TT:2013-171

Asiassa oli kysymys siitä, miten työehtosopimuksen määräystä itsenäisyyspäivän palkan maksamisesta oli tulkittava, kun määräyksessä viitattiin lakiin itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937). Itsenäisyyspäivälain mukaan päivän osuessa arkipäiväksi työt tulee keskeyttää kuten sunnuntaina ja keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava vastaava palkka, jos itsenäisyyspäivä muuten olisi ollut työpäivä.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn näytön mukaan itsenäisyyspäivältä maksettava palkka haluttiin jättää yksinomaan sitä koskevan lain varaan. Tehtaan työntekijät työskentelivät työaikamuodossa 35 eli kolmessa vuorossa maanantaista perjantaihin. Vuonna 2011 itsenäisyyspäivä oli tiistaipäivä, jonka työnantaja oli merkinnyt työvuoroluetteloon työntekijöiden vapaapäiväksi. Kun työaikamuodossa tiistaipäivä olisi muuten ollut työntekijöiden työpäivä, työtuomioistuin vahvisti, että työntekijöillä oli työehtosopimuksen ja itsenäisyyspäivälain mukaan oikeus palkkaan kyseiseltä päivältä. Työehtosopimusta oli myös vakiintuneen käytännön mukaan tulkittu niin, että arkipäiväksi sattuva itsenäisyyspäivä annettiin vapaapäiväksi, jolta maksettiin täysi palkka.

Yhtiön katsottiin rikkoneen tietensä työehtosopimusta ja liiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

UPM Kymmene Wood Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.9.2013

Pääkäsittely 10.10.2013

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on 6.12.2011 kesken olleella sopimiskaudella voimassa ollut mm. seuraava määräys:

15.8 Arkipyhäkorvaus

Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun päivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena keskituntiansio 8 tunnilta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. kappaleen mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

-vuosiloman ajaksi

-ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan

palkkaa

-19 §:n 5. kohdassa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

-taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritys UPM-Kymmene Wood Oy on vuonna 2011 määrännyt tiistaiksi osuneen itsenäisyyspäivän työvuorojärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi kaikille Pelloksen tehtaan työntekijöille. Tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että työntekijät olivat tiistain 6.12.2011 vapaapäivällä, jolta ei maksettu palkkaa. Pelloksen tehtaan työntekijät työskentelevät työaikamuodossa 3/5, eli kolmessa vuorossa maanantaista perjantaihin. Keskiviikko 7.12.2011 oli työaikamuodossa 3/5 työpäivä. Työntekijöiden palkkauksen perusta on tuntipalkka.

Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevassa luettelossa itsenäisyyspäivä oli nimenomaisesti mainittu korvattavana arkipyhänä vielä 2.12.1993-31.12.1994 voimassa olleessa sopimuksessa. Tässä työehtosopimuksessa oli lisäksi määräys, jonka mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan myös vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä. Sopimusta seuranneessa, 18.1.1995 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa itsenäisyyspäivä poistettiin korvattavia arkipyhiä koskevasta luettelosta ja samalla poistettiin määräys, jonka mukaan itsenäisyyspäivä tulisi korvattavaksi myös, jos kysymyksessä olisi työntekijän vapaapäivä. Itsenäisyyspäivän osalta vuoden 1995 työehtosopimukseen sovittiin nykyisinkin voimassa oleva määräys, jonka mukaan "jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan".

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Pelloksen tehtaan työntekijöillä ollut oikeus palkkaan (kahdeksan tunnin palkka) itsenäisyyspäivältä 6.12.2011.

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että UPM-Kymmene Wood Oy on menetellyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta Pelloksen tehtaan työntekijöille palkan itsenäisyyspäivältä 6.12.2011,

- tuomitsee UPM-Kymmene Wood Oy:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 9.811,20 eurolla laillisine korkoineen

Perusteet

Työehtosopimuksen rikkominen

Työehtosopimusmääräystä tulee tulkita ja on vakiintuneesti tulkittu itsenäisyyspäivää koskevan lain 2 § ja 3 §:n mukaisesti. Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi on työt yrityksissä ja työmailla sinä päivänä keskeytettävä kuten sunnuntaina. Pelloksen tehdas on siirtynyt keskeytymättömästä työaikamuodosta työaikamuotoon 35 1.1.2010 lukien. Vuonna 2010, jolloin itsenäisyyspäivä oli maanantai, Pelloksen tehtaalla määrättiin työvuorosuunnittelussa vapaapäiväksi, ja työnantaja maksoi kahdeksan tunnin palkkaa vastaavan itsenäisyyspäivän palkan erimielisyysneuvotteluiden jälkeen.

UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen tehtaalla on keskeytetty työt maanantaiksi 5.12.2011 ja tiistaiksi 6.12.2011. Tämä työn keskeyttäminen on johtunut siitä, että laki ja työehtosopimus edellyttävät työn keskeyttämisen tiistaina 6.12.2011. Koska Pelloksen tehtaalla ei työskennellä sunnuntaisin, ei UPM-Kymmene Wood Oy:llä ole ollut laista ja työehtosopimusmääräyksestä johtuen muuta mahdollisuutta kuin keskeyttää työt tiistaina 6.12.2011.

UPM-Kymmene Wood Oy on merkinnyt tiistain 6.12.2011 työvuoroluettelon mukaiseksi palkattomaksi vapaapäiväksi työehtosopimuksen 15.8 määräystä rikkoen ja jättänyt maksamatta itsenäisyyspäivän palkan Pelloksen tehtaan työntekijöille. Koska itsenäisyyspäiväksi osunut päivä olisi työehtosopimuksen ja lain tarkoittamalla tavalla muutoin ollut työpäivä, tuli itsenäisyyspäivältä maksaa palkka työn keskeytymisestä huolimatta.

Työehtosopimuksen yhtenäinen soveltamiskäytäntö on se, että työt keskeytetään itsenäisyyspäiväksi ja itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka, eikä itsenäisyyspäivää merkitä työvuoroluetteloon työvuorosuunnitelman mukaiseksi palkattomaksi vapaapäiväksi.

Työehtosopimuksen määräys edellyttää itsenäisyyspäivän antamista palkallisena vapaapäivänä. Itsenäisyyspäivän vapaapäiväluonteen säilyttäminen 18.1.1995 voimaan tulleessa sopimuksessa ilmenee siitä, että keskeytyvien työaikamuotojen vuosityöaika aleni vuodesta 1995 alkaen kahdeksalla tunnilla 1708 tuntiin, vaikka työehtosopimuksen 15.8 kohdan ensimmäisen kappaleen arkipyhien lukumäärä säilyi ennallaan. Vuosityöajan alennus johtui itsenäisyyspäivän säilymisestä työehtosopimuksessa säädettynä vapaapäivänä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan itsenäisyyspäivälain 2 §:n 1 momentista johtuu, että työaikamuodoissa 27 ja 37 työskentelevät työntekijät, jotka työskentelevät säännönmukaisesti sunnuntaisin, ovat eri asemassa kuin työaikamuodon 35 työntekijät.

Työnantajayhtiön ja -liiton vastuu

Työehtosopimuksen oikea tulkinta on täysin ilmeinen huomioiden työehtosopimuksen kohdan 15.8 sanamuoto sekä sen taustalla oleva itsenäisyyspäivää koskeva lainsäädäntö, mitkä eivät ole jättäneet UPM-Kymmene Wood Oy:lle muuta vaihtoehtoa kuin keskeyttää työt itsenäisyyspäiväksi. Työehtosopimusmääräyksen oikean tulkinnan tuli olla yhtiölle selvä erityisesti sillä perusteella, että UPM-Kymmene Wood Oy on maksanut työntekijöille itsenäisyyspäivän palkan jokaiselta itsenäisyyspäivältä aina vuoteen 2011 saakka niin Pelloksen tehtaalla kuin myös muissa yksiköissä.

Metsäteollisuus ry ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, jotta UPM-Kymmene Wood Oy korjaa työehtosopimuksen vastaisen menettelynsä. Työehtosopimuksen oikea tulkinta ja vakiintunut tulkinta alan yrityksissä sekä työehtosopimusosapuolten kesken on ollut Metsäteollisuus ry:n tiedossa.

Asiasta on neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä paikallisesti ja työehtosopimusosapuolten välillä. Asia on jäänyt erimieliseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon UPM Kymmene Wood Oy on osaltaan yhtynyt, vaatinut, että kanne hylätään ja Puu- ja erityisalojen liitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM Kymmene Wood Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.600 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pelloksen vaneritehtaan TAM35 (keskeytyvä kolmivuorotyö) työvuorokaavion mukaisesti itsenäisyyspäivä on vuonna 2011 ollut työntekijöiden vapaapäivä. Tämän vuoksi itsenäisyyspäivälain mukainen vaatimus "jos muuten olisi ollut työpäivä" ei täyty, eikä tämän vuoksi itsenäisyyspäivälain mukaista korvausta tule maksaa. TAM 35 vuorokaaviota ei ole tehty kiertämistarkoituksessa, sillä itsenäisyyspäivä voi erikseen ilmoitettaessa olla työpäivä ja myös tämä näkyisi työvuorokaaviossa.

Lähestyttäessä vuoden 2011 itsenäisyyspäivää työnantaja selvitti, tuliko yrityksen maksaa korvaus vapaapäiväksi merkityltä itsenäisyyspäivältä työaikamuodossa TAM35, jolloin selvisi, että Metsäteollisuus ry:n vakiintunut tulkinta ja työehtosopimuksen sisältö on se, että vapaapäiväksi merkityltä itsenäisyyspäivältä ei tule maksaa korvausta itsenäisyyspäivälain mukaan, jos työtuntijärjestelmä on muutoin laadittu siten, ettei työntekijälle aiheudu ansionmenetystä. Asiasta oli laadittu erimielisyyspöytäkirjat liittojen välillä vuosina 2004 ja 2005. Tämän seurauksena Pellos 1 ei maksanut vuoden 2011 itsenäisyyspäivältä korvausta vapaapäivästä. Muut UPM-Kymmene Wood Oy:n tehtaat olivat maksaneet korvauksen vapaapäiväksi merkityiltä itsenäisyyspäiviltä vuonna 2011 ja tätä aiemmin työaikamuodossa TAM35 (joissa TAM 35 oli ollut käytössä), joten työnantajaliiton vakiintunut tulkinta otettiin näilläkin käyttöön vuonna 2012 eikä niissä tällöin enää maksettu vapaapäiväksi työvuoroluetteloon merkityltä itsenäisyyspäivältä korvausta. Metsäteollisuus ry ei ole koskaan hyväksynyt kantajan esittämää tulkintaa asiasta ja on siihen nimenomaisesti reagoinut tuoden esiin näkemyksensä työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä, kuten mainitut erimielisyyspöytäkirjat osoittavat.

Työehtosopimuksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1708 tuntia (loppiainen maanantai-perjantai). Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa toteutetaan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet. Työvuorokaavion laadinta kuuluu työnantajalle ja se saa laatia sen harkintansa mukaan, kunhan se täyttää edellä mainitut säännöt.

Jos itsenäisyyspäivä on merkitty vapaapäiväksi, 1708 tuntia on sijoitettu muualle vuotta. Tehdyksi tulee työehtosopimuksen edellyttämä 1708 tuntia työtä vuodessa eikä itsenäisyyspäivälain mukaista korvausta tule maksaa. Työntekijöille ei siis aiheudu ansionmenetystä, sillä työehtosopimuksen mukainen vuotuinen työaika täyttyy. Itsenäisyyspäivä 6.12.2012, kuten myös sitä ennen ollut maanantai, on merkitty tähän työtuntijärjestelmään vapaapäiväksi, eikä työntekijöille aiheudu itsenäisyyspäivän vietosta ansionmenetystä. Kun työvuorokaavio on laadittu koko vuotta koskevaksi huomioiden vuosityöaika, ei työnantajan tule maksaa itsenäisyyspäivän palkkaa vapaapäivästä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

UPM Kymmene Wood Oy:tä ei joka tapauksessa tule tuomita maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta eikä Metsäteollisuus ry:tä maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska ilmeisen tulkinnanvarainen sopimusmääräys ei ole ollut selvä ja riidaton sisältönsä puolesta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kantajan tiedote 1.12.2011

2. A:n palkkalaskelma UPM Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaalta palkkakaudelta 29.11.2010 – 12.12.2010

3. B:n palkkalaskelma UPM Kymmene Wood Oy:n Jyväskylän vaneritehtaalta palkkakaudelta 29.11.2010 – 12.12.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Mekaanisen metsäteollisuuden arkipyhäkorvausta koskeva määräys 1994

2. Mekaanisen metsäteollisuuden arkipyhäkorvausta koskeva määräys 1995.

3. Erimielisyyspöytäkirja 1.4.2004 Metsäteollisuus ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n välillä koskien itsenäisyyspäivän 6.12.2003 palkanmaksua työaikamuodoissa TAM 27 ja TAM 37

4. Erimielisyyspöytäkirja 14.2.2005 Metsäteollisuus ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n välillä koskien itsenäisyyspäivän 6.12.2004 palkanmaksua työaikamuodoissa TAM27 ja TAM 37.

5. Lakialoite 31/2007 vp-C

6. D:n sähköposti 23.12.2010

7. 2007-2009 työehtosopimuksen määräys

Muu aineisto:

Työvuorokaavion laadintamääräys

Kantajan henkilötodistelu

1. E, kantajaliiton toimitsija

2. H, Puu- ja eritysalojen liiton sopimusneuvottelija 1994-95

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työsuhdepäällikkö I, UPM - Kymmene Wood Oy

2. Tuotantojohtaja D, UPM-Kymmene Wood Oy

3. Työmarkkinapäällikkö F, Metsäteollisuus ry

4. G, työnantajaliiton pääneuvottelija 1994-95

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Puu- ja erityisalojen liiton sopimusneuvottelijana vuosina 1994-1995 toiminut H on kertonut, että vuoden 1994 työehtosopimuksen mukaan itsenäisyyspäivä oli korvattava arkipyhä. Työaikamuodossa 35 maanantain ja perjantain välille osuvana itsenäisyyspäivänä tehty työ korvattiin itsenäisyyspäivälain mukaan, ja vapaapäiväksi eli lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä puolestaan maksettiin työehtosopimuksen mukainen arkipyhäkorvaus. Tämän työnantaja oli kokenut hankalaksi. Kun uudessa työehtosopimuksessa myös helatorstai tuli arkipyhäksi, lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä maksettu korvaus poistettiin työnantajan aloitteesta ja itsenäisyyspäivän palkanmaksu jätettiin pelkästään lain varaan. Käytäntöä itsenäisyyspäivän osalta ei kuitenkaan tarkoitettu muuttaa, mutta haluttiin siirtyä itsenäisyyspäivälain mukaiseen korvaukseen. Työaikamuodossa 35 oli 9 arkipyhäkorvattavaa pyhää, joista itsenäisyyspäivä oli yksi. Nämä laskettiin "päältä pois", minkä jälkeen työvuoroluetteloon laskettiin vuosityöajan mukaiset tunnit. Arkipäiväksi osuvalta itsenäisyyspäivältä maksettiin palkka. Käytäntö itsenäisyyspäivän korvattavuuden ja työvuorosuunnittelun osalta jatkui samana sekä ennen vuoden 1995 työehtosopimusta että sen jälkeen.

Puu- ja erityisalojen liitto ry:n työehtosihteeri E on kertonut toimineensa vuodesta 1988 UPM Kymmene Oy:n vaneritehtaalla työntekijänä, osaston luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä sekä vuodesta 2005 työntekijäliiton eri tehtävissä. Vuonna 1995 Jyväskylän tehtaalla ratkaistun erimielisyystapauksen jälkeen on ollut selvää, että työaikamuodossa 35 itsenäisyyspäivältä maksettiin korvaus. Maanantain ja perjantain välille sattuva itsenäisyyspäivä annetaan aina vapaapäivänä. Jos itsenäisyyspäivän molemmin puolin on kuitenkin muu vapaapäivä, korvausta ei makseta, koska itsenäisyyspäivä ei olisi ollut työntekijän työpäivä.

Käytännössä meneteltiin niin, että kun työnantaja oli tehnyt työvuorolistat, pääluottamusmies tarkisti ne. Esimerkiksi vuonna 2005 Stora Enson Kotkan tehtaalla ja UPM:n kaikilla tehtailla itsenäisyyspäivältä maksettiin palkka. Vuonna 2009 E:n valvontaan siirtyi työehtosopimuksen soveltaminen koko maassa, ja hän varmisti itsenäisyyspäivän palkan maksamisen työaikamuodossa 35 soittamalla pääluottamusmiehille ympäri Suomen. UPM:n kaikilla tehtailla maksettiin itsenäisyyspäivän palkka, Metsä Groupin tehtaalla Punkaharjulla tässä työaikamuodossa on niin ikään maksettu, Suolahden vaneritehtaalla oli maksettu vuodesta 1995 lähtien kuten kuuluikin, näin myös Stora Enson Varkauden ja Kiteen tehtailla sekä Koskinen Oy:n Kärkölän tehtailla. Itsenäisyyspäivän palkka on kaikissa UPM:n tehtaissa ja muissakin tehtaissa ympäri Suomen maksettu aiempaa käytäntöä muuttamatta vuodesta 1995 työaikamuodossa 35. Ainoa tapaus, jossa näin ei ole toimittu, on nyt kyseessä oleva Pelloksen tehtaalla vuonna 2011 syntynyt erimielisyys.

E:n mukaan työehtosopimuksen määräys 6.4.3 (viikon vapaapäivät) vahvistaa edelleen sitä, että itsenäisyyspäivä on arkipyhä. Sopimuksen 6.1.2 kohdan mukaan se myös vähentää vuosityöaikaa muiden arkipyhien tavoin. Kuukausipalkkasopimuksen 2009 mukaan itsenäisyyspäivää ei lasketa työpäiväksi, ja työaikamuoto 35:ssäkin on kuukausipalkkalaisia.

UPM-Kymmene Wood Oy:n työsuhdepäällikkö I on kertonut itsenäisyyspäivän olleen aiemmin arkipyhäkorvauksen piirissä, mutta se poistettiin arkipyhänä korvattavista pyhistä vuonna 1995. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työntekijöiden kiinteitä vapaapäiviä ovat lauantai ja sunnuntai. Niiden lisäksi tehtaan vuotuiseen työaikakaavioon merkittiin muita vapaita, niin että vuosityöajaksi tuli 1708. Työntekijöille ei syntynyt ansionmenetystä, koska vuosittaiset 1708 työtuntia tulivat täyteen. Yhtiön tehtailla itsenäisyyspäivältä oli pääsääntöisesti maksettu palkka. Pelloksessa itsenäisyyspäivän palkkaa ei kuitenkaan maksettu vuonna 2011. Tämän lisäksi todistaja tiesi yhden muun tapauksen, jossa yhtiön tehtaalla ei eräänä vuotena ollut maksettu tältä päivältä palkkaa.

UPM Kymmene Wood Oy:n tuotantojohtaja D on kertonut, että Pelloksessa työaikakaavion laatii käyttöpäällikkö ja se käydään luottamusmiesten kanssa läpi, minkä jälkeen johtaja hyväksyy sen. Työehtosopimusmääräyksen tulkintaa ei tarvittu ennen vuotta 2010, kun työaikamuoto oli ollut toinen tai itsenäisyyspäivä oli osunut lauantaiksi. Vuonna 2010 suurin osa työntekijöistä oli lomautettuna, ja inhimillisistä syistä itsenäisyyspäivältä haluttiin kymmenelle työntekijälle maksaa palkka vastoin oikeaa tulkintaa. Koska itsenäisyyspäivä ei kuulunut arkipyhiin, tästä sovittiin kirjallisesti. Vuoden 2011 työaikasuunnitelmassa itsenäisyyspäivätiistai oli merkitty vapaapäiväksi, jolloin siltä ei itsenäisyyspäivälain mukaan tullut maksettavaksi palkkaa, mutta työntekijöille aiheutunut myöskään ansionmenetystä vuositasolla. Yhtiössä ei ollut käytäntöä, jonka mukaan palkka maksettaisiin itsenäisyyspäivältä, vaan D oli tulkinnut, ettei sitä tarvinnut maksaa.

Varatuomari G, joka oli Metsäteollisuus ry:n pääneuvottelija vuosina 1994-1995, on kertonut, että alun perin itsenäisyyspäivä oli arkipyhä. Vuonna 1995 helatorstai luokiteltiin arkipyhäksi, ja arkipyhäkorvaukset neuvoteltiin uudestaan metallialalla, jonka esimerkkiä asiassa haluttiin seurata. Helatorstai sovittiin korvattavaksi arkipyhänä ja itseisyyspäivä puolestaan poistettiin arkipyhien joukosta. Itsenäisyyspäivästä tuli palkallinen itsenäisyyspäivälain mukaisesti, jos se osuu työntekijän työpäivän päälle, mutta työntekijä ei ole työssä. Jos työntekijöillä kuitenkin tulee vuodessa täyteen säännönmukainen työtuntimäärä, heille ei aiheudu ansionmenetystä siitä, että itsenäisyyspäivä on merkitty työvuoroluetteloon vapaapäiväksi. Asiasta ei ollut erimielisyyttä lähes 10 vuoteen. Vuoden 2004 - 2005 neuvotteluissa Puu- ja erityisalojen liitto vaati itsenäisyyspäivän palauttamista arkipyhien joukkoon, mutta vaatimukseen ei suostuttu.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevassa luettelossa itsenäisyyspäivä oli mainittu korvattavana arkipyhänä vielä vuonna 1994 voimassa olleessa sopimuksessa. Arkipyhäkorvaus maksettiin sen mukaan myös vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä. Sopimusta seuranneessa, 18.1.1995 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa itsenäisyyspäivä poistettiin korvattavia arkipyhiä koskevasta luettelosta. Sen tilalle vuoden 1995 työehtosopimukseen sovittiin nykyisinkin voimassa oleva määräys, jonka mukaan "jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan".

Osallisliittojen pääneuvottelijat H ja G ovat työtuomioistuimessa kertoneet yhdenmukaisesti, että muutos johtui helatorstain lisäämisestä korvattavien arkipyhien joukkoon. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka haluttiin jättää yksinomaan lain varaan. Asiaa koskeva määräys sijoitettiin työehtosopimuksen arkipyhiä koskevien määräysten loppuun muistutukseksi (nykyisin 15.8. kohdan viimeinen kappale).

Tätä taustaa vasten työehtosopimuksen 15.8 kohdan mainitun kappaleen tarkoituksena on työtuomioistuimen käsityksen mukaan pelkästään viitata lakiin, joka koskee itsenäisyyspäivän viettämistä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937). Säädös on luonteeltaan pakottavaa oikeutta. Näistä syistä työehtosopimuksen muilla määräyksillä, joihin asianosaiset ovat tulkintojensa perusteiksi vedonneet, ei ole asiassa sanottavaa merkitystä.

Itsenäisyyspäivälain 2 ja 3 §:ssä säädetään, että itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi työt tulee keskeyttää kuten sunnuntaina, ja töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava täyttä työpäivää vastaava palkka, jos itsenäisyyspäivä muuten olisi ollut työpäivä.

UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen tehtaalla siirryttiin keskeytyvään kolmivuorotyöhön eli työaikamuotoon 35 vuoden 2010 alusta lukien. Yhtiön työsuhdepäällikkö I ja työntekijäliiton työehtosihteeri E ovat kertoneet yhtäpitävästi, että lauantai ja sunnuntai ovat kyseisessä työaikamuodossa työntekijöiden kiinteitä vapaapäiviä. Tämä merkitsee sitä, että muille viikonpäiville osuva itsenäisyyspäivä olisi työntekijöiden työpäivä siten kuin itsenäisyyspäivälain 3 §:ssä tarkoitetaan. Poikkeuksena on se, että itsenäisyyspäivä olisi esimerkiksi vuosiloman takia muutenkin työntekijän vapaapäivä (näin oli tapauksessa KKO 1985 II 53).

Asiaan ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikuta se, että arkipäivälle sattuva itsenäisyyspäivä merkitään työpaikan työvuoroluetteloon vapaapäiväksi. Todistajat I ja E ovatkin kertoneet, että jotakin yksittäistä poikkeustapausta lukuun ottamatta niin vastaajayhtiössä kuin muissakin alan yhtiöissä on ollut vakiintuneena käytäntönä, että kyseistä työaikamuotoa tekeville työntekijöille annetaan arkipäiväksi sattuva itsenäisyyspäivä vapaapäiväksi, jolta maksetaan täysi palkka. Käytäntö on asiallisesti pitkälti sama kuin maksettaessa työntekijälle työehtosopimuksen mukainen palkka vapaapäivänä pidettävältä arkipyhältä.

Vastauksessa kanne on kiistetty muun ohella sillä perusteella, ettei työntekijälle aiheudu ansionmenetystä vapaapäiväksi merkityltä itsenäisyyspäivältä, jos vapaat on sijoitettu niin, että työehtosopimuksen mukainen vuosityöaika 1708 tuntia tulee täyteen. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei itsenäisyyspäivälaissa säädetä työntekijän vuosityöajasta tai -ansiosta. Lain tarkoituksena sen sijaan on turvata työntekijälle itsenäisyyspäivältä maksettava palkka tapauksessa, jossa hänelle muutoin koituisi ansionmenetys itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä. Kysymys on toisin sanoen siitä, että laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Vastaava tarkoitus on työehtosopimuksen mukaisella arkipyhäkorvauksella, jonka työntekijä saa ylimääräisenä etuutena, vaikka myös korvattava arkipyhä on lyhentänyt hänen vuosityöaikaansa.

Nyt esillä olevassa asiassa itsenäisyyspäivä 6.12.2011 on ollut tiistaipäivä. Mitään muuta syytä tuon päivän merkitsemiselle työvuoroluetteloon vapaapäiväksi ei ole kuin se, että kysymyksessä on ollut itsenäisyyspäivä. Työaikamuodossa 35 se olisi muutoin ollut työntekijöiden työpäivä. Näin ollen vastaajayhtiön Pelloksen tehtaan työntekijöillä on ollut työehtosopimuksen 15.8 kohdan ja itsenäisyyspäivälain 3 §:n mukaan oikeus palkkaan mainitulta päivältä, kuten kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Itsenäisyyspäivää koskevan määräyksen sisältö ja tulkinta on edellä esitettyihin perusteluihin nähden ollut sillä tavoin selvä, että jättäessään itsenäisyyspäivän palkan maksamatta UPM-Kymmene Wood Oy on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä. Yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon.

Metsäteollisuus ry:n on asettunut tukemaan jäsenyrityksensä ilmeisen virheellistä menettelyä. Näin toimiessaan vastaajayhdistys on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Wood Oy ovat asian hävitessään velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluja on paljoksuttu siltä osin, kun ne ylittävät 6.510 euroa. Työtuomioistuin katsoo, ottaen huomioon asian laadun ja laajuuden, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja istuntojen keston, että kantajan kuluvaatimuksen määrä on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että UPM-Kymmene Wood Oy on menetellyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta Pelloksen tehtaan työntekijöille palkan itsenäisyyspäivältä 6.12.2011.

Työtuomioistuin tuomitsee UPM-Kymmene Wood Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 3.000 euroa ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4.000 euroa Puu- ja erityisalojen liitto ry:lle.

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Wood Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.811,20 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Pärssinen, Alanko, Ahokas ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Pärssinen, jonka lausuntoon jäsen Alanko yhtyi, lausui:

Asiassa kuultujen todistajien kertomuksista ilmenee samansuuntaisesti, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen vuonna 1995 tehdyn muutoksen tarkoituksena on ollut poistaa itsenäisyyspäivä työehtosopimuksen mukaan korvattavien arkipäivien luettelosta ja jättää itsenäisyyspäivän korvattavuus pelkästään itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain varaan. Tämä ilmenee myös sopimukseen lisätystä lain 3 §:n 1 momentin sisältöä vastaavasta sopimusmaininnasta "Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan".

Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä edellyttää itsenäisyyspäivän antamista vapaapäiväksi silloin kun työt on järjestetty nyt esillä olevan tapauksen mukaisella tavalla kiinteinä lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuvina vapaapäivinä. Epäselvää sitä vastoin on, onko vapaa voitu järjestää työaikamuodon työvuorojen laadinnan avulla siten, että työehtosopimuksen vuotuinen työaika toteutuu merkitsemällä arkipäiväksi sattuva itsenäisyyspäivä työntekijän työvuorojärjestelmää toteuttavaksi vapaaksi.

Keskeytyvän 3/5-työaikamuodon vuorojärjestelmälle asetettu vuotuinen työaika, tässä tapauksessa 1708 tuntia mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksessa, edellyttää toteutuakseen sijoittamaan työvuorojärjestelmään merkittäviä vapaita lauantain ja sunnuntain lisäksi myös maanantai-perjantai ajalle, vaikka ne pääsääntöisesti ovat työpäiviä. Vapaiden sijoittaminen on työehtosopimuksen mukaan kuulunut työnantajan työnjohto-oikeuteen piiriin, kunhan siinä noudatetaan työehtosopimuksessa tarkemmin määriteltyjä ilmoitusaikoja. Nyt esillä olevassa tapauksessa työvuorojärjestelmä oli laadittu jo edellisen vuoden kuluessa koko seuraavaksi kalenterivuodeksi ja siihen oli merkitty työntekijän vapaapäiviksi sekä 5.12. että 6.12. Työehtosopimuksesta ei nimenomaisesti ilmene, että siinä olisi asetettu rajoitteita tai kieltoa merkitä maanantai-perjantai -ajalle päiviä työvuorojärjestelmää toteuttavaksi vapaaksi silloin kun itsenäisyyspäivä sattuu samanaikaisesti näille päiville. Tällaisen rajoitteen tosiasiallisesta olemassaolosta ja sopimuksen tarkoituksesta on jutussa esitetty vastakkaista näyttöä. Käsittelyn yhteydessä esitetty soveltamiskäytäntö alalla sitä vastoin osoittaa, että vuoden 1995 jälkeen arkipäiville sattuvilta itsenäisyyspäiviltä on alalla yleisesti maksettu itsenäisyyspäivälain tarkoittama palkka silloin kun itsenäisyyspäivä sattuu maanantai-perjantai -ajalle.

Jutussa on esitetty riidattomasti näyttöä kannetta tukevasta pitkäaikaisesta ja vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä, jonka mukaista tulkintaa ei Metsäteollisuus ry ole todistajana kuultujen edustajiensa mukaan hyväksynyt. Huomioon ottaen kuitenkin alan pitkäaikainen ja vakiintunut käytäntö, katsomme sitä vastaavan tulkinnan nimenomaisesta sopimusmääräyksen puuttumisesta huolimatta muodostuneen alan työehtosopimusta vastaavaksi oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa. Sen vuoksi vahvistamme, että UPM Kymmene Wood Oy on menetellyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta Pelloksen tehtaan työntekijöille palkan itsenäisyyspäivältä 6.12.2011.

Työehtosopimuksen oikean sisällön ja tarkoituksen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen UPM Kymmene Wood Oy:n ei voida kuitenkaan katsoa rikkoneen tietensä työehtosopimuksen määräystä, minkä vuoksi vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta hylätään.

Huomioon ottaen 1995 tehdyn työehtosopimusmuutoksen tarkoituksen tulkinnanvaraisuus ja jutussa esitetty näyttö sopimusosapuolten erimielisyyksien käsittelystä muita vuorotyömuotoja koskevissa vastaavissa asioissa, emme katso Metsäteollisuuden rikkoneen tietoisesti valvontavelvollisuuttaan, minkä johdosta vaatimus Metsäteollisuuden tuomitsemisesta hyvityssakkoon hylätään.

Asian epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.