TT 2021:57

Kanteessa oli kyse niin sanotun primaarityötaistelun tukemiseksi toimeenpannuista tukityötaisteluista. Tuomiossa todettiin, että tukityötaistelua, silloin kun sillä on tuettu työehtosopimuslain mukaan laillista työtaistelua, on pidetty sekä oikeuskirjallisuudessa että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä sallittuna edellyttäen, että sillä ei ole pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai että tukijan oma työehtosopimus ei tukitoimien johdosta ole olennaisella tavalla menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana. Laittoman työtaistelun tukemiseksi järjestetyn toimenpiteen on katsottu kohdistuvan tukijaa sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Tässä asiassa primaarityötaistelun osalta oli paikallisesti sovittu, että asiassa ei nosteta työrauhakannetta. Primaarityötaistelua ei siten ollut lainvoimaisella tuomiolla todettu työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastaiseksi. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että tukitoimenpiteen lainmukaisuuden arvioinnin edellytykseksi ei ollut perusteita asettaa sitä, että toteutuneen primaarityötaistelun osalta oli nostettu kanne työtuomioistuimessa. Tukityötaistelua koskevassa oikeudenkäynnissä voitiin siten lausua myös primaarityötaistelun lainmukaisuudesta siltä osin kuin tällä oli merkitystä tukitoimien lainmukaisuuden arvioinnissa.

Riidatonta oli, että primaarityötaistelulla oli vastustettu työnantajayhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Primaarityötaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, ja se oli ollut työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen. Myös työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelun tukemiseksi toimeenpannut työtaistelut olivat olleet työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa toteutettuina laittomia, ja ne olivat kohdistuneet tukevia yhdistyksiä sitoviin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

Tukityötaistelut järjestäneet liitot tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Neuvottelujärjestöltä ei ollut vaadittu valvontatoimenpiteitä asiassa, joten sen osalta kanne hylättiin (ks. myös TT 2020:38 ja 2020:52). Osa paikallisyhdistyksistä tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, kun niiden luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaisteluun. Osa paikallisyhdistyksistä tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Sen sijaan kahden paikallisyhdistyksen osalta kanne hylättiin, koska ne olivat saaneet tiedon jäsentensä osallistumisesta työtaisteluun vasta sen päätyttyä, eikä niillä siten ollut mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhavelvoitetta. Kuuden paikallisyhdistyksen osalta kanne jätettiin sillensä, kun kantaja oli niiden osalta peruuttanut kanteen.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

KUULTAVAT

1) Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL ry

2) Julkisalan ammattilaiset JHL Turku ry

3) Kasvatus- ja sivistysalan ammattilaiset JHL ry

4) Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry

5) Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL ry

6) Turun teknisten- ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry

7) Turun teknilliset JHL ry

8) Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL ry

9) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry

10) Varsinais-Suomen kunta-alan ammattiyhdistys JHL ry

11) Jyty Lounais-Suomi ry

12) V-S Jyty ry

ASIA

Työrauha

Vireille 8.4.2020

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.1.2021

Pääkäsittely 23.3.2021

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy on ruoka-, siivous-, toimitila-, kiinteistönhoito- ja talotekniikkapalveluja tuottava, Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistama yhtiö, joka on ollut järjestäytynyt Avaintyönantajat Avainta ry:een. Yhtiössä on noudatettu Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimusta (AVAINTES). Yhtiö on 27.9.2019 ilmoittanut päätöksestään vaihtaa työnantajaliittoa ja työehtosopimusta. X Oy:n päätöksen mukaisesti yhtiön työntekijöiden työehtosopimukset olisivat huhtikuussa 2020 vaihtuneet matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n työehtosopimukseen ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimukseen. Sittemmin joulukuussa 2019 X Oy on päättänyt palata Avaintan jäseneksi, ja yhtiöön on tehty paikallinen sopimus.

X Oy:ssä järjestettiin 27.–29.11.2019 työtaistelu, jolla vastustettiin X Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta sekä tavoiteltiin myös neuvotteluyhteyttä. X Oy:n primaarityötaistelua tuettiin järjestämällä Turun kaupungissa tukityötaisteluita. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n 26.11.2019 toimittaman työtaisteluilmoituksen mukaisesti Turun kaupungin työntekijöitä oli poissa työstä keskiviikon 27.11.2019 kello 00 ja perjantain 29.11.2019 kello 24 välisenä aikana työtaisteluilmoituksessa todetuilla rajauksilla. Tukilakko koski kaikkia mainitulla aikavälillä alkaneita työvuoroja. Yhteensä lakkoon osallistui 1 024 henkilöä, joista 654 oli JHL:n paikallisyhdistysten jäseniä. Osallistujat työskentelivät kaupungin eri toimialoilla ja eri toiminnoissa: hyvinvointitoimialalla, kaupunkiympäristötoimialalla, konsernihallinnossa ja palvelukeskuksessa, sivistystoimialalla, Turun työterveystalossa, vapaa-aikatoimialalla ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksessa. Tukityötyötaistelu on koskenut vain kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sidottuja työntekijöitä.

Tukilakkoon osallistui luottamusmiehiä seuraavasti:

Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL ry (kuultava 1): luottamusmies ja varaluottamusmies

Julkisalan ammattilaiset JHL Turku (kuultava 2): varaluottamusmies

Kasvatus- ja sivistysalan ammattilaiset JHL ry (kuultava 3): luottamusmies ja varaluottamusmies

Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry (kuultava 4): luottamusmies ja kaksi varaluottamusmiestä

Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL ry (kuultava 5): luottamusmies

Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL ry (kuultava 8): luottamusmies ja varaluottamusmies.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ilmoitti tiistaina 26.11.2019 Turun kaupungin toimipisteissä alkavasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Kiellon toimeenpano alkoi keskiviikkona 27.11.2019 ja päättyi maanantaina 9.12.2019 noin kello 15. Myös tällä työtaistelutoimenpiteellä tuettiin X Oy:ssä toteutettua työtaistelua ja sen edellä mainittuja tavoitteita. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin kuului 401 Jyty ry:n kuultavina olevien paikallisyhdistysten työsuhteista jäsentä. Tukityötyötaistelu on koskenut vain kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sidottuja työntekijöitä.

Turun kaupungin kaupunginjohtaja A ja henkilöstöjohtaja B saivat tiistaina 26.11.2019 kello 12.16 tiedon lakosta JHL ry:n johdon neuvonantaja C:n lähettämällä sähköpostilla. A sai samana päivänä kello 13.17 tiedon ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta Jyty ry:n järjestöjohtaja D:n lähettämällä sähköpostilla. Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti JHL ry:lle ja Jyty ry:lle valvontailmoitukset. Liitot eivät ryhtyneet valvontatoimenpiteisiin.

Kuultavina olevissa paikallisyhdistyksissä on työtaistelutoimenpiteiden aikana ollut jäseniä seuraavasti (työtaisteluun osallistuneiden määrä suluissa):

1) Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL ry:ssä 513 (37)

2) Julkisalan ammattilaiset JHL Turku ry:ssä 894 (135)

3) Kasvatus- ja sivistysalan ammattilaiset JHL ry:ssä 700 (212)

4) Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry:ssä 405 (161)

5) Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL ry:ssä 58 (31)

6) Turun teknisten- ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:ssä 137 (16)

7) Turun teknilliset JHL ry:ssä 6 (4)

8) Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL ry:ssä 125 (54)

9) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry:ssä 700 (3)

10) Varsinais-Suomen kunta-alan ammattiyhdistys JHL ry:ssä 814 (1)

11) Jyty Lounais-Suomi ry:ssä 979, joista Turun kaupungin palveluksessa 400

12) V-S Jyty ry:ssä 349, joista Turun kaupungin palveluksessa 1.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta

- Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta

- Julkisen alan unioni JAU ry tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä

- kuultavina olevat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n paikallisyhdistykset (1–8) tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä

- kuultavina olevat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n paikallisyhdistykset (9–10) tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä

- kuultavina olevat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n paikallisyhdistykset (11–12) tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että JAU ry, JHL ry ja Jyty ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 11.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kyse on ollut laittomista tukityötaisteluista

JHL ry on järjestänyt laittoman lakon 27.–29.11.2019.

Jyty ry on järjestänyt laittoman ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 27.11.–9.12.2019.

Molemmissa työtaisteluissa on ollut kyse laittomasta tukityötaistelutoimenpiteestä, jolla on tuettu X Oy:n työntekijöiden työtaistelutoimenpiteitä. X Oy:n tuettavan työriidan tarkoittamalla alalla ei ole vallinnut sopimukseton tila. X Oy:ssä työskentelevät työntekijät ovat osoittaneet työtaistelutoimenpiteillä mieltään X Oy:n tekemää päätöstä vastaan. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan päätöksestään vaihtaa työnantajaliittoa ja työntekijöihin sovellettavaa työehtosopimusta sekä painostaa työnantajaa jatkamaan neuvotteluja työntekijöiden kanssa tulevaisuudessa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet AVAINTES:n 1 luvun 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työtaistelutoimenpiteiden syynä on ollut siten työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan päätökseen, joka kuuluu työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Primäärityötaistelu on ollut laiton, koska se on toteutettu työrauhavelvollisuuden aikana AVAINTES:n voimassa ollessa ja sillä on vastustettu työnantajan liikkeenjohdollisia ratkaisuja.

JHL ry ja Turun kaupungin palveluksessa työskentelevien JHL ry:n paikallisten jäsenjärjestöjen työntekijät sekä Jyty ry ja Turun kaupungin palveluksessa työskentelevien Jyty ry:n paikallisten jäsenjärjestöjen työntekijät ovat ilmoittaneet työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena olevan painostaa X Oy:tä ja sen omistajatahoa takaisin neuvottelupöytään koskien X Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja työehtosopimusta, jotta X Oy turvaisi henkilöstön aseman suhteessa jo päätettyjä heikennyksiä vastaan. Tukityötyötaistelutoimenpiteet eivät ole olleet työehtosopimuslain nojalla sallittuja, koska primäärityötaistelu on ollut työehtosopimuslain vastainen.

JHL ry:n ja sen kuultavina 1-8 olevien paikallisyhdistysten toimeenpanema tukilakko on kohdistunut lakkoon osallistuneiden Turun kaupungilla työskentelevien JHL:n ry:n paikallisyhdistysten jäseniin sovellettaviin työ- ja virkaehtosopimuksiin (KVTES, TTES ja TS) kokonaisuudessaan. JHL ry ja sen kuultavina 1-8 olevat paikallisyhdistykset ovat tukilakolla rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Jytyn ry:n Turun kaupungissa toimeenpanemat työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon osallistuneiden Turun kaupungilla työskentelevien Jyty ry:n paikallisyhdistysten jäseniin sovellettaviin työ- ja virkaehtosopimuksiin (KVTES ja TS) kokonaisuudessaan. Jyty ry on tukityötaistelutoimenpiteellään rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kysymys on saman konsernin piirissä olevista työntekijöistä, jotka ovat kaikki järjestäytyneet JAU:n (eli JHL:n ja Jytyn) alaisuuteen. Turun kaupunki päättää konserniohjauksesta ja henkilöstöasioista koko konsernin osalta (ks. Turun kaupungin hallintosääntö 34 §). Turun kaupungin toimintasuunnitelmassa v. 2019–2022 on todettu konserniohjauksesta seuraavaa: Kaupunkikonsernia johtaa ja ohjaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Turun kaupungin hallintosäännön luvun 2 kohdan 4 mukaan Kaupunginhallituksen konsernijaosto huolehtii kaupunkikonsernin konserniohjauksen ja -valvonnan täytäntöönpanosta sekä niiden toimivuudesta. Konsernijaosto tekee esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista, tytäryhteisöille ja -säätiöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä muista yhteisöjen sekä säätiöiden toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Lisäksi konsernijaosto ohjaa, seuraa ja valvoo kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden toimintaa sekä niille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

JAU ry:n, jonka jäsenjärjestöjä JHL ry ja Jyty ry ovat, ja kantajan välillä sovellettavia työehtosopimuksia ovat kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) sekä kunnallinen teknisen henkilöstön työehtosopimus (TS). Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES:n) sopijaosapuolia ovat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

Kanteessa tarkoitetuilla tukityötaistelutoimilla on ainakin välillisesti pyritty suojaamaan myös omia työehtoja. Siten kanteessa tarkoitetuilla tukityötaistelutoimenpiteillä on vaikutettu tai tavoiteltu vaikutuksia myös kunta-alan työehtosopimuksiin.

Välillinen vaikutus perustuu siihen, että tukityötaistelutoimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan omaan asemaan suhteessa Turun kaupungin konserniohjaukseen. Mikäli X Oy:n työntekijöiden työehtosopimukset olisivat vaihtuneet alun perin kaavaillun mukaisesti, olisi tämä tuonut paineita myös kunta-alan työehtosopimusten sisällöllisiin heikennyksiin.

Turun kaupunkikonsernin yhtiöt ovat liittyneet Avaintaan juuri sen vuoksi, että AVAINTES on ehdoiltaan pääpiirteissään samantasoinen kuin kunnalliset työehtosopimukset.

Turun kaupunki on vuonna 2012 yhtiöittänyt toimintojaan X Oy:öön. X Oy on Turun kaupungin omistuksessa ja kaupungin konserniohjauksen piirissä. Turun kaupungin palveluksessa olevat JHL ry:n ja Jyty ry:n järjestäytyneet työntekijät ovat tukitoimilla tukeneet samaan ammattiliittoon kuuluvien samassa konsernissa työskentelevien työntekijöiden työtaistelua yhtiön (työnantajaliittoon) järjestäytymiseen liittyvässä kiistassa ja samalla välillisesti pyrkineet suojaamaan myös omaa asemaansa ja (työehtojaan) työnantajan liikkeenjohtovaltaan kuuluvilta päätöksiltä. Tukitoimet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Myös tukityötaistelujen syynä on siten työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemaan päätökseen, joka kuuluu työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin.

X Oy:n työntekijät ovat olleet lakossa laajasti siitä riippumatta, mihin työntekijäjärjestöön he ovat kuuluneet. Tekniikka ja Terveys KTN ry:n työtaistelutoimenpide on valvottu Avaintyönantajat Avainta ry:n toimesta.

JAU ry:n, JHL ry:n, Jyty ry:n ja paikallisyhdistysten vastuu

JHL ry ja Jyty ry ovat tehneet päätökset laittomista tukilakoista, joten ne on tuomittava työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Kuultavina 1–8 olevien JHL:n paikallisyhdistysten luottamusmiehiä on osallistunut työtaistelutoimenpiteeseen, joten ne tulee tuomita hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

JAU ry, JHL ry, Jyty ry ja niiden työtaistelutoimenpiteisiin osallistuneet paikallisyhdistykset ovat laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Paikallisyhdistyksillä on velvollisuus valvoa jäsentyöntekijöidensä käyttäytymistä. Yhdenkin yksittäisen paikallisyhdistyksen jäsenen osallistuminen tukityötaisteluun johtaa siihen, että ainakin kuultavan valvontavastuu on realisoitunut. Kuultavat ovat laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä tukityötaistelutoimenpiteisiin. JHL:n ja Jyty:n tehtyä päätökset tukityötaisteluista tieto niistä on tullut paikallisyhdistyksille ennen tukityötaistelutoimenpiteiden alkamista. Huomattavaa on lisäksi, että tukityötaistelutoimenpiteet ovat kestäneet useamman päivän. Lisäksi tukityötaistelut on valvottu asianmukaisesti.

JAU ry:llä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus valvontavelvollisuuden toteuttamiseen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pyydettyä Jyty ry:tä kirjallisesti ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi. JAU ry:n puheenjohtajana toimii F, joka on myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja. JAU ry:n on täytynyt tietää sekä JHL ry:n että Jyty ry:n työtaistelutoimenpiteistä. Tästä huolimatta se ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

JAU ry on myös aikaisemmassa työtuomioistuimen oikeuskäytännössä tuomittu hyvitysakkoihin vastaavissa olosuhteissa (TT 2016:19). Siten JAU ry:n esittämälle väitteelle sen muodollisesta asemasta tai siitä, ettei JAU ry olisi voinut toteuttaa valvontavelvollisuuttaan, ei voi antaa tässä asiassa merkitystä. JAU ry on kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen sopijaosapuolena valvontavastuussa sen alaisten järjestöjen järjestämistä työtaistelutoimenpiteistä (vrt. TT 2014:137, TT 2014:184).

Hyvityssakon määrään vaikuttavia seikkoja

Tukilakolla oli laajoja vaikutuksia Turun kaupungin sivistystoimialalla. Päiväkodit toimivat rajoitetusti. Turun kaupungin varhaiskasvatuksen yksiköiden aukioloaikoja jouduttiin supistamaan merkittävästi. Joitakin toimipisteitä oli suljettu, ja toiminta oli keskitetty pääyksikköön. Kaikkia lapsia ei voitu ottaa aamulla vastaan lainsäädännön määräämän kasvattajien ja lasten suhdeluvun vuoksi. Puistot, kerhot sekä avoimet päiväkodit toimivat lakon aikana rajoitetusti. Näistä vain muutama toimipiste oli avoinna. Kaupungin itse tuottamista aamu- ja iltapäivätoiminnan toimipisteistä osa oli suljettuina. Perusopetuksessa Luolavuoren koulun pienluokat olivat kokonaan suljettuina.

Vapaa-aikatoimialalla lakolla oli vaikutusta useiden palvelualueiden ylläpitämiin toimintoihin. Nuorisopalveluissa lakko heikensi Vimmassa sijaitsevan asiakaspalvelupisteen toimintaa. Kaikki avoimet taide- ja joulupajat jouduttiin perumaan lakon ajaksi. Lisäksi kaikki nuorisotilat sekä nuorten työpaja Fendari olivat kokonaan suljettuina lakon aikana.

Liikuntapalveluissa lakko vaikutti joihinkin Turun kaupungin liikuntapaikkojen aukioloihin. Lakon vuoksi kokonaan suljettuna olivat Impivaaran jää- ja jalkapallohallit, Varissuon jäähalli kuntosaleineen sekä Petreliuksen uimahalli. Muista liikuntapaikoista osa oli rajoitetusti avoinna ja/tai rajoitetuin palveluin. Liikuntapaikkojen siivouksessa ja kiinteistönhoidossa oli lakon aikana häiriötä, ja liikuntapaikkojen palvelutaso oli kauttaaltaan normaalia heikompi henkilökunnan vähyyden vuoksi.

Kirjastopalveluissa lakko vaikutti kirjastojen aukioloaikoihin. Turun lähikirjastot olivat suljettuina lakon aikana joitakin omatoimikirjastoja lukuun ottamatta. Pääkirjasto oli auki supistetuin aukioloin ja palveluin lakon kaksi ensimmäistä päivää ja kokonaan suljettuna kolmantena lakkopäivänä. Kirjastoautojen aikatauluja jouduttiin myös supistamaan, joten autot pystyttiin pitämään liikenteessä vain osan aikaa. Pääkirjastosta ja lähikirjastoista jouduttiin lakon vuoksi perumaan yhteensä kymmenen aiemmin sovittua asiakkaille suunnattua tapahtumaa. Kirjastojen väliset kuljetukset olivat lakon ajan pysähdyksissä. Kuljetusten purkaminen aloitettiin vasta lakkoa seuraavalla viikolla. Myös uutuusaineistojen käsittelyssä oli viivettä. Palvelu oli lakon jälkeen ruuhkautunutta, normalisoituen vähitellen lakon päättymisen jälkeisinä päivinä.

Hyvinvointitoimialalla vältyttiin potilas- ja asiakashaitoilta tekemällä työlupapyyntöjä JHL-paikallistoimijaan, ja työluvat saatiin hyvässä yhteisymmärryksessä asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi. Vaikka palvelutuotannolle ei aiheutunut merkittävää haittaa, työjonot eräissä toiminnoissa pitenivät lakon seurauksena.

Muilla toimialoilla lakon suorat vaikutukset palvelutoimintaan olivat vähäiset.

Jyty ry:n jäsenten ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla ei ollut laajamittaisia vaikutuksia toimintaan. Työnantajan tiedossa ei ole, että kukaan työntekijä olisi kieltäytynyt ylitöistä tai vuoronvaihdosta asetetun kiellon perusteella. Työnantaja on pitänyt kuitenkin mahdollisena, että kiellosta tietoiset esimiehet ovat jättäneet sen vuoksi esimerkiksi tarjoamatta ylitöitä työtaistelutoimenpiteen piirissä olleille työntekijöille, millä on saattanut olla tilapäinen vaikutus siihen, että tiettyjä töitä on jäänyt po. työtaistelutoimenpiteen vuoksi tekemättä.

Edellä mainitut, laittomista työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset ovat lisänneet menettelyn moitittavuutta. Laittomista työtaistelutoimenpiteistä on ilmoitettu niin myöhäisessä vaiheessa, että työnantajalla ei ole mitään käytännön mahdollisuutta reagoida ilmoituksiin.

Määrättävän hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon, että JHL ry ja Jyty ry sekä työtaistelutoimenpiteisiin osallistuneet paikallisyhdistykset ovat toteuttaneet työtaistelutoimenpiteet täysin tietoisina sen laittomuudesta, mikä on edelleen lisännyt menettelyn moitittavuutta. JAU ry, JHL ry, Jyty ry ja kuultavat yhdistykset eivät ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ne ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa tietäen menettelyn olevan laiton aikaisempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen.

Tukilakkoon on osallistunut JHL ry:n paikallisyhdistysten vastuullisia edustajia. Tukilakkoon osallistuneiden määrä on ollut huomattava nousten yli tuhanteen henkeen. Tällä on ollut merkittävä halvaannuttava vaikutus kaupungin kykyyn tuottaa tarvittavat palvelut.

Edelleen menettelyn moitittavuutta on JHL ry:n osalta lisännyt se, että liitto on kohdistanut osan mediakampanjastaan suoraan Turun kaupungin kaupunginjohtajalle A:lle. JHL ry julkaisi Turun Sanomissa 26.11.2019 koko sivun suuruisen A:lle osoitetun avoimen kirjeen, jossa se on vaatinut A:lta vastausta kysymykseen, onko X Oy:n palkkojen leikkaaminen kiitos työntekijöiden tekemästä hyvästä tuloksesta. Samanaikaisesti JHL ry järjesti näkyvästi mediassa ja lakon aikaisissa liiton järjestämissä tapahtumissa esillä olleen Armotonta Arkea -nimisen kampanjan, jolla se kritisoi X Oy:n päätöstä työnantajaliiton vaihtamisesta, minkä yhtiön omistajatahona olevan Turun kaupunki on konsernihallinnossaan hyväksynyt.

JHL ry:n paikallisyhdistykset, joihin Turun kaupungin työntekijät kuuluivat, ovat ohjeistaneet jäseniään, ettei mahdollisesti töihin tuleva toisen liiton jäsen tai järjestäytymätön työntekijä saisi tehdä lakon alaista työtä. Huomattavaa on, että tämä ns. neutraliteettiperiaate koskee ainoastaan laillista työtaistelua. Oikeus kieltäytyä työtaistelun alaisten tehtävien suorittamisesta ei koske laittomia työtaisteluita, vaan työntekijä on velvollinen suorittamaan laittoman työtaistelun alaisia tehtäviä, mikäli työnantaja direktio-oikeudellaan näin määrää.

Muuta

Kantajan tiedot tukityötaistelutoimenpiteeseen osallistuneista Turun kaupungilla työskentelevistä kuultaviin yhdistyksiin kuuluvista työntekijöistä perustuvat työnantajan kantajalle ilmoittamiin tietoihin. Työnantajan tiedot perustuvat työnantajalle ilmoitettuihin jäsenmaksuperinnän tietoihin. Tietosuojalain 6 § koskee erityisiä henkilötietoryhmiä koskevaa tietojen käsittelyä. Sen 1 momentin 3 kohdan mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaista käsittelykieltoa ei sovelleta muun ohella ammattiliittoon kuulumista koskevaan tiedon käsittelyyn, joka on tarpeen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi työoikeuden alalla. Ammattiliiton jäsenyystietoa on käytetty työnantajan toimesta työtaistelutilanteessa sen selvittämiseksi, ketkä kuuluvat työtaistelun piiriin.

Primaarityötaistelun tutkiminen tässä oikeudenkäynnissä ja kantajan puhevallasta

Kannetta ei voi jättää tutkimatta tai hylätä sillä vastaajien ja kuultavien esittämällä perusteella, että kantaja ei ole AVAINTES:n osallinen tai siihen muutoin sidottu järjestö, eikä sillä ole puhevaltaa primaarityötaistelun osalta.

X Oy:ssä määräysvaltaa omistajuuteensa perustuen on käyttänyt ja käyttää sen lähes 100-prosenttisesti omistava Turun kaupunki, mikä on todettu myös kaupungin hallintosäännössä. Tämän vuoksi tuomioistuimen tulee tutkia kantajan vaatimukset, joissa ei ole kysymys perusteettomasta kantajan puhevallan laajentamisesta.

On riidatonta, että AVAINTA ry:n ja X Oy:n ja järjestöjen sopimuksen vuoksi primaarityötaistelun osalta ei tulla koskaan nostamaan kannetta työtuomioistuimessa. Siten primaarityötaistelun laillisuutta ei koskaan tulla tutkimaan erillisessä oikeudenkäynnissä. Osallisten keskinäinen sopimus ei voi estää sitä, että tukityötaistelutoimenpiteen laillisuuden arviointi työtuomioistuimessa estyisi. Tukitoimenpide ei voi tulla lailliseksi sitä kautta, että primaarityötaistelutoimenpiteen osapuolet ovat sopineet, etteivät nämä nosta kannetta primaarityötaistelutoimenpiteiden asiassa. X Oy:n ja järjestöjen ja AVAINTA ry:n sopimus ei myöskään poista sitä, etteivätkö primaarityötaistelutoimenpiteet olisi olleet laittomia. Tämä on edelleen myös AVAINTA ry:n käsitys, minkä työnantajajärjestö on ilmaissut valvontailmoituksissaan.

Tukityötaistelutoimenpiteen laittomuuden toteaminen ja siihen liittyvien hyvityssakkojen tuomitseminen ei kantajan käsityksen mukaan erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus huomioon ottaen voi edellyttää sitä, että asia olisi primaarilakon osalta lainvoimaisesti työtuomioistuimessa tutkittu. Mikäli tuomioistuin katsoisi, että Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ei ole asialegitimaatiota tässä asiassa eikä oikeutta saattaa tukityötaistelutoimenpidettä tutkittavaksi, johtaisi se siihen, että kantajalla ei olisi Suomen perustuslaissa ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sille turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä oikeushenkilön on katsottu voivan olla usean eri artiklan mukaisen loukkauksen kohteena ja siten myös oikeutettu valittamaan näistä loukkauksista. Näin on muun muassa omaisuudensuojan kohdalla. Lisäksi voidaan pitää selvänä, että myös oikeushenkilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin suojataan, mikä ilmenee ratkaisusta British-American Tobacco Company Ltd v. Netherlands (23.10.1995).

Kantajalla on oikeudellinen intressi saada asiansa käsiteltyä tuomioistuimessa, mikä tekee kanteen nostamisen perustelluksi. Kantajan oikeuksiin pääsy ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen tässä tapauksessa edellyttää, että primaarityötaistelun laillisuus käsitellään tässä oikeudenkäynnissä siltä osin, että työtuomioistuimen on mahdollista arvioida, ovatko tukityötaistelutoimenpiteet olleet työehtosopimuslain 8 §:n vastaisia ja siten laittomia. Työtuomioistuimen tulee siis tässä oikeudenkäynnissä tutkia primaarilakko siltä osin, onko se ollut työehtosopimuslain kannalta sallittu ja onko tukityötaistelulla pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen. Tuomioistuimen tulee tässä tapauksessa tutkia primaarityötaistelun laittomuus siltä osin kuin se on tarpeen tukityötaistelutoimenpiteisiin, ja ainoastaan niihin, liittyvien hyvityssakkojen tuomitsemiseksi. Mikäli primaarityötaistelun laillisuus voitaisiin jättää tutkimatta tässä oikeudenkäynnissä työtuomioistuinlain 12 §:n perusteella ja mikäli ristiriitaa perustuslain 21 §:n kanssa ei olisi ratkaistava perusoikeusmyönteisellä tulkinnalla, johtaisi tämä viime kädessä perustuslain 106 §:ssä tarkoitettuun tilanteeseen eli lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, jolloin tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

JHL RY:N JA JAU RY:N VASTAUS

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vastannut kanteeseen omasta, Julkisen alan Unioni JAU ry:n ja JHL ry:n kuultavina olevien paikallisyhdistysten puolesta. Liitto on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kyse on ollut laillisesta tukityötaistelusta

Myötätuntotyötaisteluista ei ole erikseen säädetty työehtosopimuslaissa, mutta niitä arvioidaan lain 8 §:n perusteella. Oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa on katsottu laillisen myötätuntotyötaistelun edellyttävän, että 1) tuettava työtaistelu on työehtosopimuslain mukaan laillinen ja että 2) myötätuntotyötaistelulla ei pyritä osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.

Kanteen tarkoittamilla myötätuntotoimilla on tuettu X Oy:ssä aloitettua primaarityötaistelua, jota ei ole todettu laittomaksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole AVAINTES:n osallinen tai siihen muutoin sidottu järjestö, eikä sillä ole puhevaltaa primaarityötaistelun osalta. Primaarityötaistelun laillisuutta ei voida tässä oikeudenkäynnissä käsitellä. Koska primaarityötaistelua ei ole todettu laittomaksi, ei Turun kaupungilla järjestettyä myötätuntotyötaistelua voida pitää työrauhavelvollisuuden vastaisena. Tästä syystä kanne on hylättävä.

Toinen myötätuntotyötaistelun laillisuuden ehto koskee tukitoimien kohdistumista työehtosopimukseen, jonka määräyksiä osalliset tai muutoin sidotut yhdistykset ovat velvollisia noudattamaan. Kanteen tarkoittamassa tilanteessa tukitoimenpiteillä on tuettu primaarityötaistelun tavoitteita, eikä niillä ole tavoiteltu vaikutuksia yhdistyksiä sitoviin työehtosopimuksiin osaksikaan.

Tukitoimien yhteydessä ei ole esitetty kunta-alan työehtosopimuksiin liittyviä vaatimuksia, eikä työtaisteluilla ole tavoiteltu vaikutuksia kunta-alan työehtosopimuksiin. Tukitoimenpiteitä on oikeuskäytännössä arvioitu työrauhavelvollisuuden kannalta niiden välittömien vaikutusten perusteella. Kunta-alan työehtosopimuksia on sovellettu tukitoimien päättymisen jälkeen muuttumattomina. Tukitoimilla tuettiin primaarilakon vaatimuksia ja pyrittiin vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin. Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto koostuu poliitikoista ja jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja A. Konsernijaoston päätökset ovat koskeneet Turun kaupunkikonserniin kuuluvaa X Oy:tä, ei Turun kaupunkia, eikä Turun kaupungin työntekijöitä.

Kantajalla ei ole puhevaltaa primaarityötaisteluiden osalta

X Oy:öön kohdistuvien työtaisteluiden päättymisen jälkeen solmittiin AVAINTES:n mukainen paikallinen työehtosopimus, jonka allekirjoituspöytäkirjan 7. kohdassa sovittiin, että ”työnantaja ei nosta käydyistä työtaisteluista työrauhakanteita työtuomioistuimeen. JHL peruuttaa yt-prosessista tekemänsä tutkintapyynnön.” Paikallisen työehtosopimuksen allekirjoittajia ovat X Oy ja järjestöt (JHL ry, Jyty ry, JUKO ry ja KTN ry). Paikallisessa työehtosopimuksessa on sovittu vain sen osapuolia koskevista ehdoista.

Kantajan kuvaamalla tavalla X Oy:n on lähes 100 prosenttisesti Turun kaupungin omistama yhtiö ja kuuluu kaupunginhallituksen konsernijaoston ohjauksen piiriin. Kaupunginhallituksen konsernijaosto huolehtii muun muassa omistajapolitiikan linjauksista ja yhtiöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja näihin liittyvistä asioista. X Oy:n hallituksen sihteerinä näyttäisi toimivan Turun kaupunginlakimies. Tätä taustaa vasten on todennäköistä, että X Oy:ssä tehdyt päätökset myös työtaistelujen jälkeen, ovat olleet Turun kaupungin edustajien tiedossa tai jopa konsernijaoston hyväksymiä.

Työehtosopimukseen osallisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuvat työehtosopimuslakiin. Osallisten yhdistysten puhevallasta säädetään työtuomioistuinlaissa. Puhevallan kuuluminen työehtosopimukseen osalliselle yhdistykselle on olennainen osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja perustuu ajatukseen työehtosopimusosapuolten välisestä voimatasapainosta. Työmarkkinajärjestelmä perustuu näissä puitteissa osapuolten sopimusvapauteen ja usein sopimusosapuolten toimintaa ohjaa työnantaja- ja työntekijäliittojen keskinäinen solidaarisuus omaa puolta kohtaan. Puhevallan käyttäminen tai käyttämättä jättäminen perustuu lopulta työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen harkintaan.

Tässä asiassa kannevaatimuksien hyväksyminen edellyttää kannanottoa primaarilakon laillisuuteen. Kanneoikeus primaarilakon osalta on Avainta ry:llä, joka ei ole sitä käyttänyt ja joka ei ole osallisena tässä oikeudenkäynnissä. Kantajalla ei ole puhevaltaa primaarilakon osalta. Kanteen hylkääminen edellyttää asian tutkimisen oikeudenkäynnissä ja siten hylkääminen ei käsittääksemme johtaisi ristiriitaan suhteessa perustuslakiin tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukseen.

Mikäli kantajan kannevaatimuksia tässä asiassa ei hylättäisi, tulee arvioinnissa huomioida se, että Turun kaupunki on todennäköisesti ollut tietoinen solmittavan paikallisen työehtosopimuksen ehdoista. Arvioinnissa tulee lisäksi huomioida työehtosopimusosapuolten sopimusvapaus ja puhevalta sekä näihin liittyvät perusoikeudet (yhdistymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, työtaisteluoikeus) sekä mahdollinen perusoikeuksien välinen kollisio.

JAU ry:n, JHL ry:n ja paikallisyhdistysten vastuu

Mikäli työtuomioistuin ottaa asiassa kantaa primaarilakon laillisuuteen, huomioon on otettava, että tukitoimilla on ensisijaisesti tavoiteltu vaikutusta kunnallisiin poliittisiin päätöksentekijöihin ja Turun kaupunginhallituksen konsernijaoston poliittisen periaateratkaisuun X Oy:ssä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Työtaisteluilla on pyritty vaikuttamaan kaupunginhallituksen konsernijaoston poliitikkoihin.

JAU ry

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole osoittanut valvontapyyntöä JAU ry:lle, eikä siten edes edellyttänyt JAU ry:ltä toimenpiteitä tässä asiassa. Kantajan valvontapyynnöt on osoitettu vain JHL ry:lle ja Jyty ry:lle. Niissä ei ole mainittu JAU ry:tä eikä edellytetty JAU ry:ltä toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi. Sähköisesti toimitetussa valvontapyynnössä esitetty vaatimus JAU ry:n valvontatoimenpiteistä ei ole kohtuuton vaatimus. JAU ry ei ole ryhtynyt asiassa valvontatoimenpiteisiin.

JHL ry

JHL ry on järjestänyt tukityötaistelun kantajan todisteessa K1(=V1) todetulla tavalla, huolehtinut tukityötaistelun järjestämiseen liittyvistä tehtävistä ja kutsunut jäsenet tukityötaisteluun. Liitto on saanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontakirjeen, eikä ole ryhtynyt sen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kuultavat 1–8

Kuultavat yhdistykset 1–8 ovat JHL ry:n ja kunta-alan alayhdistyksiä. Kyseiset yhdistykset ovat osallistuneet tukilakkoon liiton edellyttämällä tavalla. Työtaistelutoimenpiteen käytännön järjestelyt on tehty keskitetysti liiton kautta. Yhdistykset toimivat kunta-alalla, järjestävät Turun kaupungin palveluksessa työskenteleviä jäseniä ja ovat sidottuja kunta-alan työehtosopimuksiin. Osalla yhdistyksistä on jäseniä muidenkin työnantajien kuin Turun kaupungin palveluksessa ja yhdistykset järjestävät myös muiden kuin kunta-alan työehtosopimusten (KVTES, TTES, TS) piiriin kuuluvia jäseniä. Tämä on otettu huomioon jäsenmääriä ilmoitettaessa.

Yhdistysten 1–8 alakohtaisia luottamusmiehiä (yhdistyksistä 1, 3–5 ja 8) on osallistunut myötätuntotyötaisteluun kanteessa todetulla tavalla. Varaluottamusmiehet tulee rinnastaa yhdistysten jäseniin, koska kanteessa mainitut alakohtaiset varaluottamusmiehet eivät ole olleet luottamusmiesasemassa.

Kuultavat 9–10

Kuultavat 9–10 eivät ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. Kuultavat yhdistykset, niiden toimihenkilöt tai luottamusmiehet eivät ole millään tavoin osallistuneet tai olleet järjestämässä Turun kaupungissa järjestettyä tukityötaistelua. Kyseisten yhdistysten yksittäisiä Turun kaupungilla työskenteleviä jäseniä on osallistunut kanteen tarkoittamiin tukitoimenpiteisiin. Yksittäisten jäsenten osallistuminen ei kuitenkaan ole ollut tai voinutkaan olla yhdistyksillä, niiden hallituksilla, toimihenkilöillä tai luottamusmiehillä tiedossa, koska yhdistykset eivät ole millään tavoin olleet osallisina tukityötaistelussa. Kyse on yksittäisistä jäsenistä. Lisäksi huolellisenkin yhdistyksen jäsenyystiedot muuttuvat jatkuvasti. Jäsentietojen päivitykset eivät tapahdu reaaliaikaisesti ja ne edellyttävät tiettyjen menettelytapojen noudattamista. Yhdistystoiminta jäsentietojenkin osalta pohjautuu vapaaehtoisvoimiin ja jäsenten ilmoituksiin. Vaikka yksittäisiä jäseniä on osallistunut tukilakkoon, ei tämä osoita yhdistyksen laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan kanteessa tarkoitetulla tavalla.

Lisäksi nämä yhdistykset ja niiden järjestämät työntekijät työskentelevät muiden työnantajien kuin Turun kaupungin palveluksessa. Kuultavilla yhdistyksillä 9 ja 10 ei ole Turun kaupungilla luottamusmiehiä ja yhdistysten luottamusmiehet toimivat muiden kuntatyönantajien palveluksessa. Kuultavat yhdistykset 9 ja 10 ovat vasta kanteessa saaneet tiedon siitä, että niiden yksittäisiä jäseniä on voinut osallistua työtaisteluun. Näillä yhdistyksillä ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia ryhtyä valvontatoimenpiteisiin.

Kuultavat yhdistykset 9 ja 10 toimivat kunta-alalla ja ne ovat sidottuja kunta-alan työehtosopimuksiin, mutta ne järjestävät muiden työnantajien kuin Turun kaupungin työntekijöitä. Ne eivät ole osallistuneet tukitoimiin. Kuultava yhdistys 9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry 114 kokoaa jäseniksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, sen liikelaitosten ja tytäryhtiöiden henkilökuntaa. Kuultava yhdistys 10 Varsinais-Suomen kunta-alan ammattiyhdistys JHL ry 287 kokoaa Varsinais-Suomen kuntien, seurakuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevaa henkilökuntaa. Yhdistys toimii perusturvakuntayhtymä Akselissa, Mynämäellä, Ruskossa, Aurassa, Kustavissa, Marttilassa, Maskussa, Nousiaisissa, Sauvossa ja Taivassalossa.

Hyvityssakosta

Tukilakolla on ollut joitakin haittavaikutuksia, kun osa toiminnoista on lakkoilmoituksessa kuvatulla tavalla ollut työtaistelun vuoksi suljettuina. Työtaistelusta annettiin ennakkoilmoitus, jotta toimenpiteen pahimpia haittavaikutuksia pystyttäisiin välttämään. JHL ry on pitänyt yhteyttä X Oy:öön, kaupunkiin ja sen konsernijaostoon eri tavoin jo ennen työtaisteluita ja siten kaupunki on voinut varautua mahdolliseen työtaistelutilanteeseen jo ennen työtaisteluilmoitusta. Myös tukilakon rajauksista on keskusteltu liiton ja kaupungin välillä ja ne on saatu sovittua. Tukilakosta ei ole ollut kovin suurta haittaa Turun kaupungille ja kaupunki on säästänyt sen ajalta palkkakustannuksia.

Hyvityssakkoja alentavina seikkoina tulee lisäksi huomioida se, että JHL ry:n kuultavien paikallisyhdistyksien 2,6 ja 7 luottamusmiehiä ei edes väitetty osallistuneen työtaisteluun. Kuultavat yhdistykset 9 ja 10 tulee jättää kokonaan tuomitsematta hyvityssakkoon, kuten myös JAU ry.

JYTY RY:N VASTAUS

Vaatimukset

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry sekä kuultavat Jyty Lounais-Suomi ry ja V-S Jyty ry ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään. Lisäksi vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet, että kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteen tutkimatta jättäminen

Kantajalta puuttuu asiassa oikeudenkäyntikelpoisuus, koska käsiteltävä asia edellyttää sellaisen seikan tutkimista, johon kantajalla ei ole puhevaltaa.

Tukityötaistelun toteaminen työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi edellyttää, että tuettava primaarityötaistelu on laiton. Primaarityötaistelutoimenpiteen laillisuus on voitu työtuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tutkia joko aikaisemmassa omassa oikeudenkäynnissä (esim. TT 2008:18) tai samassa oikeudenkäynnissä tukityötaistelutoimenpiteen kanssa (esim. TT 2004:86). Jälkimmäisessä tapauksessa on ollut kyseessä tilanne, jossa oikeudenkäynnin osapuolet ovat olleet samat sekä primaarilakossa että tukilakossa.

X Oy on järjestäytynyt Avaintyönantajat AVAINTA ry:hyn. Primaarityötaistelutoimenpide X Oy:ssä on siten AVAINTA ry:n puhevallan alainen asia. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole oikea kantaja esittämään vaatimuksia AVAINTES:n työrauhaan liittyvistä seikoista, sillä KT ei ole sopimuksen sopijapuoli.

Kantajalla ei ole puhevaltaa vaatia X Oy:n 27.–29.11.2019 välisiä tapahtumia tutkittaviksi työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin ei voi tutkia primaarityötaistelun luonnetta KT:n vaatimuksesta ilman, että se perusteettomasti laajentaa kantajan puhevaltaa.

AVAINTA ry, kuten ei myöskään X Oy, ole nostanut kannetta koskien primaarityötaistelutoimenpidettä. Näin ollen sitä ei ole lainvoimaisesti todettu laittomaksi.

Tukityötaistelun laillisuuden riippuessa primaarityötaistelun laillisuudesta, ei ole edellytyksiä tutkia, onko Jyty ry:n ja kuultavien tukityötaistelu ollut työehtosopimuslain vastainen. Tästä syystä kanne tulee jättää tutkimatta.

Kanteen hylkääminen

Jos työtuomioistuin katsoo, että kannetta ei ole jätettävä tutkimatta, se on joka tapauksessa hylättävä.

Jyty ry:n ilmoittama ylityö- ja vuoronvaihtokielto on koskenut Turun kaupungilla työskenteleviä Jyty ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvia jäseniä. Toimenpiteellä on pyritty tukemaan primaarityötaistelua X Oy:ssä. X Oy on järjestäytynyt AVAINTA ry:hyn ja siellä noudatetaan AVAINTES:n määräyksiä.

Kuten edellä on lausuttu, KT ei ole AVAINTES:n osallinen tai siihen muutoin sidottu eikä sillä ole puhevaltaa primaarityötaistelun osalta. Tästä syystä työtuomioistuin ei voi ottaa kantaa X Oy:n primaarityötaistelutoimenpiteen tapahtumiin. Koska tukityötaistelun laittomuus edellyttää primaarityötaistelun laittomuutta, ei myöskään tukityötaistelua voida pätevästi todeta laittomaksi.

Jyty ry:n toimeenpanema ylityö- ja vuoronvaihtokielto on koskenut vain kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sidottuja työntekijöitä. Tukityötaistelu ei siten ole miltään osin kohdistunut eikä sillä ole pyritty vaikuttamaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä olevien omaan työehtosopimukseen.

Jyty ry:n ja paikallisyhdistysten vastuu

Jyty ry on vastaanottanut KT:n lähettämän valvontailmoituksen eikä ole ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin sen saatuaan.

Paikallisyhdistykset, niiden toimihenkilöt, luottamusmiehet tai jäsenet eivät ole olleet toimeenpanemassa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa eivätkä muutenkaan ottaneet toimenpidettä nimiinsä. Paikallisyhdistykset eivät ole tehneet mitään aktiivisia toimenpiteitä työrauhaa koskien. Jos työtuomioistuin katsoo tukityötaistelun laittomaksi, on riidatonta, että paikallisyhdistykset ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakosta

Hyvityssakkovastuuta arvioitaessa on joka tapauksessa otettava huomioon toimenpiteen vähäiset vaikutukset. Asiassa on työehtosopimuslain 10 §:n mukainen erityinen syy jättää hyvityssakko kokonaan tuomitsematta tai vähintään tuomita se normaalia alhaisemman suuruisena.

Kantajan haastehakemuksessa ilmoittaman mukaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ei ole aiheutunut vahinkoa Turun kaupungin eri toiminnoille. Kanteen mukaan työnantajan tiedossa ei ole, että kukaan työntekijä olisi kieltäytynyt tarjotuista ylitöistä tai työvuoroluettelon muuttamisista.

Työntekijällä on pääsääntöisesti aina oikeus kieltäytyä ylityöstä ja sopimasta työvuoroluettelon muutoksista. Näin ollen aiheutunut vahinko ei voisikaan olla mittava, sillä työnantajan toiminta ei normaalitilanteessakaan voi perustua siihen oletukseen, että se saa työntekijältä suostumuksen näihin toimenpiteisiin. Se, että kantajan esittämällä tavalla yksittäinen esimies on saattanut jättää tarjoamatta ylitöitä tai vuoronvaihtoa, ei ole Jyty ry:n tai kuultavien vastuupiirissä oleva seikka eikä sitä voida huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä.

Lisäksi on otettava huomioon, että ainakin noin neljäsosa Jyty ry:n Turun kaupungilla työskentelevistä jäsenistä on toimistotyöajassa ja heidän työaikansa on järjestetty liukuvaksi. Näin ollen heidän työvuorojaan ei ylipäätään suunnitella työvuoroluetteloihin eikä työvuorojen vaihtaminen siten konkretisoidu. Myös ylitöiden teettäminen liukuvassa työajassa on erittäin harvinaista.

Kuultavat eivät ole osallistuneet tukityötaistelusta päättämiseen tai sen toimeenpanemiseen. Etenkin V-S Jyty ry:n osalta on myös otettava huomioon Turun kaupungilla työskentelevien eli muutenkin vähämerkityksellisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin kuuluvia jäseniä on ollut vain yksi.

VÄLITOIMI

Työtuomioistuin on varannut Avaintyönantajat Avainta ry:lle, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle sekä erikseen vielä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:lle tilaisuuden lausua asiassa. Liitot ovat Avainta ry:tä lukuun ottamatta antaneet lausuman.

TODISTELU

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantaja C:n 26.11.2019 lähettämä ilmoitus koskien työtaistelua

2. Jyty ry:n järjestöjohtaja D:n ilmoitus 26.11.2019 koskien vuoronvaihto- ja ylityökieltoa

3. Jyty ry:n jäsentiedote Turun kaupungilla työskenteleville 26.11.2019

4. KT:n valvontapyyntö liittyen JHL ry:n ilmoitukseen 26.11.2019

5. KT:n valvontapyyntö liittyen Jyty ry:n ilmoitukseen 26.11.2019

6. Avaintyönantajien valvontapyynnöt 26.11.2019

7. Avaintyönantajien valvontapyyntö 26.11.2019

8. Turun Sanomissa 26.11.2019 julkaistu Avoin kirje Turun kaupunginjohtaja A:lle

9. JHL ry:n paikallisyhdistyksen (kuultava 5) tiedote jäsenistölleen

10. JHL:n tiedote 26.11.2019

JHL ry:n kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n 26.11.2019 lähettämä ilmoitus työtaistelusta (=K1)

2. KT:n valvontapyyntö JHL ry:lle 26.11.2019 (=K4)

3. KT:n valvontapyyntö Jyty ry:lle 26.11.2019 (=K5)

4. Turun sanomissa 26.11.2019 julkaistu Avoin kirje Turun kaupunginjohtaja A:lle (=K8)

5. JHL:n tiedote 26.11.2019 (=K10)

Jyty ry:n kirjalliset todisteet

1. Jyty ry:n järjestöjohtaja D:n ilmoitus 26.11.2019 koskien vuoronvaihto- ja ylityökieltoa (=K2)

2. Jyty ry:n jäsentiedote Turun kaupungilla työskenteleville 26.11.2019 (=K3)

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilötodistelu

1. E, Avaintyönantajat AVAINTA ry:n toimitusjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on edellä selostetuin tavoin järjestänyt Turun kaupungissa lakon, joka on alkanut keskiviikkona 27.11.2019 kello 00 ja päättynyt perjantaina 29.11.2019 kello 24. Lakkoon osallistui 654 JHL:n paikallisyhdistyksen jäsentä.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry on edellä selostetuin tavoin ilmoittanut Turun kaupungin toimipisteissä keskiviikkona 27.11.2019 alkavasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Kielto on päättynyt maanantaina 9.12.2019. Työtaistelutoimen piiriin kuului 401 Jyty ry:n paikallisyhdistyksen jäsentä.

Näillä tukityötaisteluilla on tuettu X Oy:ssä 27.–29.11.2019 järjestettyä työtaistelua, jolla on vastustettu X Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. X Oy:ssä järjestettyjen työtaistelujen jälkeen X Oy sekä JHL ry, Jyty ry, JUKO ry ja KTN ry ovat solmineet paikallisen työehtosopimuksen, jossa on sovittu muun ohella, että ”työnantaja ei nosta käydyistä työtaisteluista työrauhakanteita työtuomioistuimeen”. Kanneoikeus X Oy:ssä toimeenpannun niin sanotun primaarityötaistelun osalta on Avainta ry:llä, joka ei ole pannut asiaa koskevaa kannetta vireille työtuomioistuimessa.

Asiassa on Jyty ry:n väitteen johdosta ensin kysymys siitä, tuleeko kanne jättää tutkimatta, koska asia edellyttää sellaisen seikan tutkimista, johon Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ei ole puhevaltaa. Jos Jyty ry:n väite hylätään, kysymys on siitä, tuleeko vastaajat ja kuultavat tuomita hyvityssakkoon työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta tai valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä tukityötaisteluiden osalta.

Käsittelyratkaisu

Jyty ry ja sen kuultavina olevat paikallisyhdistykset ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta, koska käsiteltävä asia edellyttää sellaisen seikan tutkimista, johon kantajalla ei ole puhevaltaa.

X Oy on järjestäytynyt Avaintyönantajat Avainta ry:een. Yhtiössä noudatetaan Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimusta (AVAINTES). Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole osallinen mainittuun työehtosopimukseen eikä se siten voi panna tuota työehtosopimusta koskevissa asioissa kannetta vireille työtuomioistuimessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei kuitenkaan ole kanteessaan vaatinut seuraamuksia X Oy:ssä järjestetyn niin sanotun primaarityötaistelun johdosta. Sen sijaan se on vaatinut vastaajien ja kuultavien tuomitsemista hyvityssakkoon tuota työtaistelua tukevien tukityötaisteluiden johdosta. Jyty ry on esittänyt väitteen, jonka mukaan tukityötaistelun toteaminen työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi edellyttää, että tuettava työtaistelu on todettu lainvoimaisesti laittomaksi. Työtuomioistuin toteaa, että kysymys ei ole oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevasta väitteestä vaan asiaväitteestä, joka hyväksyttynä ei johtaisi kanteen jättämiseen tutkimatta vaan sen hylkäämiseen. Näin ollen työtuomioistuin hylkää vaatimuksen kanteen tutkimatta jättämisestä.

Pääasian arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimukseen osalliset ovat velvollisia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen. Työehtosopimuslaissa ei ole erikseen säännelty tukityötaistelutoimenpiteistä, vaan niitä on oikeuskäytännössä arvioitu työehtosopimuslain 8 §:n yleisten säännösten mukaan. Tukityötaistelua, silloin kun sillä on tuettu työehtosopimuslain mukaan laillista työtaistelua, on pidetty sekä oikeuskirjallisuudessa että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä sallittuna edellyttäen, että sillä ei ole pyritty osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai että tukijan oma työehtosopimus ei tukitoimien johdosta ole olennaisella tavalla menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana. Laittoman työtaistelun tukemiseksi järjestetyn toimenpiteen on katsottu kohdistuvan tukijaa sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. (Ks. esim. TT 2018:61, 2015:38, 2012:37, 1995:71, 1979:22.)

Tukityötaisteluja koskevissa asioissa sekä primaarityötaistelun että tukitoimien laillisuus on usein ollut tutkittavana joko samassa oikeudenkäynnissä (esim. TT 2004:86) tai primaarityötaistelun lainvastaisuus on todettu jo aikaisemmalla tuomiolla (esim. TT 2008:18). Tukityötaistelun lainmukaisuuden arviointiin liittyviä periaatteita sovelletaan kuitenkin myös silloin, kun itse primaarityöriita ei ole johtanut työtaistelutoimiin asti. Jos tällaisessa tilanteessa tuettavalla olisi ollut mahdollisuus ryhtyä lailliseen työtaistelutoimeen eikä tukitoimilla ole pyritty millään tavoin vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen, tukitoimet on katsottu sallituiksi (esim. TT 2012:37; ks. myös Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 229).

Tässä asiassa X Oy:ssä syntynyt primaarityöriita on johtanut työtaistelutoimiin asti. Kanteessa on sen sijaan kyse vain primaarityötaistelun tukemiseksi toimeenpannuista tukityötaisteluista, eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos voisikaan panna vireille kannetta työtuomioistuimessa Avainta ry:n työehtosopimusta koskevassa asiassa. Tukitoimien lainmukaisuutta arvioitaessa on kuitenkin edellä todetusti otettava huomioon muun ohella se, onko tuettava työtaistelu ollut laillinen tai olisiko tuettavalla ollut mahdollisuus ryhtyä lailliseen työtaistelutoimeen. Työtuomioistuin katsoo, että tukitoimenpiteen lainmukaisuuden arvioinnin edellytykseksi ei ole perusteita asettaa sitä, että myös toteutuneen primaarityötaistelun osalta on nostettu kanne työtuomioistuimessa ja että sen lainmukaisuus on tullut lainvoimaisella tuomiolla tutkituksi ja ratkaistuksi joko aiemmassa tai samassa oikeudenkäynnissä. Tätä ei voida edellyttää sellaisessakaan tilanteessa, jossa tuetaan vasta sellaista primaarityöriitaa, joka ei ole johtanut työtaistelutoimiin asti. Oikeussuojanäkökohdatkin puoltavat tällaista tulkintaa. Kanne primaarityötaistelun osalta saatetaan jättää eri syistä nostamatta. Tässä asiassa kanteen nostamatta jättämisestä on sovittu paikallisesti. Primaarityötaistelua on kuitenkin tuettu myös laajoin tukitoimin, joilla on kanteessa kerrotuin tavoin ollut merkittäviä vaikutuksia Turun kaupungin eri toimialoilla. Turun kaupunki on sinänsä saattanut olla tietoinen X Oy:n ja palkansaajajärjestöjen välillä solmitusta paikallisesta sopimuksesta ja sen ehdoista. Sopimus on kuitenkin sitonut vain sen osapuolia.

Työtuomioistuin kiinnittää huomiota vielä siihen, että työtaisteluoikeus on Suomen perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden suojan piirissä, ja se on turvattu lisäksi useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa. Myös tukityötaistelut ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan suojan piirissä (tuomio 8.4.2014, National Union of Rail, Maritime and Transport Workers (RMT) v. Yhdistynyt kuningaskunta). Ne eivät kuitenkaan ole osa yhdistymisvapauden ydintä, vaan sellainen yhdistymisvapauden liitännäinen elementti, jonka osalta valtion harkintamarginaali mahdollisten rajoitusten suhteen on laajempi (em. tuomion 88 kohta). Työtuomioistuin katsoo, että primaarityötaistelun lainmukaisuuden arvioiminen tässä oikeudenkäynnissä kanteessa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden lainmukaisuuden arvioimiseksi ei loukkaa vastaajien ja kuultavien perus- ja ihmisoikeutena turvattua työtaisteluoikeutta.

Tukityötaisteluiden lainmukaisuuden arviointi

X Oy:ssä toimeenpannulla tuettavalla työtaistelulla on vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Primaarityötaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, ja se on ollut näin ollen työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen. Todettakoon selvyyden vuoksi, että tällä kannanotolla ei ole oikeusvoimavaikutusta tuon primaarityötaistelun osapuoliin nähden.

Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että tukityötaisteluilla olisi osaksikaan pyritty vaikuttamaan kunta-alan työehtosopimuksiin. Koska tuettava työtaistelu on kuitenkin ollut työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen, myös sen tukemiseksi toimeenpannut työtaistelut ovat olleet työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa toteutettuina työehtosopimuslain vastaisia toimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet tukevia yhdistyksiä sitoviin työehtosopimuksiin (KVTES, TTES ja TS) kokonaisuudessaan.

JHL:n vastauksessa on tuotu esiin, että tukitoimilla on ensisijaisesti tavoiteltu vaikutusta kunnallisiin poliittisiin päätöksentekijöihin ja Turun kaupunginhallituksen konsernijaoston poliittiseen periaateratkaisuun X Oy:ssä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on kuitenkin edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (ks. esim. TT 2008:32, TT 2013:169, TT 2020:52, TT 2021:9–12 ja TT 2021:22–23).

JAU ry:n vastuu

Julkisen alan Unioni JAU ry:n vastuun osalta työtuomioistuin toteaa, että oikeuskäytännössä myös neuvottelujärjestö on voitu tuomita hyvityssakkoon työrauhaa koskevissa asioissa (ks. esim. 2016:19, 2014:137, 2013:169, 2012:76). Pääsopijajärjestö Kunta-alan unionin (sittemmin Julkisen alan Unioni JAU ry) on edellä mainituissa ratkaisuissa katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa tilanteissa, joissa se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi, vaikka Kunnallinen työmarkkinalaitos oli työtaistelusta tiedon saatuaan lähettänyt sille valvontakirjeen ja pyytänyt sitä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi.

Tässä asiassa on riidatonta, ettei Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole toimittanut JAU ry:lle osoitettua valvontapyyntöä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on vedonnut siihen, että JAU ry:n puheenjohtajana toimi F, joka oli myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja, ja JAU ry:n on siten täytynyt tietää sekä JHL ry:n että Jyty ry:n työtaistelutoimenpiteistä ja sillä on ollut myös tosiasiallinen mahdollisuus toteuttaa valvontavelvollisuuttaan.

Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että neuvottelujärjestön, jolta ei ole vaadittu valvontatoimenpiteitä asiassa, ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan (TT 2020:52 ja TT 2020:38). Koska JAU ry:ltä ei ole vaadittu valvontatoimenpiteitä, kanne on JAU ry:n osalta hylättävä.

JHL ry:n ja sen paikallisyhdistysten vastuu

Asiassa on riidatonta, että JHL ry on järjestänyt tukityötaistelun ajalle 27.–29.11.2019. Yhdistys on menettelyllään rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Vastauksessa on myönnetty, että kuultavat paikallisyhdistykset 1–8 ovat osallistuneet tukityötaisteluun liiton edellyttämällä tavalla. Työtaistelutoimenpiteen käytännön järjestelyt on tehty keskitetysti liiton kautta. Kuultavien yhdistysten 1, 3–5 ja 8 luottamusmiehet ovat osallistuneet tukityötaisteluun. Paikallisyhdistykset, jotka vastaavat edustajiensa menettelystä, ovat siten rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Kuultavan yhdistyksen 2 (Julkisalan ammattilaiset JHL Turku) varaluottamusmies on osallistunut tukityötaisteluun. Hänen ei ole väitettykään toimineen työtaistelun aikana luottamusmiehen sijaisena. Hänen osallistumistaan työtaisteluun on siten arvioitava vastaavalla tavalla kuin muidenkin yhdistysten jäsenten. Kuultavien yhdistysten 2, 6 ja 7 on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

JHL ry:n kuultavien paikallisyhdistysten 9 ja 10 osalta työtaisteluun on riidattomasti osallistunut yksittäisiä Turun kaupungilla työskenteleviä jäseniä. Yhdistykset eivät selvityksen perusteella ole muutoin osallistuneet tai olleet järjestämässä työtaistelua. Edelleen asiassa on selvitetty, että yhdistykset ja niiden järjestämät työntekijät ovat työskennelleet muiden työnantajien kuin Turun kaupungin palveluksessa eikä yhdistyksillä ole ollut Turun kaupungilla luottamusmiehiä. Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin pitää uskottavana sitä, että kyseiset paikallisyhdistykset ovat saaneet tiedon jäsentensä osallistumisesta työtaisteluun vasta sen päätyttyä. Niillä ei siten ole ollut mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhavelvoitetta. Näissä olosuhteissa ei paikallisyhdistysten 9 ja 10 voida katsoa syyllistyneen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Jyty ry:n ja sen paikallisyhdistysten vastuu

Asiassa on riidatonta, että Jyty ry on järjestänyt ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ajalle 27.11.–9.12.2019. Yhdistys on menettelyllään rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Jyty ry:n paikallisyhdistysten osalta on myönnetty riidattomaksi, että paikallisyhdistykset ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, jos tukityötaistelu katsotaan työehtosopimuslain vastaiseksi.

Hyvityssakot

Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettava huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Hyvityssakkojen määrään vaikuttavana seikkana on otettava huomioon JHL ry:n järjestämän tukityötaistelun laajamittaiset vaikutukset Turun kaupungin sivistys- ja vapaa-aikatoimialalla, liikunta- ja kirjastopalveluissa sekä jossain määrin myös hyvinvointitoimialalla.

Vaikka ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta tyypillisesti aiheutuu jonkin verran vaikutuksia kieltojen piirissä olevien organisaatioiden toimintaan, on Jyty ry:n jäsenten ylityö- ja vuoronvaihtokiellon osalta vaikutus kaupungin toimintaan ollut selvityksen perusteella huomattavasti vähäisempi.

Peruutetut vaatimukset

Kantaja on peruuttanut asian valmistelun aikana kanteen seuraavien paikallisyhdistysten osalta: Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin työntekijät JHL ry, Varsinais-Suomen erityisalojen yhdistys JHL ry, Varsinais-Suomen valtion aluehallinto JHL ry, Xn työntekijät JHL ry ja Jyty Yksityinen opetusalan TOSI ry. Kanne on näiden yhdistysten osalta jätettävä sillensä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Pykälän 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

Pääsääntöisesti kulujen korvaaminen kanteen peruuttamistilanteessa rinnastuu mainitun 7 §:n 1 momentin mukaiseen kanteen tutkimatta jättämiseen. Kanteen peruuttaminen merkitsee siten lähtökohtaisesti sitä, että asianosainen on hävinnyt asian. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi aihetta poiketa edellä mainitusta säännöksestä ilmenevästä pääsäännöstä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Kanne on edellä mainituin tavoin hylätty JAU ry:n ja kahden JHL ry:n paikallisyhdistyksen osalta sekä jätetty viiden JHL ry:n ja yhden Jyty ry:n paikallisyhdistyksen osalta sillensä. Kanne on hyväksytty JHL ry:n ja Jyty ry:n sekä niiden yhteensä kymmenen paikallisyhdistyksen osalta. Osa vaatimuksista on siten ratkaistu työnantajapuolen, osa työntekijäpuolen hyväksi. Sillä, minkä kantaja on hävinnyt, ei voida katsoa olevan vain vähäinen merkitys asiassa. JHL ry ja Jyty ry on syytä velvoittaa korvaamaan osa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kuluista. Koska JAU ry:n osalta kanne on hylätty, tulee korvausvelvollisuus kyseeseen vain JHL ry:n ja Jyty ry:n osalta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 11.000 euroa. Asiamies on veloittanut 55 tunnin ajankäytöstä 200 euron tuntiveloituksella.

JHL ry on vaatinut, että kuluista vähennetään ainakin niiden JHL ry:n kuultavien yhdistysten osuus, joiden osalta kantaja on luopunut kanteesta. JHL ry on katsonut, että vähennettävä tuntimäärä tulee olla vähintään 12 tuntia. JHL ry on muutenkin paljoksunut oikeudenkäyntikuluvaatimusta erityisesti ennen kanteen vireillepanoa asian selvittämiseen käytetyn ajan osalta.

Myös Jyty ry on paljoksunut kantajan käyttämää tuntimäärää 12 tuntia ylittäviltä osin. Lisäksi Jyty ry on paljoksunut kantajan kuluvaatimusta asiaan perehtymiseen sekä valmistelu- ja pääkäsittelyistuntoihin valmistautumiseen käytetyn ajan osalta.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että JHL ry ja Jyty ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista yhteensä 6.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla seuraavat yhdistykset maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta:

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 6.000 euroa,

- Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 4.000 euroa,

- Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL ry 2.000 euroa,

- Kasvatus- ja sivistysalan ammattilaiset JHL ry 3.000 euroa,

- Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry 2.500 euroa,

- Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL ry 1.500 euroa ja

- Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL ry 1.800 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla seuraavat yhdistykset maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä:

- Julkisalan ammattilaiset JHL Turku ry 2.200 euroa,

- Turun teknisten- ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 1.200 euroa,

- Turun teknilliset JHL ry 500 euroa,

- Jyty Lounais-Suomi ry 3.000 euroa ja

- V-S Jyty ry 500 euroa.

Asia jätetään sillensä Turun kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilöstö JHL ry 93:n, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin työntekijät JHL ry:n, Varsinais-Suomen erityisalojen yhdistys JHL ry:n, Varsinais-Suomen valtion aluehallinto JHL ry:n, Xn työntekijät JHL ry:n ja Jyty Yksityinen opetusalan TOSI ry:n osalta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 6.000 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Anna Kaarina Piepponen, Anu-Tuija Lehto ja Ari Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.