TT 2023:6

Kanteessa vaadittiin vastaajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Vastauksessa vaadittiin ensisijaisesti, että työtuomioistuin jättäisi kanteen tutkimatta, koska väitetystä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ei ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä erimielisyysneuvotteluja. Toissijaisesti vastauksessa vaadittiin kanteen hylkäämistä sillä perusteella, että vastaajaliiton tekemä ilmoitus lakosta ei ollut liittoa sitovan työrauhavelvoitteen vastainen.
Työehtosopimuksessa oli määräys, joka koski erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista. Työtuomioistuin katsoi, että määräyksen sanamuodon mukaan muun muassa sopimuksessa tarkoitetun työrauhavelvoitteen rikkomista koskevasta erimielisyydestä oli neuvoteltava ennen kuin se voitiin saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa oli riidatonta, että asianosaiset eivät olleet käyneet erimielisyysneuvotteluja ja että kantaja ei ollut pyytänyt niiden käymistä. Neuvottelut olivat siten jääneet käymättä kantajasta johtuvasta syystä. Kanne jätettiin tutkimatta

Asia

Työrauha

Kantaja

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 16.2.2023

Suullinen valmistelu 21.2.2023

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Helsingin Bussiliikenne Oy on Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (ALT ry) jäsenyritys. ALT ry ja Helsingin Bussiliikenne Oy ovat yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n (nykyiseltä nimeltään Ammattiliitto Jyty ry) kanssa solmineet 15.12.2016 Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen, joka on voimassa ainakin 31.1.2024 saakka. Työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia. Tällaisia työehtosopimuksia ovat olleet muun muassa ALT ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (AKT ry) välillä solmitut linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimukset. ALT ry:n ja AKT ry:n väliset työehtosopimukset eivät ole tulleet Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen osaksi.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 5 §:ssä sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet työrauhavelvoitteeseen.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2023. AKT ry antoi 14.2.2023 noin kello 20.10 valtakunnansovittelijan toimistossa ALT ry:n toimitusjohtajalle ja valtakunnansovittelijalle kirjallisen lakkoilmoituksen. AKT ry:n ilmoittaman linja-autohenkilökunnan lakon piirissä on muun muassa Helsingin Bussiliikenne Oy.

JHL ry antoi 14.2.2023 kello 21.04 sähköpostitse työriitojen sovittelusta annetun lain 2 luvun 7 §:n mukaisen ilmoituksen Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, ALT ry:lle ja valtakunnansovittelijalle. Siinä JHL ry ilmoitti aloittavansa työnseisauksen Helsingin Bussiliikenne Oy:n työpaikoilla 1.3.2023 kello 00.01 vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakko koskisi alkaessaan kaikkia Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä tehtäviä töitä. Ilmoituksessa ei määritelty lakon päättymisajankohtaa. JHL ry julkaisi lisäksi 15.2.2023 kello 9.00 tiedotteen, jossa se ilmoitti haluavansa vauhdittaa lakolla linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen neuvotteluja.

ALT ry:n toimitusjohtaja lähetti 14.2.2023 kello 22.22 muun muassa JHL ry:lle sähköpostiviestin, jossa hän muistutti Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen olevan voimassa. Viestissään toimitusjohtaja pyysi JHL ry:tä toimimaan työrauhavelvoitteen edellyttämällä tavalla ja valvomaan, etteivät myöskään JHL ry:n jäsenet ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin.

Asianosaiset eivät ole käyneet erimielisyysneuvotteluja käsillä olevassa työrauha-asiassa, eikä ALT ry ole pyytänyt niiden käymistä.

JHL ry:llä on noin 300 jäsentä Helsingin Bussiliikenne Oy:n palveluksessa.

KANNE

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteen tutkiminen

Kanne tulee ottaa tutkittavaksi. Työtaistelutoimenpiteet on kielletty työehtosopimuksen voimassa ollessa, eikä niistä vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tule käydä liittojen välisiä erimielisyysneuvotteluja. JHL ry on rikkonut työrauhavelvoitettaan jo esittämällä laittoman uhkauksen lakon aloittamisesta. Lisäksi JHL ry on ilmoittanut työriidan syyksi työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamisen ja liiton jäsenten edunvalvontaedellytysten varmistamisen. JHL ry:n ja ALT ry:n välillä ei ole käynnissä työehtosopimusneuvotteluja. Ei ole mitään asiaa, josta näiden liittojen tulisi käydä erimielisyysneuvotteluja.

JHL ry:tä sitova työrauhavelvoite tulee paitsi Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen nimenomaisesta määräyksestä myös suoraan työehtosopimuslaista.

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu voimassa olevaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen 2 §:n määräyksiin, jotka koskevat muun muassa palkkaa, ja 5 §:n määräykseen, joka koskee työrauhavelvoitetta. Työtaistelutoimenpiteen on katsottava kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska sen 2 §:n 1. kohdan määräyksen nojalla JHL ry:n jäsenten työsuhteiden ehdot määräytyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ALT ry:n ja AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan. Poikkeukset koskevat muun muassa ammattiyhdistyksen jäsenmaksujen perintää.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohdan johdosta työtaistelutoimenpide kohdistuu myös ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmittuun linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen 7 §:n palkkaa koskeviin määräyksiin.

Lakkoa koskevalla uhkauksellaan JHL ry on pyrkinyt vaikuttamaan ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmittuja linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Siten JHL ry on pyrkinyt vaikuttamaan myös JHL ry:n linja-autonkuljettajien ja huoltokorjaamotyöntekijöiden työsuhteiden ehtoihin kuten palkkaan, koska ALT ry:n ja AKT ry:n välisten työehtosopimusten ehdot tulevat noudatettaviksi heidän työsuhteissaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohdan nojalla. Kyse on työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n painostamisesta. Lakonuhka on todellinen.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työtaistelutoimenpide voidaan periaatteessa aina toteuttaa pelkällä uhkaamisella (esim. TT 2022:7, TT 2022:6, TT 2021:93 ja TT 2018:111). Jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214).

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan, voimassa olevan työehtosopimuksen 2 § ei ole vain informatiivinen. Kyseinen asiakirja on kokonaisuudessaan työehtosopimus. Erimielisyysasioiden käsittelyn on työehtosopimuksessa sovittu tapahtuvan paikallisten neuvottelujen jälkeen tämän työehtosopimuksen allekirjoittajaliittojen kesken. AKT ry ei ole allekirjoittanut tätä työehtosopimusta. Olisi erikoinen tilanne, jos AKT ry ratkoisi erimielisyysasiaa, jossa on kyse esimerkiksi JHL ry:n jäsenten jäsenmaksujen perinnästä. ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmitun linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 31 §:ssä oma määräys erimielisyysasioiden käsittelystä.

Ilmoitetun työtaistelun mahdolliset vaikutukset

Mikäli JHL ry:n ilmoittama lakko toteutuu, Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä jää saamatta viikossa liikevaihtoa arviolta noin 500.000 euroa ajamattomina vuoroina. Lisäksi yhtiön säännöllisistä kilometrihuolloista jäisi tekemättä arviolta 18, kun kokonaishuoltotarve on 28 tehtyä huoltoa viikossa. Päivittäisistä kalustovioista ja liikennevahingoista jäisi korjaamatta arviolta yli puolet. Tämä haittaisi lakon jälkeen käynnistettävää liikennöintiä ja aiheuttaisi aluksi kalustopulaa useampana päivänä. Tällöin osa linja-autojen lähdöistä jäisi ajamatta, ja yhtiöltä jäisi saamatta tuloja. Lakko aiheuttaisi viikossa haittaa yli 250.000 matkustajalle.

Oikeudenkäyntikulut

ALT ry on hyväksynyt JHL ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lisäksi vaatinut, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen tai että asianosaiset joka tapauksessa velvoitetaan pitämään kulunsa asiassa vahinkonaan.

Perusteet

Kanteen jättäminen tutkimatta

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla kanne tulee jättää tutkimatta, koska väitetystä työrauhan rikkomisesta ei ole ennen kanteen nostamista käyty Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n mukaisia erimielisyysneuvotteluja. Työrauhamääräyksiä ei ole rajattu edellä mainitun säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Työehtosopimuksella on mahdollista sopia velvoitteesta erimielisyysneuvottelujen käymiseen myös työrauharikkomusten osalta.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohdan mukaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi voidaan alistaa vain erimielisyydet, jotka koskevat työehtosopimuksen 3 – 6 §:n soveltamista, tulkintaa tai rikkomista ja joista ei ole päästy yksimielisyyteen pykälän 1. kohdassa mainittua neuvottelumenettelyä noudattaen. Työrauhavelvoitetta koskeva määräys on sopimuksen 5 §:ssä, joten vaatimus erimielisyysneuvottelujen käymisestä koskee nimenomaisesti myös työrauhavelvoitetta. Sopimuksen 4 §:n 2. kohdassa on lisäksi mainittu suoraan sekin, että neuvottelumenettely koskee myös sopimusmääräyksen rikkomista, ei pelkästään tulkintaa ja soveltamista. Asian poikkeuksellista luonnetta korostaa se, että sopimuksessa on itsenäisiä sopimusmääräyksiä erimielisyysmenettelyn ja työrauhavelvoitteen lisäksi vain ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä ja sopimuksen voimassaolosta.

Sopimusta tulee tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Erimielisyysneuvottelujen käymiselle ei ole ollut olemassa mitään estettä. Väitetty uhkaus on esitetty hyvissä ajoin ennen työtaistelun ilmoitettua alkamista. Kun väitetystä työrauhamääräyksen rikkomisesta ei ole käyty tai edes pyydetty käytäväksi sopimuksen 4 §:n 1. kohdassa tarkoitettua erimielisyysmenettelyä, tulee kanne jättää tutkimatta ennenaikaisena.

Työtaistelun väitetty laittomuus ja työtaistelun kohdistuminen

JHL ry:n ilmoittama työtaistelu ei kohdistu Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin tai siihen kokonaisuudessakaan.

Työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia työehtosopimuslain 4 §:n perusteella kunkin työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisesti. Lisäksi pykälän 2. kohdassa on sovittu, että ”osapuolet sopivat työehtosopimusvaikutuksin 1.1.2017 lukien seuraavaa:”. Työehtosopimusvaikutuksin on siten sovittu siitä, mitä sopimuksen 3–6 §:ssä määrätään.

Kun sopimusta tulkitaan kokonaisuudessaan, osapuolet voivat sen 4 §:n 2. kohdan mukaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi vain sopimuksen 3 – 6 §:ää koskevat tulkintaa, soveltamista ja rikkomista koskevat erimielisyydet. Sopimuksen 2 §:n määräys onkin luonteeltaan vain informatiivinen, koska sen vastaisen menettelyn toteuttamiseksi ei ole käytettävissä lainkaan työehtosopimuslain mukaisia oikeusturvakeinoja. Sopimuksen 2 §:n 1. kohdassa sovittu kertoo käytännössä vain sen, että työnantajan on noudatettava työehtoja, joita sen olisi jo muutenkin noudatettava JHL ry:hyn kuuluvien työntekijöiden työsuhteissa työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perusteella. Tällä määräyksellä ei ole työehtosopimusvaikutusta sopijaosapuolten kesken. Työrauhaa ei voi rikkoa työtaistelu-uhkauksella, joka kohdistuu seikkaan, joka ei ole osapuolten välillä voimassa työehtosopimusvaikutuksin.

Väitetty työtaistelulla uhkaaminen on sitä koskevan ilmoituksen ja JHL ry:n tiedotteen mukaan kohdistunut palkkaneuvotteluihin. JHL ry:n sekä ALT ry:n ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n välillä ei ole käynnissä mitään palkkaneuvotteluja.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevalla työehtosopimuksella ei ole sovittu palkoista, vaan siinä on ainoastaan informatiivinen viittaus ALT ry:n solmimiin työehtosopimuksiin. Uhkauksella ei siten ole pyritty vaikuttamaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. Koska siinä viitattu työehtosopimus ei ole voimassa, ei Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa ole tällä hetkellä voimassa palkkausmääräyksiä, joihin tai joista käytäviin neuvotteluihin uhkauksen voitaisiin katsoa kohdistuvan. Uhkaus ei siten ylipäätään kohdistu työehtosopimuksen 2 §:n määräyksiin.

Työtaisteluilmoitus ei ole voinut kohdistua kokonaisuudessaan sopimukseen, joka on sisällöllisesti voimassa työehtosopimuksena vain 3 - 6 §:n osalta. Väitetty uhkaus ei selvästikään ole kohdistunut näihin määräyksiin, eikä kanteessa ole muutenkaan selvitetty, miten edes teoriassa työtaistelu-uhkaus kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuutena.

Mahdollisen hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon, ettei työtaistelu ole vielä toteutunut eikä työnantajalle ole tähän mennessä aiheutunut mitään vahinkoa.

Ennen lakon toteutumista ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, ovatko kantajan esittämät luvut mahdollisten vahinkojen määrästä millään muotoa oikeita. Asiassa tulee ottaa huomioon, että samaan aikaa JHL ry:n ilmoittaman työtaistelun kanssa on alkamassa AKT ry:n ilmoittama lakko, joka koskee myös Helsingin Bussiliikenne Oy:tä. On mahdotonta ennakoida, miltä osin vahingot ja haitat tulisivat aiheutumaan nimenomaan JHL ry:n jäsenten mahdollisesta työtaistelusta, varsinkin kun JHL ry:n jäsenillä joka tapauksessa olisi oikeus kieltäytyä lakon alaisesta työstä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on siinä määrin epäselvä, ettei vastaajaa tule määrätä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja, vaikka työtuomioistuin tutkisi kanteen ja määräisi hyvityssakon maksettavaksi.

JHL ry on hyväksynyt ALT ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

TODISTELU

Asiassa ei ole esitetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT ry) on vaatinut kanteessaan, että työtuomioistuin tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. ALT ry:n mukaan kysymyksessä oleva JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu voimassa olevan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen määräyksiin sekä ALT ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (AKT ry) välillä solmitun linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräyksiin.

JHL ry on vaatinut ensisijaisesti, että työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta, koska väitetystä työrauhan rikkomisesta ei ole ennen kanteen nostamista käyty Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n mukaisia erimielisyysneuvotteluja. Toissijaisesti JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen. JHL ry:n mukaan sen ilmoittama työtaistelu ei ole työrauhavelvoitteen vastainen.

Vastaajan esittämän vaatimuksen johdosta työtuomioistuimen on ensin ratkaistava, voidaanko kanne ottaa tutkittavaksi.

Sovellettavat säännökset ja työehtosopimusmääräykset

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentissa on säädetty, että jos työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Voimassa olevan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n solmimia työehtosopimuksia työehtosopimuslain 4 §:n perusteella kunkin työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisesti. Pykälän 2. kohdassa on sovittu: ”Lisäksi osapuolet sopivat työehtosopimusvaikutuksin 1.1.2017 lukien seuraavaa:”. Viimeksi mainittua kohtaa seuraavat työehtosopimuksen pykälät 3-6, päiväys ja allekirjoitukset.

Työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan mukaan työnantajan ja työntekijän välillä mahdollisesti ilmaantuvat erimielisyydet on pyrittävä selvittämään neuvottelemalla paikallisten osapuolten kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla ratkaistuksi, voidaan se alistaa paikallisen osapuolen pyynnöstä tämän työehtosopimuksen allekirjoittajaliittojen ratkaistavaksi. Pykälän 2. kohdan mukaan erimielisyydet, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen 3 - 6 §:ien soveltamista, tulkintaa tai rikkomista ja joista ei ole päästy yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Sopimuksen 5 §:n mukaan tämän työehtosopimuksen osapuolet ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät ne tai niiden jäseninä olevat alayhdistykset tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko tämän työehtosopimuksen tai 2 §:ssä mainittujen työehtosopimusten määräyksiä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 5 §:ssä on nimenomaisesti sovittu työrauhavelvoitteesta. Kanteessa on vaadittu vastaajan tuomitsemista hyvityssakkoon väitetyn työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella. Vastaaja on kiistänyt kanteen ja väittänyt, ettei se ole rikkonut asiassa työrauhavelvoitettaan. Työtuomioistuin katsoo, että kanteessa on siten kysymys oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta riitaisuudesta, joka koskee työehtosopimusta tai johtuu siitä. Jos tällaisesta riitaisuudesta on työehtosopimuksen mukaan ensin neuvoteltava, riitaisuutta ei saa tutkia työtuomioistuimessa, ennen kuin neuvottelu on tapahtunut tai käy ilmi, että kantaja ei ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 4 § koskee erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista. Työtuomioistuin katsoo, että pykälän 1. kohdan ensimmäinen virke vaikuttaa sanamuotonsa mukaan koskevan työpaikalla mahdollisesti esiintyviä työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisiä erimielisyyksiä. Virke ei siten vaikuta lähtökohtaisesti liittyvän työtaistelutilanteisiin. Kohdan toisessa virkkeessä on kuitenkin mainittu mahdollisuus alistaa erimieliseksi jäänyt asia allekirjoittajaliittojen ratkaistavaksi. Pykälän 2. kohdassa on sanamuotonsa mukaan sovittu edellytykseksi asian saattamiselle työtuomioistuimen ratkaistavaksi, että asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen. Työtuomioistuin toteaa, että jos erimielisyys saadaan ratkaistuksi paikallisten osapuolten kesken, ei allekirjoittajaliitoilla ole syytä neuvotella asiasta. Käytännössä pykälän 2. kohta voi siten tulla sovellettavaksi vain siinä tilanteessa, että allekirjoittajaliitot eivät ole saaneet erimielisyyttä ratkaistuksi neuvottelemalla.

Työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohdassa on nimenomaisesti mainittu sopimuksen 3-6 §:ien soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevat erimielisyydet. Nämä pykälät koskevat ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintää, erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista, työrauhavelvoitetta ja sopimuksen voimassaoloa. Työtuomioistuin katsoo pykälien sisältävän määräyksiä, jotka johtavat erimielisyyksiin todennäköisemmin allekirjoittajaliittojen kuin työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Tämäkin seikka puoltaa käsitystä, jonka mukaan sopimuksen 4 §:n 2. kohdassa oleva viittaus 1. kohdassa mainittuun menettelyyn tarkoittaa neuvottelujen käymistä allekirjoittajaliittojen välillä. Sopimusmääräyksen sanamuoto puoltaa siten käsitystä, jonka mukaan muun muassa sopimuksen 5 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvoitteen rikkomista koskevasta erimielisyydestä on neuvoteltava ennen kuin se voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä työehtosopimusosapuolten tarkoituksesta, joka antaisi aihetta tulkita edellä mainittua sopimusmääräystä sanamuodostaan poikkeavasti. ALT ry on vedonnut asiassa siihen, että työtaistelutoimenpiteistä ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tule käydä liittojen välisiä erimielisyysneuvotteluja. Työtuomioistuin toteaa tältä osin, että kaikissa työehtosopimuksissa ei ole nimenomaista määräystä neuvottelujen käymisestä myös työrauha-asioissa. ALT ry ei ole edes väittänyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen osalta muodostuneen osapuolten yhteisesti hyväksymää soveltamiskäytäntöä, jonka mukaan työrauha-asioissa ei tarvitsisi käydä neuvotteluja ennen kanteen nostamista työtuomioistuimessa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole perusteita tulkita työehtosopimuksen määräyksiä erimielisyyksien ratkaisemisesta muuten kuin niiden sanamuodon mukaisesti. Koska kanteessa on kysymys väitetystä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, työtuomioistuin ei saa tutkia kannetta ennen kuin työehtosopimuksen edellyttämät neuvottelut on käyty tai käy ilmi, että kantaja ei ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Asiassa on riidatonta, että asianosaiset eivät ole käyneet erimielisyysneuvotteluja käsillä olevassa työrauha-asiassa ja että työtuomioistuimessa kantajana oleva ALT ry ei ole pyytänyt niiden käymistä. Neuvottelut ovat siten jääneet käymättä kantajasta johtuvasta syystä. Näillä perusteilla kanne on jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Työtuomioistuin velvoittaa ALT ry:n korvaamaan JHL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. ALT ry on hyväksynyt JHL ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan maksamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.000 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Merru Tuliara, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Päätös on yksimielinen.