TT:2013-132

Kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskevaa työehtosopimuksen määräystä tuli kanteen mukaisesti soveltaa kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteissa.

Koska työnantajan virheellinen menettely oli perustunut työnantajaliiton ohjeistukseen, ei työnantaja ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta. Tulkitessaan työehtosopimusta sen selvän sanamuodon vastaisesti ja ohjeistaessaan työnantajaa menettelemään tämän virheellisen tulkinnan mukaisesti työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 132

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

VASTAAJAT

Terveyspalvelualan Liitto ry

Suomen MS-liitto ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.5.2013.

Pääkäsittely 3.9.2013.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä ajaksi 1.10.2007-31.1.2010 tehdyn terveyspalvelualan työehtoso³pimuksen 6 §:n 7 kohdassa on seuraava määräys:

7. Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tämä koskee työtä, jossa on suunniteltu 3-7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5-13 yövuoroa kuudessa viikossa. Yövuorolla tarkoitetaan tällöin vähintään 8 tun³nin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22-07 välisenä aika³na. Tätä määräystä ei sovelleta arkipyhäjaksoilla. Jos työaika ylittää työaika³jaksolla edellä mainitut määrät, maksetaan tehdyltä ajalta siltä osin, kun ei ole kysymys tämän sopimuksen mukaisesta ylityöstä, yksinkertainen tuntipalkka. Tällöin käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 162. Tasoittumisjaksoja voi³daan käyttää 6 kappaleen mukaisesti.

Samansisältöinen määräys on ollut myös 1.2.2010-31.12.2011 voimassa olleessa työehtoso³pimuksessa ja on edelleen 1.1.2012-28.2.2014 voimassa olevassa työehtosopimuksessa.

TAUSTA

Suomen MS-liitto ry:n ylläpitämä Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on neurologisten sairauksien kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen perehtynyt yksikkö, jossa järjeste³tään sekä yksilöllistä kuntoutusta että sairausryhmäkohtaisia kursseja. Kuntoutuskeskuksen suurin asiakasryhmä ovat MS-tautia sairastavat.

Kuntoutuskeskuksessa työskentelevät lähi- ja perushoitajat tekevät jaksotyötä, jossa työvuo³rotaulukot on suunniteltu kolmen viikon jaksoihin. Kolmiviikkoisjaksossa on säännönmu³kaisesti aamu-, ilta- ja yövuoroja. Työtä tehdään kaikkina viikonpäivinä. Kolmiviikkoisjak³soon on suunniteltu vaihteleva määrä yövuoroja (yleensä 4-5 yövuoroa). Yövuoro alkaa kello 21.30 ja päättyy seuraavana aamuna kello 7.15.

Työnantaja oli yli 10 vuoden ajan vuoden syyskuun loppuun 2009 saakka suunnitellut työ³vuorotaulukot siten, että työntekijöiden säännöllinen työaika oli 114 tuntia, mikäli suunnitel³tuun kolmiviikkoisjaksoon sisältyi 3-7 yövuoroa. Mikäli yövuorojen lukumäärä oli vähäi³sempi tai vastaavasti suurempi, oli kolmiviikkoisjakson suunniteltu säännöllinen työaika 114,75 tuntia. Samoin arkipyhäjaksoilla suunniteltu säännöllinen työaika oli 114,75 tuntia vähennettynä arkipyhälyhennyksellä 7 tuntia 39 minuuttia eli 7,65 tuntia per arkipyhä. Vuoden 2009 lokakuun alusta lähtien työnantaja on muuttanut työvuoro³suunnitelmia siten, että kolmiviikkoisjakson suunniteltu työaika on 114,75 tuntia riippumat³ta jaksoon suunniteltujen yövuorojen lukumäärästä.

Asia koskee kaikkiaan noin 35 lähi- ja perushoitajaa ja erimielisyys kohdistuu 4.10.2009 jäl³keiseen aikaan.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 6 §:n mukaan terveyspalvelualalla voidaan soveltaa kolmea eri työaikamuotoa, jotka ovat jaksotyöaika, toimistotyöaika ja normaalityöaika. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpy³löiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitoko³deissa.

Työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan mukaan työntekijän säännöllinen työaika jaksotyössä kolmen viikon pituisena jaksona on enintään 114,75 tuntia. Kuitenkin työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaan kolmivuorotyöhön rinnastettavas³sa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa. Työehtosopi³musmääräyksen mukaan tällaisena kolmivuorotyöhön rinnastettavana jaksotyönä pidetään jaksotyötä, jossa on suunniteltu 3-7 yövuoroa kolmessa viikossa ja lisäksi on määritelty, että yövuorolla tarkoitetaan vähintään 8 tunnin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22-07 välisenä aikana.

Työehtosopimuksen mukaan jaksotyön ylityökynnys kolmiviikkoisjaksossa on 114,75 tun³tia. Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaisessa kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jak³sotyössä ylityökynnys on myös 114,75 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Säännöllisen työ³ajan (114 tuntia) ja ylityökynnyksen väliseltä työajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka, jossa kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 162, kun jakajana muutoin on 163 laskettaes³sa lisä-, yli-, sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantaityö- ym. korvausten perusteena olevaa tuntipalk³kaa.

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että perushoitaja A:lla on oikeus saada työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukainen yksinkertainen tuntipalkka kolmiviikkoisjakson (5.10.-25.10.2009) aikana tehdyiltä 114 tunnin ylittävältä 0,75 tunnin ajalta samoin kuin seuraavan kolmiviikkoisjak³son (26.10.-15.11.2009) aikana yli 114 tunnin tehdyltä 0,75 tunnilta, sekä lisäksi seu³raavan kolmiviikkoisjakson (16.11.-6.12.2009) aikana yli 114 tunnin tehdyltä 0,75 tunnilta,

- vahvistaa, että lähihoitaja B:llä on oikeus saada työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukainen yksinkertainen tuntipalkka kolmiviikkoisjakson (5.10.-25.10.2009) ai³kana tehdyiltä 114 tunnin ylittävältä 0,75 tunnin ajalta samoin kuin seuraavan kolmiviikkoisjak³son (26.10.-15.11.2009) aikana yli 114 tunnin tehdyltä 0,75 tunnilta, sekä lisäksi seu³raavan kolmiviikkoisjakson (16.11.-6.12.2009) aikana yli 114 tunnin tehdyltä 0,75 tunnilta,

- tuomitsee Suomen MS-liitto ry:n maksamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomi³sesta,

- tuomitsee Terveyspalvelualan Liitto ry:n maksamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelu³järjestö TSN ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvolli³suuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen MS-liitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 14.335,80 eurolla kor³kolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Taustaa

A:n kolmiviikkoisjaksoon (5.10.-25.10.2009) oli suunniteltu 7 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika. Kyseisessä jaksossa A teki myös 114,75 tuntia, joten hän on oikeu³tettu työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tun³nilta.

A:n kolmiviikkoisjaksoon (26.10.-15.11.2009) oli suunniteltu 6 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika. Kyseisessä jaksossa A teki myös 114,75 tuntia, joten hän on oikeu³tettu työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tun³nilta.

A:n kolmiviikkoisjaksoon (16.11.-6.12.2009) oli suunniteltu 5 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika. A:n toteutunut työaika oli myös 114,75 tuntia, joten hän on oikeutettu tältä kolmiviikkoisjaksolta työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tunnilta.

B:n kolmiviikkoisjaksoon (5.10.-25.10.2009) oli suunniteltu 3 yövuoroa ja 114 tun³nin työaika. B:llä toteutui 4 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika, joten hän on oikeutet³tu työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tun³nilta.

B:n kolmiviikkoisjaksoon (26.10.-15.11.2009) oli suunniteltu 4 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika, joka myös toteutui. B on oikeutettu työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tunnilta.

B:n kolmiviikkoisjaksoon (16.11.-6.12.2009) oli suunniteltu 3 yövuoroa ja 114,75 tunnin työaika. B teki 4 yövuoroa ja jakson toteutuneet tunnit olivat yhteensä 116,50 tuntia eli B on saanut ylityökorvauksen 1,75 tunnilta. B on vielä oikeutettu työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaiseen yksinkertaiseen tuntipalkkaan 0,75 tunnilta.

Työaikamuoto määräytyy työehtosopimuksen perusteella ja sen mukaan, miten työnantaja on työvuorot suunnitellut. Kolmiviikkoisjakson toteutuminen suunnitellusta poiketen, esimerkiksi yövuorojen toisenlainen määrä, ei vaikuta asiaan.

Kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö on käytössä ainakin seuraavissa työpaikoissa: Kotikartano (Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry), Kunnonpaikka (Huoltoliitto ry), Kuntoutuskoti Kellokorpi (Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry), Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuslaitos Neuron sekä Kiteen hoivakoti (Carema Oy). Mehiläisessä (Töölö) työaikamuoto oli aiemmin käytössä, mutta on nykyisin tiettävästi lopetettu.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työnantajan noudattama uusi käytäntö on selkeästi työehtosopimuksen vastainen. Työnan³taja on tiennyt tai sen olisi ainakin pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta. Suomen MS-liitto ry on siten tuomittava työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopi³muksen tieten rikkomisesta.

Työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Terveyspalvelualan Liitto ry on viimeistään liittotason erimielisyysneuvottelujen yhteydessä tullut tietoiseksi Suomen MS-liitto ry:n ylläpitämän Maskun neurologisen kuntoutuskeskuk³sen työehtosopimusmääräysten vastaisesta toiminnasta. Terveyspalvelualan Liitto ry:n olisi tullut ohjeistaa työnantajaa palaamaan työehtosopimuksen mukaiseen käytäntöön sekä oh³jeistaa työnantajaa maksamaan työntekijöille heidän työehtosopimuksen mukaiset saatavan³sa. Terveyspalvelualan Liitto ry on siten laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvon³tavelvollisuutensa ja liitto on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen MS-liitto ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Terveys- ja So³siaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan Terveyspalvelualan Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.764,22 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lu³kien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan tulkinta

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen voidaan katsoa syntyneen vuonna 1990, kun sairaa³latoimintaa ja lääkäriasemia koskevat työehtosopimukset sekä yrityskohtaisia työehtosopi³muksia yhdistettiin yksityistä terveydenhuoltoalaa koskevaksi työehtosopimukseksi. Ensim³mäinen yksityistä terveydenhuoltoalaa koskeva työehtosopimus oli voimassa 1.3.1990-29.2.1992. Viimeinen ennen yhdistymistä voimassa ollut sairaalatoimintaa koskeva työehto³sopimus oli voimassa 1.3.1988-28.2.1990 ja viimeinen lääkäriasemia koskeva työehtosopi³mus 1.6.1989-28.2.1990. Kummassakaan edellä mainitussa työehtosopimuksessa ei ole merkintää kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöstä. Kuitenkin ensimmäisestä yksi³tyistä terveydenhuoltoalaa koskevasta työehtosopimuksesta tällainen pöytäkirjamerkintä löytyy (yksityistä terveydenhuoltoalaa koskeva työehtosopimus 1.3.1990-29.2.1992, 5 §:n 6 kohdan pöytäkirjamerkintä). Myös tässä ensimmäisessä terveyspalvelualan työehtosopimuksessa sovittiin kolmesta työaikamuodosta, normaali-, periodi- (jakso) ja toimistotyöajas³ta. Määräys kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöstä jäi terveyspalvelualan työehtosopimukseen ilmeisesti Punkaharjun Kuntoutussairaalaa koskevasta kahdesta talokohtaisesta työehtosopimuksesta. Muissa talokohtaisissa työehtosopimuksissa kyseistä määräystä ei ollut.

Kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyö on tarkoitettu omaksi työaikamuodokseen, jota sovellettaessa on tarkat määräykset kolmeen tai kuuteen viikkoon sisältyvien yövuorojen määristä, yövuoro³tuntien sijoittumisesta vuorokauden ajalle, yövuoron vähimmäispituudesta ja edellä mainit³tujen rajoitusten soveltumattomuudesta arkipyhäjaksoilla. Siten ei voida ajatella tarkoitetun, että työpaikalla "hypittäisiin" kolmiviikkoisjaksoittain työaikamuodosta toiseen riippuen sii³tä, montako yövuoroa milläkin jaksolla tehdään ja mihin vuorokauden aikaan mikäkin tunti sijoittuu. Lisäksi, mikäli noudatettaisiin edellä mainittua rinnakkaista järjestelmää, jouduttaisiin pi³demmät tasoittumisjaksot (2x3 viikkoa ja pidemmät) tarkistamaan ja muuttamaan jälkikäteen sekä työajan että kuukausipalkan jakajan osalta.

Kyseisellä työaikamuodolla on omat ylityömääräyksensä ja oma kuukausipalkan jaka³jansa. Tarkoitus ei ole voinut olla, että työntekijän palkka esimerkiksi kahden perättäisen viikon aikana tehdyltä kahden tunnin ylityön ajalta laskettaisiin kuukausipalkasta eri jakajaa käyttäen riippuen siitä, tekeekö hän (nykyisen työehtosopimuksen termein) jaksotyötä vai kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä. Saman kuukauden ajalta, täysin samanlai³sen ylityön osalta hän saisi eri tavalla laskettua ylityökorotusta ja palkanlaskennassa joudut³taisiin jatkuvasti muuttamaan jakajaa edellä mainituista syistä johtuen.

Terveyspalvelualan Liitto ry on työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä, kuten myös muis³sakin liittojen välisissä jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen käydyissä neuvotteluissa, esittänyt useaan kertaan kyseisen määräyksen poistamista tarpeettomana, erimielisyyksiä ja epäselvyyksiä aiheuttavana sekä työehtosopimuksen soveltamista hankaloittavana. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry ei ole kuitenkaan suostunut esitykseen, vaan on halunnut pitää määräyksen edelleen työehtosopimuksen työaikapykälässä.

Kyseisen työehtosopimuksen kohdan voidaan katsoa jääneen vahingossa työehtosopimuk³seen ja monista muiden alojen työehtosopimuksista vastaava on jaksotyöaikamuodon käyt³töönoton myötä poistunut. Käytännössä terveyspalvelualalla tunnetaan ainoastaan toimisto-, normaali- ja jaksotyöaikamuoto. Tätä tukee myös se, että kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöajasta on alun perin ollut työehtosopimuksessa pelkkä pöytäkirjamerkintä eikä omaa kohtaa, kuten normaali-, jakso- ja toimistotyöaikamuodoista on. Lisäksi on huomatta³va, että ilmeisesti millään muulla alalla ei vastaavaa järjestelmää ole, eikä ainakaan niin, että työaikamuoto vaihtelisi sen mukaan, montako yövuoroa kolmiviikkoisjaksolle sijoittuu.

Kyseistä työehtosopimuksen kohtaa tulee soveltaa - ja sovelletaan - sel³laisissa työpaikoissa, joissa alun perin on otettu kyseinen työaikamuoto käyttöön toimisto³työ- ja normaalityöaika³muodon ohella ja sen soveltamista on jatkettu huolimatta yrityksen siirtymisestä terveyspalvelualan työehtosopimuksen sovelta³misalan piiriin. Kuiten³kaan kyseistä kohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi eikä sovelleta yrityksissä, joissa nou³datetaan terveyspalvelualan työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan mu³kaista jaksotyötä.

Toisin kuin kantaja on väittänyt, hoitolaitoksissa nimeltä Kotikartano, Kuntoutuskoti Kellokorpi ja Neuron sovelletaan normaalia jaksotyöaikamuotoa. Kiteen hoivakoti kuuluu nykyisin Mehiläiseen ja siellä sovelletaan sosiaalialan työehtosopimusta.

Suomen MS-liitto ry:ssä sovittu työaikamuoto

Suomen MS-liitto ry:n työntekijöiden A:n ja B:n työsopimuksis³sa on sovittu työajasta seuraavasti: Työaika on keskimäärin enintään 114 ja ¾ tuntia / 3 viikkoa, työ on jaksotyötä ja työ voi sisältää ilta- ja viikonlopputyötä.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijän säännöllinen työaika jaksotyös³sä on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia. Jaksotyö mahdollistaa joustavan työaikasuunnittelun näissä rajoissa.

A:lle ja B:lle oli kuitenkin ennen vuoden 2009 lokakuuta suunnitel³tu työaika kanteessa esitetyn mukaisesti. Sama menettely on koskenut kaikkiaan 35 lähi- ja perushoitajaa. Suomen MS-liitto ry vaihtoi työvuorosuunnittelujärjestelmää 2000-luvun alussa. Suomen MS³-liitto ry:n menettely on johtunut työvuorosuunnitteluohjelman toimitta³jan ohjelmointivirheestä, ja virheellinen menettely alkoi järjestelmän vaihtamisen myötä 2000-luvun alussa. Suomen MS-liitto ry huomasi virheen vasta vuonna 2009. Ennen vuotta 2000 työpaikalla sovellettiin normaalia jaksotyötä.

Koska menettely on johtunut ohjelmointivirheestä, ei palkanlaskentajärjestelmä ole sovelta³nut kyseisen kohdan kuukausipalkan jakajaa 162, vaan käytössä on koko ajan ollut normaali jaksotyöaikamuodon jakaja 163 (työehtosopimus 15 §:n 22 kohta). Tämäkin seikka tukee sitä olettamaa, että kyseessä on ollut erehdys.

Työntekijöiden työsopimuksessa ei ole mainintaa kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöstä. Kun työsopimuksessa on sovittu normaalista jaksotyöaikamuodosta, ei erehdyksessä jonkin aikaa käytetystä muusta työaikamuodosta yleisten työoikeudellisten oppien mukaan voi tulla vakiintunutta käytäntöä niin, että se syrjäyttäisi työsopimuksessa sovitun työaikamuodon. Työaikamuoto ei voi vakiintua työsuhteen ehdoksi, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Suo³men MS³-liitto ry:llä on ollut oikeus erehdyksen oikaisuun.

Työnantaja valitsee työaikamuodon tehtävän työn mukaan. Tarkoitus ei ole ollut, että sa³massa työpaikassa noudatettaisiin vaihtelevasti jaksotyöaikamuotoa ja kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyöaikamuotoa riippuen siitä, täyttyykö yövuorojen määrä vai ei. Ky³seistä työehtosopimuksen kohtaa ole tarkoitettu tulkittavaksi siten, että eri työaikamuotojen välillä "hypittäisiin" riippuen siitä, montako yövuoroa kolmiviikkoisjaksolle kertyy. Tätä tulkintaa tukee myös yövuorolisistä ja kuukausipalkan jakajasta edellä esitetty.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n vaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että yksityisellä terveyspalvelualalla tulisi alkaa soveltaa normaalin jaksotyön rinnalla toista työaikamuotoa, jolloin aina silloin kun kolmiviikkoisjaksolle sisältyy 3-7 yövuoroa tai kuusiviikkoisjaksolle 5-13 yövuoroa, tulisi työaika laskea 114 tunnin tai 228 tunnin mu³kaan ja kuukausipalkan jakaja vastaavasti näissä jaksoissa muuttaa 162:ksi. Tarkistus jou³duttaisiin myös tekemään jälkikäteen niissä tapauksissa, joissa vahvistettua työvuorolistaa on myöhemmin muutettu. Tämä tulkinta koskisi noin 180 Terveyspalvelualan Liitto ry:n jä³senyritystä ja niissä työs³kenteleviä noin 20.000 työntekijää.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Suomen MS-liitto ry on muuttanut työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan soveltamiskäytäntöään saatuaan Terveyspalvelualan Liitto ry:ltä siihen ohjeen, eikä Suomen MS-liitto ry ole siten tietensä rikkonut työehtosopimusta. Suomen MS-liitto ry:hyn kohdistettu hyvityssak³kovaatimus tulee siten hylätä.

Mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrässä tulee joka tapauksessa ottaa huomioon Terveyspalvelualan Liitto ry:ltä saatu ohjeistus, asia kokonaisuudessaan sekä se, että kysei³nen työehtosopimuksen kohta ei ole selvä ja riidaton.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska Suomen MS-liitto ry ei ole toiminut työehtosopimusmääräysten vastaisesti ei myös³kään Terveyspalvelualan Liitto ry ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvonta³velvollisuuttaan. Terveyspalvelualan Liitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaati³mus tulee siten hylätä.

Mikäli katsotaan, että Terveyspalvelualan Liitto ry on velvollinen maksamaan hyvityssakkoa kantajalle, tulee sa³kon määrässä joka tapauksessa huomioida asia kokonaisuudessaan sekä se, että kyseinen työehtosopimuksen kohta ei ole millään muotoa ollut selvä ja riidaton.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n ja Terveydenhoitoalan Neuvottelujärjestö ry:n välillä 4.1.1994 allekirjoitettu pöytäkirja toimiehtosopimuksen piiriin kuuluneiden terveydenhoitoalan yritysten niveltämisestä terveydenhuoltoalan työehtosopimukseen.

Vastaajien kirjalliset todisteet

1.-12. Joukko talokohtaisia ja muita työehtosopimuksia, jotka on lakkautettu, kun terveyspalvelualan työehtosopimus on syntynyt.

13.-14. A:n ja B:n työsopimukset 16.9.2002.

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. D

3. E

4. F

Vastaajien henkilötodistelu

1. G

2. H

3. I

4. J

5. K

6. L

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen taustasta esitetty selvitys

C on ollut Tehy ry:n palveluksessa 1982 alkaen ja osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin Tehy ry:n vastaavana asiamiehenä. C on kertonut, että ennen vuotta 1990 yksityisellä terveydenhuoltoalalla oli kolme eri sopimusta: yksityistä sairaalatoimintaa koskeva sopimus, terveyskylpylöitä ja kuntoutuslaitoksia koskeva runkosopimus sekä yksityisiä lääkäriasemia koskeva sopimus. Nämä kolme sopimusta yhdistettiin yksityisen terveydenhuoltoalan työehtosopimukseksi, joka tuli voimaan 1.3.1990. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuivat palkansaajapuolelta C:n lisäksi D ja M sekä työnantajapuolelta N ja O.

C on kertonut, että ensimmäiseen yksityisen terveydenhuoltoalan työehtosopimukseen otettiin pöytäkirjamerkintä kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöstä, koska kunta-alan sopimuksessa oli vastaavanlainen määräys. Kunta-alan sopimusta oli noudatettu joissakin kylpylä- ja kuntoutuslaitoksissa ennen kuin alalle saatiin oma sopimus. Sopimuspuolet halusivat ottaa kunta-alan sopimuksen huomioon, koska alat olivat kilpailevia ja määräykset oli tarpeen pitää saman tasoisina.

C:n mukaan kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskevaa määräystä ei ollut rajattu koskemaan vain tiettyjä laitoksia, vaan sitä oli tarkoitus edellytysten täyttyessä soveltaa kaikissa laitoksissa, joissa jaksotyö oli käytössä. Jos määräystä olisi ollut tarkoitus soveltaa vain joissain laitoksissa, olisi määräys sijoitettu erillispöytäkirjaan eikä yleiseen työehtosopimukseen.

Määräyksen soveltamisen perusteena on C:n mukaan työnantajan tekemä työvuorosuunnitelma. Määräystä sovelletaan jaksotyössä, kun kolmiviikkoisjaksoon on suunniteltu vähintään kolme yövuoroa. Merkitystä ei ole sillä, jos suunnitelma ei toteutuisikaan määräyksen soveltamisedellytykset täyttävällä tavalla. Tässä suhteessa sopijapuolet halusivat ottaa käyttöön yksinkertaisemman järjestelmän kuin kunta-alalla, jossa vastaavan määräyksen soveltamisperusteena oli työvuorojen toteutuma jälkikäteen tarkasteltuna.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n edustajana työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut D on kertonut työehtosopimuksen taustasta ja neuvotteluista olennaisilta osin samoin kuin C.

Työehtosopimuksen soveltamisesta esitetty selvitys

Tehy ry:n neuvottelupäällikkö E ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n neuvottelupäällikkö F ovat kertoneet kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskevan määräyksen soveltamisesta yhdensuuntaisesti. E:n ja F:n kertomusten mukaan kyseisen määräyksen soveltamisesta ei ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä. Työnantajapuoli oli vuosien 2010 ja 2012 välillä esittänyt määräyksen poistamista tarpeettomana, mutta työntekijäpuoli oli todennut, ettei määräystä tule poistaa. Vuonna 2011 Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry teki luottamusmiehille määräyksen soveltamista koskevan kyselyn, josta selvisi, että määräystä sovelletaan muutamassa yksikössä. Määräys on ollut käytössä Kotikartanossa vuodesta 2002 alkaen, Kunnonpaikassa vuodesta 2007 alkaen, Kuntoutuskoti Kellokorvessa vuodesta 2004 alkaen, Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuslaitos Neuronissa aina ja Kiteen hoivakodissa vuodesta 2011 alkaen. Mehiläinen Töölössä määräys oli työnantajapuolen vaatimuksesta poistettu käytöstä 2010-2011.

Terveyspalvelualan Liitto ry:n palveluksessa vuosina 1999-2013 työskennellyt G on kertonut olleensa mukana työehtosopimusneuvotteluissa ja ohjeistaneensa työehtosopimuksen soveltamista. Kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskeva määräys ei ollut tullut esille neuvottelupöydässä ennen vuotta 2010, jolloin työnantajapuoli vaati sen poistamista tarpeettomana ja epäselvyyksiä aiheuttavana. Terveyspalvelualan Liitto ry:n toimitusjohtaja N oli sanonut G:lle, ettei määräyksestä tarvinnut välittää, koska sitä sovelletaan vain Punkaharjun Kuntoutussairaalassa.

G:n mukaan kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö on oma työaikamuotonsa. Niissä paikoissa, joissa kyseinen työaikamuoto on käytössä, sitä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin. Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan määräystä ei ole tarkoitus soveltaa siten, että siirtyillään kahden eri työaikamuodon välillä. G on ohjeistanut, että jos työsopimuksen mukaan noudatetaan jaksotyötä, sovellettavaksi tulee työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan määräys. G:n mukaan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, joita sovelletaan vain johonkin yritykseen. Työehtosopimukseen liittyneistä talokohtaisista pöytäkirjoista luovuttiin vuonna 2008

Terveyspalvelualan Liitto ry:n toimitusjohtajana vuosina 2004-2009 toiminut H on kertonut, ettei hänellä ole kokemuksia kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskevan määräyksen soveltamisesta, koska sitä koskevia kysymyksiä ei ollut tullut. Määräys oli jätetty työehtosopimukseen varmuuden vuoksi, kun ei tiedetty, mikä sen merkitys oli ja sovellettiinko sitä vai ei.

Suomen MS-liitto ry:n talousjohtaja I on kertonut, että vuonna 2009 oli huomattu, että työvuorosuunnitteluohjelmassa oli virhe, jonka vuoksi käyttöön oli tullut väärä työaikajärjestelmä. Tietokoneohjelman toimittaja myönsi ohjelmointivirheen ja se korjattiin. Suomen MS-liitto ry:ssä noudatetaan työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan mukaista normaalia jaksotyöaikaa. Myös työntekijöiden työsopimuksissa on sovittu normaalista jaksotyöajasta. Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohta on poikkeussäännös, joka ei I:n mukaan koske Suomen MS-liitto ry:tä.

SPR Veripalvelun työsuhdeasiantuntija J on kertonut, että yhtiössä on henkilöstöä 600, joista jaksotyötä tekee 60 henkilöä. Jaksotyötä tekevillä on keskimäärin 3-4 yövuoroa kolmen viikon jaksossa. SPR Veripalvelussa ei sovelleta kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä. Yhtiössä otettiin käyttöön jaksotyö 1.6.2011 ja tuolloin saatiin G:ltä tarkat ohjeet siitä, että sovellettavaksi tulee työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan määräys jaksotyöstä.

Terveystalon HR-asiantuntija K on kertonut, että yhtiössä on terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä 2.650, joista jaksotyötä tekee noin 1.000 henkilöä. Kaikki jaksotyötä tekevät eivät välttämättä tee yövuoroa. Terveystalossa ei sovelleta kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä vaan ainoastaan työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan mukaista jaksotyötä.

Attendon henkilöstöpäällikkö L on kertonut, että yhtiössä on terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä noin 400, joista jaksotyötä tekee 25 henkilöä. Lähes kaikki jaksotyötä tekevät henkilöt tekevät yövuoroa. Attendossa ei sovelleta kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä vaan ainoastaan työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan mukaista jaksotyötä. L oli tarkistanut liitosta, tuleeko työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohtaa soveltaa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohdan mukaan terveyspalvelualalla voidaan soveltaa kolmea eri työaikamuotoa: jaksotyöaikaa, toimistotyöaikaa ja normaalityöaikaa. Työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdassa on määräykset säännöllisestä työajasta jaksotyössä, joka on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 ja 3/4 tuntia. Saman pykälän 7 kohdassa on määräys kolmivuorotyöhön rinnastettavasta jaksotyöstä, jossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Määräys koskee työtä, jossa on suunniteltu 3-7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5-13 yövuoroa kuudessa viikossa.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 6 §:n sanamuoto on selkeä ja vastaa kantajan esittämää tulkintaa. Säännöksen sanamuodon perusteella kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskeva määräys on erityismääräys, jota sovelletaan sellaiseen jaksotyöhön, joka täyttää 6 §:n 7 kohdan edellytykset. Sanamuoto on yleinen, eikä siitä ole saatavissa tukea sellaiselle tul³kinnalle, että kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä tulisi soveltaa vain tietyissä yrityksissä tai yksiköissä.

Työtuomioistuimessa kuullut C ja D ovat olleet työntekijäpuolen edustajina mukana neuvottelemassa 1.3.1990 voimaan tullutta ensimmäistä yksityisen terveydenhuoltoalan työehtosopimusta. Heidän kertomustensa perusteella kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä koskevaa määräystä ei ollut tarkoitus rajata koskemaan vain tiettyjä laitoksia, vaan sitä oli edellytysten täyttyessä tarkoitus soveltaa kaikissa laitoksissa, joissa jaksotyö oli käytössä. Vastaajat ovat työtuomioistuimessa esittäneet, että kyseinen työehtosopimuksen määräys oli jäänyt työehtosopimukseen Punkaharjun Kuntoutussairaalaa koskevasta kahdesta talokohtaisesta työehtosopimuksesta, eikä sitä ole ollut tarkoitus soveltaa kaikissa laitoksissa. Työnantajapuoli ei kuitenkaan ole esittänyt tämän väitteensä tueksi näyttöä. Sen sijaan C ja D ovat uskottavasti kertoneet, että määräyksen esikuvana oli kunta-alalla sovellettu vastaavanlainen määräys. Erotukseksi tästä määräyksestä yksityisen terveydenhoitoalan työehtosopimuksessa kuitenkin sovittiin, että määräyksen soveltamisen perusteena on työnantajan tekemä suunnitelma eikä edellisessä jaksossa toteutuneiden yövuorojen tarkastelu.

Työnantajapuoli on vedonnut siihen, ettei kolmivuorotyöhön rinnastettavaan jaksotyötä koskevaa määräystä ole käytännössä noudatettu useaan vuoteen. Työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan määräyksen soveltamiskäytännöstä esitetty näyttö on kuitenkin ollut epäyhteistä. Pääkäsittelyssä kuullut kolmen Terveyspalvelualan Liitto ry:n jäsenyrityksen edustajat J, K ja L ovat kertoneet, ettei kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä sovelleta heidän yrityksissään. Toisaalta E ja F ovat kertoneet, että Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n vuonna 2011 tekemän kyselyn perusteella kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä on 2000-luvulla sovellettu kuudessa yksikössä. Työtuomioistuin toteaa asiassa jääneen näyttämättä, että sopijapuolten yhteisesti hyväksymän vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohtaa ei tulisi soveltaa kaikissa yksiköissä määräyksen soveltamisedellytysten täyttyessä.

Vastaajat ovat edelleen vedonneet A:n ja B:n työsopimuksiin, joiden mukaan heidän työnsä on jaksotyötä ja työajan pituus on enintään 114 ja ¾ tuntia kolmiviikkoisjaksossa, mikä vastaa työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdassa sovittua. Työsopimukset on kuitenkin solmittu vuonna 2002 eli ajanjaksona, jolloin Maskun kuntoutuskeskuksessa on ollut käytössä 114 tunnin pituinen säännöllinen työaika kolmiviikkoisjaksossa työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoo, ettei työsopimusten sanamuoto ("enintään") ole ristiriidassa yksikössä tosiasiallisesti noudatetun ja työehtosopimuksen viimeksi mainitun määräyksen mukaisen työajan kanssa. Esitetyllä kiistämisperusteella ei siten ole asiassa merkitystä.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että sopimusmääräyksen sanamuoto on selkeä ja vastaa Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n esittämää tulkintaa. Näyttämättä on jäänyt, että sopijapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia muusta tai että määräystä olisi yhteisesti hyväksytysti ja vakiintuneesti sovellettu toisin kuin määräysten sanamuoto osoittaa. Näin ollen kysymyksessä olevaa sopimusmääräystä on tulkittava ja sovellettava kanteessa vaaditulla tavalla.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Suomen MS-liitto ry ei ole vuodesta 2009 lähtien soveltanut kanteessa mainittuihin työntekijöihin työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan mukaista kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä, vaikka sen soveltamisedellytykset ovat täyttyneet. Näin on kuitenkin tapahtunut Terveyspalvelualan Liitto ry:n antaman ohjeistuksen perusteella. Yksittäisellä työnantajalla ei voi olla sellaista tietoa sopimusmääräyksen tarkoituksesta kuin työehtosopimuksen solmineella liitolla. Näissä olosuhteissa työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen MS-liitto ry ole rikkonut työehtosopimusta tietensä.

Toisin on arvioitava Terveyspalvelualan Liitto ry:n vastuuta. Määräyksen sanamuoto on selvä, eikä siitä poikkeavaan tulkintaan ole aikaisemmin esitetyn mukaan ollut perusteita. Kun liitto ei ole puuttunut jäsentyönantajansa virheelliseen määräyksen soveltamiseen, vaan on nimenomaisesti ohjeistanut jäsenyritystään menettelemään määräyksen vastaisesti, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n hyväksi. Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen MS-liitto ry ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 14.335,80 euroa, mitä määrää vastaajat ovat paljoksuneet 7.000 euroa ylittäviltä osin. Kun otetaan huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset, työtuomioistuin katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi vaadittu määrä on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

Suomen MS-liitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen MS-liitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 14.335,80 eurolla kor³kolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Pärssinen, Rekola, Lehto, Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.