaan kunkin kolmen (kahden) viikon jakson osalta erikseen 18 (12) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja kultakin seuraavalta ylityötunnilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
2 mom.
Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Työpäiväksi katsotaan tällöin myös työntasauksesta tai vapaa-aikakorvauksesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.
Soveltamisohje
Viranhaltija/työntekijä on aina (siis myös kaksois- ja kolmoisjaksolla) oikeutettu saamaan kahden viikon työjakson 12 ja kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 %:lla korotetun tuntipalkan. Työntasauspäivällä tarkoitetaan työajan tasaamiseksi annettua ylimääräistä vapaapäivää.
KVTES:ssä 2010-2011 ovat edellä olevat määräykset ennallaan.
ASIAN TAUSTA
Sairaanhoitaja A on työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa KVTES:n mukaisessa jaksotyöaikamuodossa. Hänen säännöllinen työaikansa on ollut kahden peräkkäisen 3 viikon työaikajakson (2x3 viikkoa) aikana keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia. Riidanalaiset peräkkäiset työaikajaksot ovat keskeytyneet ennalta tiedetystä syystä. A on toisaalta tehnyt kaksoisjaksojen aikana ylityötä, jonka määrä ja sijoittuminen kaksoisjaksoille ovat riidattomia. Helsingin kaupunki on soveltanut KVTES:n III luvun 17 §:n määräyksiä siten, että se on korvannut A:n ylityöt 100 %:lla korotetulla ylityökorvauksella sitten, kun A:n kaksoisjaksoon sisältyvien kolmen viikon jaksojen yhteenlasketun ylityön määrä on ylittänyt 36 tuntia.
KANNE
Vaatimukset
Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa Helsingin kaupungin rikkoneen KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momenttia,
- vahvistaa KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että työntekijällä on oikeus saada ennalta tiedetystä syystä keskeytyneellä kaksoisjaksolla kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:lla korotettu ylityökorvaus,
- velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan sairaanhoitaja A:lle ylityökorvausta ajalta 13.7. - 23.8.2009 28,17 euroa laillisine korkoineen 30.9.2009 lukien, ajalta 5.10. - 15.11.2009 45,63 euroa laillisine korkoineen 14.2.2009 lukien ja ajalta 28.12.2009 - 7.2.2010 29,78 euroa laillisine korkoineen 12.3.2010 lukien,
- velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa KVTES:n tieten rikkomisesta,
- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja
- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 4.812,50 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Kanteessa vaaditut ylityökorvaukset sijoittuvat kolmelle eri työaikajaksolle, jotka kukin ovat keskeytyneet niin sanotusti ennalta tiedetysti. Ennalta tiedetty keskeytys tarkoittaa sitä, että työaikajaksoon on suunniteltu keskeytys hyväksyttävästä syystä, esimerkiksi vuosilomasta johtuen. Keskeytyksen sisältävillä kaksoisjaksoilla tulee ylityötä aina tarkastella kolmiviikkoisjaksoittain. KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta ei keskeytyksen laadulla (ennalta tiedetty, kuten esimerkiksi vuosiloma tai yllättävä, kuten esimerkiksi sairausloma) ole merkitystä. Koska näin ei ole A:n tapauksessa tehty, on hänelle syntynyt palkkasaatavia korvaamatta jääneen ylityökorvauksen muodossa.
Määräyksen sanamuoto
Keskeytyneellä kaksoisjaksolla tulee noudattaa KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen määräystä siitä, että työntekijä on aina oikeutettu saamaan kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 %:lla korotetun tuntipalkan.
KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen niin sanotun takuumääräyksen mukaan kaksoisjaksoon sisältyviä kolmen viikon jaksoja tarkastellaan erikseen ja työntekijä on "aina, siis myös kaksoisjaksolla", oikeutettu saamaan 100 %:lla korotetun ylityökorvauksen, kun kolmen viikon työaikajakson ylityön määrä ylittää 18 tuntia. Sama sanamuoto eli kaksoisjakson sisällä olevien kolmen viikon työaikajaksojen erillinen tarkastelu mainitaan myös 17 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa. Ensimmäinen momentti koskee sellaista työaikajaksoa, joka ei ole keskeytynyt. Määräysten yhdenmukaisuus takaa sen, että keskeytymättömän ja keskeytyneen kaksoisjakson työskennelleet työntekijät ovat ylityökorvauksen ja työaikasuojelun suhteen yhdenvertaisessa asemassa.
Tulkintaa koskeva tuomio
KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin oikeaa sisältöä on aiemmin käsitelty työtuomioistuimen tuomiossa TT:2008:48. Tuomion mukaan työntekijä on keskeytyneellä 2x3 viikon työaikajaksolla oikeutettu saamaan kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan. Tätä tulkintaa tulee soveltaa myös nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Tulkinta ei voi olla erilainen riippuen siitä, onko kyseessä yllättäen keskeytynyt vai ennalta tiedetysti keskeytynyt kaksoisjakso. KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentissa tai sen soveltamisohjeessa ei tehdä eroa sen mukaan onko kyseessä yllättävästi vai ennalta tiedetysti keskeytynyt kaksoisjakso. Määräystä tulee soveltaa sanamuotonsa mukaan "jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa" ja "myös kaksoisjaksolla".
Paikallisneuvottelut
A:n ylityön korvaamista koskevaa asiaa on käsitelty paikallisneuvotteluissa kahteen otteeseen vuonna 2011. Ensimmäisissä paikallisneuvotteluissa 4.10.2011 saavutettiin yksimielisyys siitä, että A:lle tulee korvata kaksoisjaksojen aikana tehdyt ylityöt tuomiosta TT:2008:48 ilmenevän tulkintaohjeen mukaan siltä osin kuin kyseessä ovat yllättävästi keskeytyneet 2x3 viikon työaikajaksot. Tämä tarkoitti sitä, että kun kaksoisjakso keskeytyy yllättävästi (kuten käy esimerkiksi työntekijän sairastuessa), ylityön korvaamista tarkastellaan erikseen kunkin kaksoisjaksoon sisältyvän kolmen viikon jakson osalta. Riitaiseksi jäi 20.12.2011 pidetyn toisen paikallisneuvottelun jälkeen kaksoisjakson ylityön korvaaminen silloin, kun kyseessä ovat ennalta tiedetysti, tässä tapauksessa vuosilomasta johtuen, keskeytyneet työaikajaksot.
Ylityökorvaus
Työaikajakso 10-11/2009
A:lle oli suunniteltu 2x3 viikon työaikajakson ensimmäisiksi kolmeksi viikoksi vuosilomaa, josta johtuen työaikajakso keskeytyi ennalta tiedetysti. Jälkimmäisen kolmen viikon työaikajakson ylityöraja oli 114 tuntia 45 minuuttia ja A teki sen aikana ylityötä 21 tuntia 15 minuuttia. Työnantaja on korvannut A:n kaikki ylityötunnit 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla. A:lle olisi tullut korvata 18 ensimmäistä ylityötuntia 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla ja 3 tuntia 15 minuuttia 100 %:lla korotetulla tuntipalkalla. A:n saamatta jääneen ylityökorvauksen määrä on 28,17 euroa ja palkanmaksupäivä, josta lukien viivästyskorko tulee maksaa, on ollut 30.9.2009.
Työaikajakso 14-15/2009
A:lle oli suunniteltu 2x3 viikon työaikajakson viimeiselle viikolle vuosiloma. Ensimmäisen kolmen viikon jakson ylityöraja oli 109 tuntia 30 minuuttia ja jälkimmäisen kolmen viikon ylityöraja oli 81 tuntia 45 minuuttia. A teki ensimmäisen kolmen viikon työaikajaksolla ylityötä 29 tuntia 15 minuuttia ja jälkimmäisellä kolmen viikon työaikajaksolla 12 tuntia 15 minuuttia. Työnantaja on korvannut 36 ylityötuntia 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla ja 5 tuntia 30 minuuttia 100 %:lla korotetulla tuntipalkalla. A:lle olisi tullut korvata ensimmäisen kolmen viikon aikana tehdystä 29 tunnin 15 minuutin ylityöstä 18 ensimmäistä tuntia 50 % korotetulla tuntipalkalla ja 11 tuntia 15 minuuttia 100 %:lla korotetulla tuntipalkalla. Jälkimmäisen kolmen viikon työaikajakson osalta A:lle olisi tullut korvata ylityönä tehty 12 tuntia 15 minuuttia 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla. Saamatta jääneen ylityökorvauksen määrä on 45,63 euroa ja palkanmaksupäivä, josta lukien viivästyskorko tulee maksaa, on ollut 14.12.2009.
Työaikajakso 1-2/2010
A:lle oli suunniteltu jälkimmäisen kolmen viikon jakson ensimmäiseksi viikoksi vuosiloma. 2x3 viikon työaikajakson ensimmäisellä kolmen viikon jaksolla ylityöraja oli 111 tuntia 21 minuuttia ja ylityön määrä oli 24 tuntia 27 minuuttia. Työaikajakson jälkimmäisellä kolmen viikon jaksolla ylityöraja oli 79 tuntia 54 minuuttia ja A oli tehnyt ylityötä 21 tuntia 45 minuuttia. Työnantaja on korvannut 36 ensimäistä ylityötuntia 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla ja ylimenevät 13 tuntia 12 minuuttia 100 %:lla korotetulla tuntipalkalla. A:lle olisi tullut korvata ensimmäiseltä kolmen viikon jaksolta 15 tuntia 18 minuuttia lisätyönä maksamalla siitä korottamattoman tuntipalkan suuruinen korvaus ja 9 tunnilta 9 minuutilta 50 %:lla korotetun tuntipalkan suuruinen korvaus. Jälkimmäisen kolmen viikon jakson ajalta A:lle olisi tullut korvata 18 ensimmäistä ylityötuntia 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla ja 3 tuntia 45 minuuttia 100 %:lla korotetulla tuntipalkalla. Saamatta jääneen ylityökorvauksen määrä on 29,78 euroa ja palkanmaksupäivä, josta lukien viivästyskorko tulee maksaa, on ollut 12.3.2010.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Helsingin kaupungin tietoon on viimeistään paikallisneuvotteluissa 20.12.2011 saatettu, että sen tulkinta ylityökorvauksen määrästä ennalta tiedetysti keskeytyneellä kaksoisjaksolla on KVTES:n vastainen. Paikallisneuvotteluissa työnantajan huomiota on kiinnitetty tuomiosta TT:2008:48 ilmenevään oikeusohjeeseen, jonka mukaan kaksoisjakson kumpaakin kolmen viikon työaikajaksoa tulee ylityökorvauksia laskettaessa tarkastella erikseen.
Laskemalla kaksoisjakson kummankin kolmiviikkoisjakson ylityöt yhteen ja korvaamalla ylityöt 100 %:lla korotetulla ylityökorvauksella vasta 36 ylityötunnin jälkeen, Helsingin kaupunki on tietensä rikkonut sekä KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin sanamuotoa että tuomiosta TT:2008:48 ilmenevää tulkintaohjetta vastaan. Hyvityssakon määrän tulee olla tuntuva, koska kyseessä on samaa KVTES:n määräystä koskeva tuomio.
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Kunnallinen työmarkkinalaitos on jättäessään puuttumatta Helsingin kaupungin KVTES:n vastaiseen soveltamiskäytäntöön hyväksynyt Helsingin kaupungin virheellinen menettelyn. Omilla ohjeistuksillaan Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi asettunut tukemaan Helsingin kaupungin virheellistä menettelyä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole siis edes pyrkinyt oikaisemaan Helsingin kaupungin menettelyä, vaikka on pitänyt omaakin ohjeistustaan ilmeisen epävarmana.
Ylityökorvausta koskevan KVTES:n määräyksen oikean sisällön voidaan katsoa olleen selvä ja riidaton siitä lukien, kun työtuomioistuin antoi tuomionsa TT:2008:48 eli 25.4.2008 lukien. Hyvityssakon määrän tulee olla tuntuva, koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on toistuvasti ohjeistanut jäseniään toimimaan selvän ja riidattoman määräyksen mukaisesti.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi vaatineet Tehy ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 2.175 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Ylityön korvaamisen laskentatavassa keskeytyneessä työaikajaksossa henkilö ei voi joutua huonompaan tai päästä parempaan asemaan kuin täydessäkään työaikajaksossa. Kanteessa esitetty vaatimus johtaisi siihen, että katkenneessa kaksoisjaksossa henkilö olisi paremmassa asemassa kuin täydessä kaksoisjaksossa. Kanteessa vaaditulla tulkinnalla, toteuman tarkastelulla 3 viikon jaksoittain, ei jää mitään sisältöä 6 viikon kaksoisjaksolle. KVTES:n sopimusmääräyksistä kaksoisjakson osalta ei ole ollut erimielisyyttä ennen vuotta 2007.
Kysymys on jaksotyön 6 viikon työaikajaksosta, joka on keskeytynyt. Jaksotyössä keskeytys voi olla joko yllättävä tai ennalta tiedossa oleva. KVTES:n III luvun 16 §:n 2 ja 3 momenttien määräyksissä on sovittu ja todettu näiden keskeytyneiden työaikajaksojen ylityörajoista. Tältä osin puheena oleva työaikajärjestelmä poikkeaa muista työaikajärjestelmistä, toisin sanoen jaksotyössä on KVTES:n sopimusmääräyksin erikseen sovittu keskeytyneen työaikajakson ylityörajat.
Keskeytyneen työaikajakson ylityön laskeminen
Vasta kun työaikajakso päättyy, voidaan todeta ja laskea tehty ja toteutunut tuntimäärä, epämukavan työajan osuudet ja korvaukset samoin kuin mahdollinen ylityön määrä tunteina. Sama menettely koskee myös kaksoisjaksoa.
Ylityön korvaaminen on täysin riippumaton siitä, missä ja mihin ajankohtaan tai päivään/viikkoon ylityö kohdentuu ja missä ylityö tehdään, koska jaksotyössä ei ole vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa.
Ylityö korvataan keskeytyksen ulkopuolella olevien suunniteltujen työpäivien lukumäärä huomioiden. Työpäivää kohden laskettavaa ylityön tuntimäärää varten työpäivien lukumäärään luetaan siten keskeytyksen ulkopuolella olevat edellä keskeytyneen työaikajakson määritelmä -kohdan mukaiset tosiasialliset työpäivät, työntasauspäivät eli soveltamisohjeen mukaan työajan tasaamiseksi annetut ylimääräiset vapaapäivät sekä vapaa-aikakorvauksista johtuvat kokonaiset vapaapäivät.
Mikäli kyseessä on kaksoisjakso, vasta koko kaksoisjakson päätyttyä tulee selvitettäväksi ja laskettavaksi koko työaikajaksolta muodostunut ja tehty työtuntimäärä, epämukavan työajan korvaukset ja mahdollinen ylityötuntien määrä sekä kaksoisjaksolla olevat työpäivät edellä todetun mukaisesti.
Keskeytyneen työaikajakson sopimusmääräys ylityön laskentatavasta ja korvaamisesta on ollut sisällöltään sama runsaan 20 vuoden ajan. Selkeyttävä soveltamisohje otettiin sopimukseen 1.3.1990, jolloin otettiin maininta 18 tunnin jälkeisestä 100 %:sta katkenneella työaikajaksolla. Asiallisena muutoksena tätä ei pidetty, eikä kuntiin lähetetyssä yleiskirjeessä 1.3.1990 sopimusmuutoksista tätä muutoksena mainittu.
Oikeus 100 %:n korvaukseen
Ylityön tarkastelu täydellä kaksoisjaksolla
Täydellä kaksoisjaksolla 128 tunnin ylittyessä 3 viikon jaksossa, syntyy ylityötä, vaikka kaksoisjakson kokonaistuntimäärä ei ylittäisikään 229 ½ tuntia. Työaikaluvun 17 §:n 1 momentin soveltamisohje täydentää esimerkin avulla tätä laskentaa. Soveltamisohjeessa esimerkissä todetaan vielä, että "edellisen jakson ylityötunnit vähennetään kaksoisjakson ylityön kokonaismäärästä".
Sopimusmääräyksiä on tulkittu ja sovellettu sopimuskausien ajan siten kuin keskusneuvottelupöytäkirjasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kantana ilmenee: käytettäessä 6 viikon kaksoisjaksoa vasta kumpaakin kolmiviikkoisosaa kohden laskettavaa 18 ensimmäisen tunnin jälkeistä tuntimäärää eli yhteensä 36 tunnin ylittävää tuntimäärää koskee 100 %:n korotus. Tätä sopimusmääräystä ei ole sovellettu ja tulkittu siten kuin kanteessa väitetään. Kaksoisjaksolla ei tällöin olisi lainkaan merkitystä.
Ylityön tarkastelu katkenneella kaksoisjaksolla
Vaikka katkenneen työaikajakson ylityökorvauksen laskeminen määräytyy työpäivää kohden 2 ensimmäistä tuntia + 50 % ja seuraavat + 100 %, voi edellä mainittu takuulauseke (18 ensimmäisen tunnin jälkeen 100 %:n korotus) tulla sovellettavaksi vasta silloin, kun ylityötuntien määrä kuitenkin ylittäisi edellä mainitun 36 tunnin rajan. Esimerkiksi jos ylityötuntien kokonaismäärä olisi 40 tuntia ja keskeytyksen ulkopuolisia päiviä olisi kokonaisuudessaan 25, työpäivää kohden ylityökorvaus olisi kaavaa soveltaen 50 % (40 : 25 = 1,6). Edellä mainitun takuulausekkeen perusteella 4 tuntia näistä tunneista tulee kuitenkin korvata
+ 100 %:lla.
A:n ylityökorvaukset
A:n työvuoroluettelot on suunniteltu seuraavasti:
1. 13.7–23.8.2009 kuuden viikon ylityöraja on 114 tuntia 45 minuuttia. Kun 23.8.2009 päättynyt työaikajakso tulee selvitettäväksi, laskettavaksi ja maksuunpanoon, ylityötuntien määrä 114 tunnin 45 minuutin ylittävältä ajalta on kokonaisuudessaan 21 tuntia 15 minuuttia. Katkennutta työaikajaksoa koskevan laskentatavan mukaan 21 tuntia 15 minuuttia jaetaan työpäivien lukumäärällä, joita on ollut 15. Keskimäärin työpäivää kohden ylityö on 21,25:15 = 1.42 tuntia. Ylityötuntien korvaaminen kaikilta osin on 50 %. Helsingin kaupunki on toiminut KVTES 2010–2011 keskeytynyttä työaikajaksoa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti ja oikein korvatessaan A:n ylityötunnit tällä tavoin.
2. 5.10–15.11.2009 kuuden viikon ylityöraja on 191 tuntia 15 minuuttia. Kun 15.11.2009 päättynyt työaikajakso tulee selvitettäväksi, laskettavaksi ja maksuunpanoon, ylityötuntien määrä 191 tunnin 15 minuutin ylittävältä ajalta on kokonaisuudessaan 41 tuntia 30 minuuttia. Katkennutta työaikajaksoa koskevan laskentatavan mukaan 41 tuntia 30 minuuttia jaetaan työpäivien lukumäärällä, joita on ollut 23. Keskimäärin työpäivää kohden ylityö on 41,5:23 = 1,8 tuntia. Takuulausekkeen perusteella kuitenkin 5 tuntia 30 minuuttia näistä tunneista tulee korvata 100 %:lla ja loput 50 %. Helsingin kaupunki on toiminut KVTES 2010–2011 keskeytynyttä työaikajaksoa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti ja oikein korvatessaan A:n ylityötunnit tällä tavoin.
3. 28.12.2009–7.2.2010 kuuden viikon ylityöraja on 191 tuntia 15 minuuttia. Kun 7.2.2010 päättynyt työaikajakso tulee selvitettäväksi, laskettavaksi ja maksuunpanoon, ylityötuntien määrä 191 tunnin 15 minuutin ylittävältä ajalta on kokonaisuudessaan 30 tuntia 54 minuuttia. Katkennutta työaikajaksoa koskevan laskentatavan mukaan 30 tuntia 54 minuuttia jaetaan työpäivien lukumäärällä, joita on ollut 22. Keskimäärin työpäivää kohden ylityö on 30,9:22 = 1.40 tuntia. Ylityötuntien korvaaminen kaikilta osin on 50 %. Helsingin kaupunki on toiminut KVTES 2010–2011 keskeytynyttä työaikajaksoa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti ja oikein korvatessaan A:n ylityötunnit tällä tavoin.
Kanteessaan esitetty käsitys siitä, että ylityörajan muodostaisi kunkin kolmiviikkoisjakson suunniteltu työaika, on KVTES:een perustumaton. KVTES:ssa ei ole mitään mainintaa kaksoisjakson sisäisistä ylityökynnyksistä keskeytyneellä jaksolla. Työnantaja voi esimerkiksi suunnitella jaksoon säännöllisen työajan vajausta tai ylitystä. Vajausta suunnitellaan esimerkiksi annettaessa epämukavan työajan korvauksia vapaana. Tällöin suunnitteluraja on alhaisempi kuin ylityöraja, eikä voi muodostua ylityörajaksi. Ongelmaksi muodostuisi myös se, että vajaukset voidaan suunnitella kuudelle viikolle miten vain eikä vapaan määrää merkitä erikseen näkyviin.
Jos kaksoisjaksoa siirryttäisiin sen päätyttyä ylityökorvauksia määriteltäessä tarkastelemaan kahtena erillisenä 3 viikon jaksona, ei KVTES:n ylityökorvausmääräyksiä pystyttäisi enää soveltamaan. Toinen jakso voisi olla täysi ja toinen keskeytynyt, keskeytyneisiin taas voisi tulla sovellettaviksi mikä tahansa 16 §:n 2 momentin 1 - 4 kohdista tai 16 §:n 3 momentti riippumatta siitä, mikä kaksoisjakson alkuperäinen tilanne kokonaisuutena on ollut.
Usein täysistä kaksoisjaksoissa toinen 3-viikkoisjakso suunnitellaan yli ja toinen alle 114 tuntia 45 minuuttia, mutta yhteenlaskettu työaika on 2 x 114 tuntia 45 minuuttia. Samalla tavalla keskeytyneellä kaksoisjaksolla jaksot voidaan yli- ja alisuunnitella.
Ainoa KVTES:n perustuva vaihtoehto on se, että ylityökynnys määräytyy koko kaksoisjaksolle (229,25). Kantaa tukee myös tuore työneuvoston lausunto 1450-12, jossa työneuvosto katsoo, että jaksotyössä työntekijä on velvollinen työskentelemään koko jakson säännöllisen työajan ennen kuin voidaan edellyttää työntekijältä saatavaa ylityösuostumusta.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Helsingin kaupunki ei ole ollut kuultavana tuomiossa TT:2008-48. Tuomiossa on kuultavana ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Jaksotyöaikamuodon kaksoisjaksoja koskeva ylityöproblematiikkaan liittyvät käytännön soveltamisongelmat eivät siten ole tulleet Helsingin kaupungin tietoon tuolloin.
Helsingin kaupunki on toiminut yllä mainitun työtuomioistuimen tuomion sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaisesti asiassa ja korvannut kantajalle yllättävistä keskeytyksistä aiheutuneet ylityöt asiaa koskevien kunnallisen pääsopimuksen III luvun 8 §:ssä tarkoitettujen syksyn 2011 paikallisneuvottelujen päätyttyä. Helsingin kaupunki on ryhtynyt välittömästi paikallisneuvottelujen jälkeen toimiin saattaakseen sähköisen työvuorosuunnittelujärjestelmänsä ajan tasalle vastaamaan työtuomioistuimen tuomiossa TT:2008-48 sanottua. Helsingin kaupunki on toiminut KVTES:n määräysten ja mainitun työtuomioistuimen tuomion mukaisesti.
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Työtuomioistuimen tuomion TT:2008-48 jälkeen Kunnallinen työmarkkinalaitos on käynyt keskusteluja sekä Tehy ry:n että pääsopijajärjestöjen kanssa KVTES-ryhmässä tuomion soveltamisesta ja sen vaikutuksesta muun muassa ylityön laskentaan ja tilanteen ratkaisemiseksi. Tehy ry:n kanssa on keskusteltu tuomiosta ainakin 16.10.2008, 20.11.2008 ja 4.3.2009. Keskusteluissa on käyty läpi kummankin osapuolen näkemyksiä siitä miten ylityöt tulisi laskea, mutta asiassa ei saavutettu yksimielisyyttä.
Kun ratkaisua ei saavutettu, Kunnallinen työmarkkinalaitos tiedotti kuntia yleiskirjeellä tuomiosta. Yleiskirjeessä kehotettiin käyttämään pääsääntöisesti 3 viikon jaksoja ja huolehtimaan siitä, että jos kaksoisjaksoja käytetään, ettei kumpaankaan 3 viikon ajanjaksoon lisätä yli 18 tuntia. Sittemmin Kunnallinen työmarkkinalaitos myös tiedotti kuntia siitä, että kaksoisjaksojen ylityönlaskenta on epävarmaa, ja kehotti niitä samalla luopumaan kaksoisjaksojen käyttämisestä kokonaan.
Oikeudellinen tilanne asian osalta on ollut aidosti epäselvä. Tuomion TT:2008-48 seurauksena on ollut epäselvää miten KVTES:n määräyksiä sovelletaan ylityön laskennassa sekä se, tuleeko tuomio sovellettavaksi myös ennalta tiedettyyn keskeytykseen.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Paikallisneuvottelupöytäkirja 4.10.2011
2. Paikallisneuvottelupöytäkirja 20.12.2011
3. Keskusneuvottelupöytäkirja 21.1.2012
4. Yleiskirje 7/2009
5. Sähköposti 9.10.2012, joka sisältää myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedotteen palkka-asiamiehille 19.9.2012
6. KVTES 1979-1980
7. KVTES 1984-1986
8. KVTES 1988-1990 ja sen soveltamisohje 6.6.1988
9. KVTES 1992-1993
10. KVTES 1998-1999
11. KVTES 2000
12. Ote Kunnallisen työmarkkinalaitoksen koulutusmateriaalista vuodelta 2007
13. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen muutosesitys jaksotyöaikamääräyksiin 21.11.2002
14. Työaikojen yhdenmukaistaminen tai jaksotyön uudistaminen kunta-alalla 8/2007
15. Jaksotyöaikakokeiluneuvotteluissa vuonna 2012 esillä olleet määräysluonnokset
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Keskusneuvottelupöytäkirja 21.1.2012
2. Sähköposti 1.2.2009
3. Sähköposti 30.1.2009 ja diasarja
4. Yleiskirje 7/2009
5. Palkka-asiamieskirje 19.9.2012
6. KVTES:n sopimusmääräykset ja soveltamisohjeet
- KVTES 1984-1986 ja työnantajapuolen ohjeistus eräässä yksittäistapauksessa vuonna 1985
- KVTES 1990-1992, sen soveltamisohje ja yleiskirje A 7/1990
- KT:n yleiskirje (A6/1990) 14.2.1992 liitteineen koskien KVTES:a 1992-1993
- KT:n yleiskirje 17.12.1997 liitteineen koskien KVTES:a 1998-1999
- KT:n yleiskirje 4.2.2000 liitteineen koskien KVTES:a 1998-1999
7. A:n työvuoroluettelot
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko sairaanhoitaja A:lla KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen nojalla oikeus saada ennalta tiedetystä syystä keskeytyneellä kaksoisjaksolla kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:lla korotettu ylityökorvaus ja onko työnantaja menettelyllään ja toimittuaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaisesti rikkonut tieten KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin määräystä sekä onko Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
Asianosaiset ovat viitanneet työtuomioistuimen 25.4.2008 antamaan tuomioon TT 2008:48. Ratkaisussa työtuomioistuin on vahvistanut KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi, että työntekijä on keskeytyneellä 2 x 3 viikon työaikajaksolla oikeutettu saamaan kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan. Tehy ry:n kannan mukaan työtuomioistuimen aikaisemman tuomion mukaista tulkintaa tulee soveltaa myös nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastakkaisen kannan mukaan työtuomioistuimen aikaisempi tuomio koski tapausta, jossa kaksoisjakso oli keskeytynyt yllättävästä syystä, kun taas nyt on kysymys ennalta tiedetystä syystä keskeytyneestä kaksoisjaksosta.
Arviointi ja johtopäätökset
Työtuomioistuimen aikaisemmalla tuomiolla on vahvistettu KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen oikea sisältö. Ratkaisu sisältää seikkaperäisen kuvauksen kaksoisjaksoihin liittyvien ylityökorvausmääräysten kehityksestä. Nyt vireillä olevassa jutussa asianosaiset ovat vedonneet kirjallisina todisteina pääosin samaan sopimusaineistoon kuin aikaisemmassa tapauksessa. Vuoden 2008 ratkaisussa työtuomioistuin päätyi katsomaan, ettei ollut perusteita päätyä riidanalaisen soveltamisohjeen selvästä sanamuodosta poikkeavaan tulkintaan.
Soveltamisohjeessa ei ole eroteltu keskeytyksen yllättävää tai ennalta tiedettyä syytä, vaan määräys koskee kaikkia jaksotyön työaikajaksojen keskeytyksiä niiden syystä riippumatta. Myöskään aikaisemman tuomion perusteluissa tai tuomiolauselmassa ei ole tehty tällaista erottelua.
Vastaaja on perustellut soveltamisohjeen erottelevaa tulkintaa lähinnä sillä, että sopimuksen työaikaluvun 16 §:n 2 ja 3 momentissa on erilaiset määräykset ylityörajoista sen mukaan, onko työaikajakso keskeytynyt yllättävästä vai ennalta tiedetystä syystä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että ylityörajojen määräytyminen on oma kysymyksensä, jolla ei ole suoranaista yhteyttä nyt esillä olevaan ylityön korvaamista koskevaan asiaan. Puuttumatta tähän kysymykseen enemmälti työtuomioistuin kuitenkin toteaa vielä, että nyt esillä olevassa jutussa asianosaiset ovat olleet yksimielisiä A:n tekemien ylitöiden määristä, vaikka kantaja on laskenut ne soveltamalla kolmiviikkoisjaksoon ja vastaaja soveltamalla kuusiviikkoisjaksoon perustuvaa tarkastelua.
Kaiken kaikkiaan työtuomioistuin katsoo, ettei jutussa ole esitetty perustetta tulkita KVTES:n 17 §:n 2 momentin soveltamisohjetta tässä asiassa eri tavoin kuin työtuomioistuimen tuomiossa TT 2008:48. Tästä syystä työtuomioistuin hyväksyy kanteen vahvistusvaatimukset ja velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan A:lle vaaditut, määriltään riidattomat ylityökorvaukset.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Työtuomioistuimen 25.4.2008 antaman tuomion nro 48 perusteella Kunnallinen työmarkkinalaitoksen olisi tullut havaita Helsingin kaupungin menettelevän KVTES:n vastaisesti ja huolehtia siitä, että Helsingin kaupunki oikaisee menettelynsä. Kun näin ei ole tapahtunut, Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.
Koska Helsingin kaupunki on menetellyt asiassa Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saamansa ohjeistuksen mukaisesti, kaupungin ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ratkaistu pääosin Tehy ry:n hyväksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojal³la velvolliset korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.812,50 euroa. Määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa Helsingin kaupungin rikkoneen KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momenttia.
Työtuomioistuin vahvistaa KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että työntekijällä on oikeus saada ennalta tiedetystä syystä keskeytyneellä kaksoisjaksolla kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:lla korotettu ylityökorvaus.
Työtuomioistuin velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan sairaanhoitaja A:lle ylityökorvausta ajalta 13.7. - 23.8.2009 28,17 euroa laillisine korkoineen 30.9.2009 lukien, ajalta 5.10. - 15.11.2009 45,63 euroa laillisine korkoineen 14.2.2009 lukien ja ajalta 28.12.2009 - 7.2.2010 29,78 euroa laillisine korkoineen 12.3.2010 lukien.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Tehy ry:lle 3.000 euroa.
Helsingin kaupunkia vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki velvoitetaan korvaa³maan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 4.812,50 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työ³tuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Rekola, Löppönen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.