TT 2017:169

Työtaistelu
Työtaistelutoimenpide

Diaarinumero: R 132/17
Antopäivä: 21.12.2017

Kysymys oli siitä, olivatko postialan työntekijät työtaistelutoimenpiteenä kieltäytyneet tekemästä ylitöitä sekä jarruttaneet työn tekemistä.

Jakeluhäiriöiden ja poissaolojen määrästä esitettyjen tilastojen sekä muun selvityksen perusteella asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, että jakeluhäiriöt tai työntekijöiden poissaolot olisivat kysymyksessä olevana ajankohtana lisääntyneet poikkeuksellisesti. Taustalla oli myös liikkeenluovutus, jollaisten yhteydessä syntyy tyypillisesti työn järjestelyyn liittyviä ongelmia, jotka puolestaan saattavat vaikuttaa työn joutuisuuteen. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

KUULTAVAT

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.10.2017 ja 30.10.2017

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on 19.ja 30.10.2017 määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja 11 §:n sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettäviksi seuraavat kirjalliset todisteet:

* Kantajan kirjallinen todiste 10, tilastoraportti (Tilasto myöhässä olevista reiteistä).

* Kantajan kirjallinen todiste 15, tilastoraportti (Tilasto myöhästyneistä jakopiireistä)

* Kantajan kirjallinen todiste 16, tilastoraportti (Tilasto luvattomista poissaoloista)

* Kantajan kirjallinen todiste 20, Tilastokuva "PKS viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017"

* Kantajan kirjallinen todiste 21, Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017"

* Kantajan kirjallinen todiste 22, Tilastokuva "PKS viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017. Häiriön syy jakaja ei ehdi.

* Kantajan kirjallinen todiste 23, Tilastokuva "Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017. Häiriön syy jakaja ei ehdi

* Kantajan kirjallinen todiste 24, Tilastokuva "PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017": Häiriön syy: sairastuminen

* Kantajan kirjallinen todiste 25, Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy: sairastuminen.

* Kantajan kirjallinen todiste 26, Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017". Häiriön syy sairastuminen.

* Kantajan kirjallinen todiste 27, Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy sairastuminen.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään edellä mainittuja kirjallisia todisteita oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla 25 vuotta asian vireille tulosta 16.10.2017 lukien eli 16.10.2042 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty tummennetulla tekstillä asianosaisten kappaleisiin ja hakasuluin julkisissa tuomion kappaleisiin.

TAPAHTUMATIEDOT

Posti Group Oyj perusti keväällä 2017 Posti Palvelut Oy-nimisen tytäryhtiön. Posti Group Oyj teki liikkeenluovutuksen 1.7.2017, jolloin sen tytäryhtiö Posti Oy:stä siirrettiin Posti Palvelut Oy:hyn varhaisjakelutoiminta eli niin sanottu sanomalehdenjakelu. Posti Oy:ssä noudatetaan Palvelualojen Työnantajaliitto PALTA ry:n (jäljempänä PALTA) ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n (jäljempänä PAU) välillä solmittua viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, joka on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Kyseinen työehtosopimus sitoo luovutuksensaajana olevaa Posti Palvelut Oy:tä 31.10.2017 saakka. Posti Palvelut Oy on järjestäytynyt Medialiittoon (ent. Viestinnän keskusliitto), jonka solmima jakajia koskeva työehtosopimus TEAM teollisuusalojen ammattiliitto ry:n kanssa tulee voimaan vanhan työehtosopimuksen sopimuskauden umpeuduttua.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, ovatko kuultavana olevat yhdistykset kieltäytyneet työtaistelutoimenpiteenä ylitöistä ja jarruttaneet työn tekemistä tarkoituksenaan vastustaa mainittua Postin tekemää liiketoimintajärjestelyä.

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:llä on 120 maksavaa jäsentä.

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:llä on noin 600 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- tuomitsee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n, Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n ja Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Tausta

PAU ry:n omilla jäsensivuilla on jo 27.6.2017 julkaistu tiedote, jossa on kritisoitu sitä, että Posti Palvelut Oy:n siirtyvään henkilöstöön noudatetaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sen päättymiseen 31.10.2017 saakka, jonka jälkeen siirrytään noudattamaan luovutuksensaajaa sitovaa työehtosopimusta eli jakelualan työehtosopimusta. Tiedote on jo tuolloin pitänyt sisällään uhkauksen työrauhan mahdollisesta rikkomisesta. Samansisältöinen tiedote on julkaistu myös Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n jäsensivuilla samana päivänä ja Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n jäsensivuilla 11.7.2017. Molemmissa tiedotteissa on myös viittaus PAU ry:n puheenjohtajan kommenttiin työtaistelumahdollisuudesta.

Liikkeenluovutuksen jälkeen 24.7.2017 sanomalehdenjakajien pääluottamusmies A on ilmoittanut, että Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n toimikunta on kehottanut jäseniään kieltäytymään perehdyttämisestä. Työnantajan edustajalle on 25.7.2017 toimitettu 6.7.2017 päivätty pöytäkirjanote Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n toimikunnan ylimääräisestä kokouksesta, jossa on päätetty suosittaa osaston jäsenille uusien jakajien perehdyttämiskieltoa.

Kantaja on lähettänyt vastaajalle valvontakirjelmän 24.7.2017 kehottaen tätä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi sekä pyytäen kirjallista selvitystä toimenpiteistä, johon kehotuksien johdosta on ryhdytty. PAU ry on vastannut valvontapyyntöön 25.7.2017 ilmoittaen ettei se pysty vaikuttamaan kyseisen osaston päätöksentekoon liikkeenluovutuksesta johtuen. Kantaja on muistuttanut 25.7.2017 lähettämässään valvontapyynnössä PAU ry:tä siitä, että luovutuksensaajaa sitoo 31.10.2017 saakka viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ja sitä kautta työrauhan tulisi olla voimassa.

PAU ry:n jäsensivuilla on julkaistu 7.8.2017 päivitetty tiedote, jossa todetaan, että vaatimuksena on, että Postin sanomalehdenjakelutoiminnan siirtäminen ja siihen liittyvät kysymykset pitäisi palauttaa takaisin neuvottelupöytään ja että omistajan tulee velvoittaa Posti Oyj neuvottelemaan asiasta sanomalehdenjakajien nykyisen työntekijäliitto PAU ry:n kanssa. Kyseisellä tiedotteella on pyritty painostamaan työnantajaa.

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry183:n jäsensivuilla on 17.8.2017 julkaistu jäsentiedote, jonka mukaan yhdistyksen toimikunta on tehnyt kokouksessaan päätöksen perehdytyskiellosta. Jäsentiedotteen mukaan yhdistys epäilee työnantajan valmistelevan korvaavaa resurssia työtaistelua varten, eivätkä he pidä työnantajan toimintaa hyväksyttävänä. Tiedotteen mukaan perehdytyskielto alkaa välittömästi ja on voimassa toistaiseksi tai kunnes neuvotteluissa työnantajan kanssa päästään yhteiseen sopimukseen.

Työtaistelutoimenpiteillä on pyritty painostamaan yhtiötä neuvottelemaan varhaisjakelun siirtymisestä PAU ry:n kanssa ja sopimaan siirtyneille työntekijöille toisenlaiset työehdot kuin, mitä ne tulevat olemaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuskauden päätyttyä 31.10.2017.

Edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta PALTA ry on pannut kanteen vireille työtuomioistuimessa (asian diaarinumero R 99/2017). PAU ry:n asiamies on riitauttanut PALTA ry:n kanneoikeuden, jonka työtuomioistuin on ratkaissut PALTA ry:n hyväksi päätöksellään TT 2017:118. Pääasiakysymyksen osalta kanne on ratkaistu työtuomioistuimessa (TT 2017:149).

Vastaajan asiamieheltä 29.9.2017 saadun tiedon mukaan edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen asiassa R 99/17 kuultavana olevat molemmat ammattiosastot ovat päättäneet perehdytyskiellon päättämisestä. Molemmat ammattiosastot ovat tehneet päätöksen perehdytyskiellon päättämisestä 28.9.2017.

Huomioitavaa asiassa on kuitenkin se, että Posti Palvelut Oy:ssä on ilmennyt perehdyttämiskiellon lisäksi erinäisiä häiriöitä ja nämä häiriöt ovat jatkuneet perehdytyskieltojen päättymisenkin jälkeen. Häiriöt ovat olleet muun muassa laatuongelmat jakelussa (lehtien toimittamisen huomattava myöhästely), työntekijöiden luvattomien poissaolojen lisääntyminen sekä lisätöistä kieltäytymistä. Tilanne on aiheuttanut suuria ongelmia, koska työnantajan tulee pystyä varautumaan poissaoloihin ja työvoimatarpeeseen hyvissä ajoin. Työntekijät ovat säännönmukaisesti kieltäytyneet ottamasta enää ylimääräisiä jakoreittejä, mitä he ovat aiemmin mielellään tehneet, vaan enemmänkin on alkanut ilmetä ongelmia selvitä kunkin jakajan omista normaaleista jakoreiteistä/-piireistä. Kyseessä on joukkoluonteinen työtaistelutoimenpide, joka on kaikilta osiltaan laiton noudatettavan työehtosopimuksen ollessa voimassa, ja se on jatkunut jo kohtuuttoman pitkään.

Meneillään olevaa työtaistelua koskevat tosiseikat

Posti Palvelut Oy:n palveluksessa olevat Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n osastojen jäseninä olevat sanomalehdenjakajat ovat säännönmukaisesti ja kollektiivisesti kieltäytyneet ylitöiden, eli toisin sanoen ylimääräisten reittien tekemisestä heinäkuun lopulta/elokuun alusta lähtien, eivätkä edellä mainitut 29.9.2017 tehdyt päätökset perehdytyskiellon päättämisestä ole vaikuttaneet asiaan. Lisäksi töiden tarkoituksellista hidastamista ja häiritsemistä on ilmennyt jatkuvasti ja sitä ilmenee edelleen. Tämä näkyy laatuongelmina, kun tuotteita ei pystytä toimittamaan riittävässä ajassa asiakkaille.

[Teksti salainen.]

Ammattiosastojen tekemällä perehdytyskiellon päättämisellä ei ole ollut tosiasiallista vaikutusta työrauhan palautumiseen ja työnantajan käsityksen mukaan kyseisiin ammattiosastoihin kuuluvat työntekijät ovat yhteisesti päättäneet vaikuttaa tehtävien hoitoon negatiivisesti ja työnantajaa painostaen. Tätä käsitystä vahvistaa myös PAU ry:n luottamusmies B:n 11.10.2017 omalle jäsenistölle lähettämä sähköpostiviesti, joka on sattumalta päätynyt myös työnantajan tietoon. Sähköpostiviestin otsikkokentässä on lukenut: "Please remember/muistutus!" Viestissä on muun muassa kehotettu jäseniä kieltäytymään lisä- ja ylitöistä sekä tekemään työnsä hitaasti ja kiirehtimättä sekä kehotettu työntekijöitä lopettamaan työnsä kello 6. Viestin otsikko "muistutus" viittaa vahvasti siihen, että hidastelusta ja töiden laiminlyönnistä on keskusteltu ja viestitelty ammattiosastojen taholta pidempään. Ammattiosastojen toiminta on ollut suunnitelmallista ja kyseessä on harkittu sekä pidempään jatkunut työtaistelu. B:n lähettämä sähköposti osoittaa sen, että kuultavat ja vastaaja eivät ole aktiivisesti puuttuneet työrauhan palauttamiseen ja ovat täten aktiivisin toimin vaikuttaneet työtaistelun jatkumiseen pitkään.

[Teksti salainen.]

Työtaistelutoimenpiteiden työehtosopimukseen kohdistuminen

Kysymys on työtaistelutoimenpiteestä, joka on toimeenpantu työehtosopimuksen voimassa ollessa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Työtaistelulla pyritään siten painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kiistatta liittyvät työnantajan oikeuteen johtaa ja järjestää työt tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Ammattiosastot osoittavat työtaistelulla mieltään työnantajan töiden uudelleen järjestelyjä sekä muita työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia päätöksiä vastaan ja pyrkivät vaikuttamaan painostamalla yhtiön kantaan ja omiin etuihinsa. Työtaistelulla on selvä ajallinen ja asiallinen yhteys Postin tekemiin liiketoimintajärjestelyihin.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Vastaaja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja kuultavat Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry ovat vastaajan jäsenyhdistyksiä. Kaikki ovat siten työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottuja työehtosopimukseen.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesti kuultavien eli Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n on tullut välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Lisäksi kuultavien on tullut huolehtia siitä, että yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät pidättäytyvät työehtosopimukseen kohdistuvista työtaistelutoimenpiteistä. Kuultavat ovat rikkoneet näitä molempia velvoitteitaan vastaan.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesti vastaajan on tullut huolehtia siitä, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät pidättäytyvät työehtosopimukseen kohdistuvista työtaistelutoimenpiteistä (niin sanottu aktiivinen työrauhavelvollisuus). Vastaaja on tietoisesti rikkonut velvoitettaan vastaan.

Kantaja lähetti 12.10.2017 kello 20.48 vastaajalle valvontakirjelmän kehottaen tätä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi sekä pyytäen kirjallista selvitystä toimenpiteistä, johon kehotuksien johdosta on ryhdytty.

PAU ry on vastannut valvontapyyntöön 12.10.2017 kello 22.08, jossa PAU ry:n puheenjohtaja C on kertonut välittävänsä saamansa valvontapyynnön B:lle ja osaston puheenjohtajalle ja muistuttavansa työrauhasta. Seuraavana päivänä 13.10.2017 kello 10.10 puheenjohtaja C on kertonut, että ammattiosasto korjaa jäsenviestin sisällön, vaikka katsovatkin sen aiemman muotoilun olevan sellainen, ettei se olisi tulkittavissa työtaistelutoimenpiteeseen kehottamiseksi.

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtaja D on 13.10.2017 kello 14.10 lähettänyt PALTA ry:n asiamiehelle viestin, jossa hän on pahoitellut B:n sähköpostiviestiä, jossa on kehotettu työntekijöitä toimimaan työrauhan vastaisesti. D:n mukaan alkuperäinen tarkoitus on ollut muistuttaa jokaisen jakelijan työehtosopimusvelvoitteesta, mutta että he olisivat muotoilleet viestin väärin. D:n 13.10.2017 lähettämää sähköpostiviestin sisältöä ei voida pitää uskottavana tai sitä että luottamusmies B olisi epähuomiossa kirjoittanut aiemmassa 11.10.2017 lähettämässään viestissään ilmenevän sisällön ja ymmärtänyt sen tukevan työrauhavelvoitetta. On hyvin todennäköistä, että laiton työtaistelu jatkuu edelleen yhtiössä.

Työnantajan oikeutta on rajattu sen osalta, voidaanko ammattiosastoon kuulumisesta kerätä tietoja. Tästä syystä yhtiö ei ole kerännyt tietoja sen osalta, kuka on järjestäytynyt ja järjestäytymätön työntekijä eli yhtiö ei ole tämän vuoksi tilastoinut ammattiosastoon kuulumista. Pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakajat ry:n nettisivujen mukaan pääkaupunkiseudun jakajista 61 prosenttia on heidän jäseniään. On siis hyvin todennäköiset syyt epäillä, että häiriötilastojen joukossa ammattiosaston edustajistosta on vähintään yhtä suuri määrä.

Laiton työtaistelu ja valvontavelvollisuuden rikkominen

Merkittävä osa vastaajan ja kuultavien jäsenistöstä samoin kuin niiden edustajat ovat osallistuneet työtaisteluihin ilman vastaajan ja kuultavien aktiivisia ja tehokkaita toimia työtaistelun estämiseksi tai sen keskeyttämiseksi. Vastaaja ja kuultavat ovat joka tapauksessa laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa ja ne tulee tuomita työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää harkittaessa tulee työehtosopimuslain 10 §:n mukaan ottaa huomioon muun muassa työtaistelun kesto, laajuus, aiheutuneen vahingon suuruus ja syyllisyyden määrä. Laiton työtaistelu on jatkunut jo heinäkuulta saakka, eikä sen loppumisesta ole tietoa.

Työtaistelu on laaja kohdistuessaan koko pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Työtaistelusta on aiheutunut jatkuvia jakeluhäiriötä, ja näyttää siltä, etteivät työtaistelutoimenpiteet ole loppumassa. Laiton työtaistelu on aiheuttanut viivästyksiä ja taloudellisia vahinkoja, ja se on häirinnyt koko yhtiön toimintaa ja vaarantanut yhtiön asiakassuhteita. Posti Palvelut Oy:llä on velvollisuus tiedottaa asiakkailleen työtaistelutoimenpiteistä, joilla voi olla vaikutusta asiakassopimuksen mukaisten velvoitteiden suorittamiseen. Jatkuvat työtaistelutoimenpiteet heikentävät asiakkaiden luottamusta siihen, että Posti Palvelut Oy pystyy toteuttamaan varhaisjakelun sovitulla tavalla ja ne vaarantavat siten asiakassopimusten jatkumisen.

Yhtiö on joutunut tekemään erillisjärjestelyitä ja resurssilisäyksiä käyttäen apunaan rekrytointiyrityksiä sekä lisäviestintäpanoksia, joiden arvioitu kustannus on noin 200.000 euroa.

PAU ry ei ole aktiivisesti tiedottanut jäseniään työrauhavelvollisuudesta ja vaikka ammattiosastot ovat peruneet perehdyttämiskieltonsa 28.9.2017, ne ovat todellisuudessa olleet vain näennäinen toimenpide, koska niiden jäsenistö on niin laajassa määrin osallistunut työtehtävien laiminlyömiseen, hidasteluun ja laadun heikkenemiseen. Tätä seikkaa tukee edellä mainittu B:n lähettämä sähköpostiviesti, jonka työnantaja on sattumalta saanut haltuunsa. Ammattiosastot eivät ole millään tavalla aktiivisesti muistuttaneet työntekijöitään työrauhan noudattamisesta, vaan kuten luottamusmies B:n tiedote osoittaa, pikemminkin kehottaneet jäseniään hidastelemaan ja olemaan ottamatta vastaan ylimääräisiä jakopiirejä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry (PAU ry) sekä kuultavat Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry ja Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastaaja ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kuultavana olevat osastot eivät ole rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan eivätkä laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Häiriöt ovat johtuneet vastaajasta ja kuultavista riippumattomista syistä.

Kantaja on perustanut kanteensa siihen, että Posti Palvelut Oy:ssä on ollut erinäisiä "häiriöitä". Ensinnäkin kantaja on väittänyt, että työntekijät olisivat kieltäytyneet tekemästä ylitöitä tai ylimääräisiä reittejä ja toiseksi siihen, että työntekijät eivät olisi tehneet työtä yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.

Lisäksi kantaja on kanteessa käsitellyt kuultavana olevien osastojen toimeenpanemaa perehdytyskieltoa, joka on kanteessakin todetuin tavoin päättynyt. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n perehdytyskielto on päättynyt 21.9.2017 ja Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n perehdytyskielto on päättynyt 28.9.2017. Perehdytyskieltoa koskien kantaja on nostanut erillisen työrauhakanteen, joka on käsitelty työtuomioistuimessa.

Kantaja ei ole kanteessaan yksilöinyt miten ylitöistä kieltäytyminen tai "hidastaminen ja häiritseminen" olisi tapahtunut. Kanteessa on esitetty ainoastaan yleisluontoinen arvaus, että ylityöstä kieltäytymistä olisi tapahtunut tavanomaista enemmän tai että työntekijät olisivat tehneet työtään hitaammin.

[Teksti salainen.]

Vastaaja tai kuultavat eivät ole myötävaikuttaneet kanteen perusteena oleviin väitettyihin häiriöihin. Vastaaja tai kuultava eivät ole päättäneet ylityökiellosta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä.

Mahdolliset häiriöt jakelussa johtuivat yksittäisten työntekijöiden työmotivaation heikkenemisestä. Työmotivaation heikkeneminen taas oli todennäköisesti seurausta siitä, että sovellettava työehtosopimus vaihtui, minkä johdosta työntekijöiden työehdot muuttuivat ja palkka aleni merkittävästi. Häiriöiden syynä on lisäksi ollut muun muassa se, että esimiesalueisiin on tullut muutoksia ja työn organisoimisessa on ollut tämän vuoksi ongelmia. Sairastumispoissaolot ovat olleet luvallisia eivätkä ne voineet ilmentää työtaistelutoimenpiteitä.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoitti siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä. Lain mukaan kiellettyjä työtaisteluita olivat siten vain sellaiset työtaistelut, jotka olivat joko liiton tai sen osaston toimeenpanemia. Mikäli väitetty työtaistelu ei perustunut tällaiseen kollektiiviseen päätöksen kyse ei ole työehtosopimuslaissa tarkoitetusta kielletystä työtaistelutoimenpiteestä.

Kuten kanteessa on todettu, Posti Group Oyj perusti keväällä 2017 Posti Palvelut Oy-nimisen tytäryhtiön, joka järjestyi Medialiittoon ja noudattaa siten jakajia koskevaa TEAM teollisuusalojen ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta. Posti Oy siirsi liikkeenluovutuksella varhaisjakelutoiminnan Posti Palvelut Oy:hyn. Liikkeenluovutuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli saada vaihdettua varhaisjakajiin sovellettava työehtosopimus edullisempaan työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen vaihtumisen johdosta kaikkien Posti Oy:ssä aikaisemmin työskennelleiden varhaisjakajien ansiotaso tuli heikkenemään merkittävästi.

Posti Palvelut Oy on luvannut täsmentää jakajille, miten työehdot tulivat heikkenemään. Tällaista täsmennystä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka sovellettava työehtosopimus oli vaihtumassa 1.11.2017. Varhaisjakajat ovatkin joutuneet elämään suuressa epävarmuudessa sen suhteen, miten heidän työehtonsa tulevat työehtosopimuksen vaihdoksen johdosta muuttumaan. Kaikkien varhaisjakajien palkkataso tulisi alenemaan ainakin 15–25 prosenttia. Lisäksi niillä varhaisjakajilla, joilla on ollut työehtosopimustasolla sovittuja niin sanottuja takuupalkkoja, ansiotaso tuli työehtosopimuksen vaihtumisen vuoksi alenemaan jopa 15–60 prosenttia. Myös yötyökorotukset alenisivat merkittävästi.

Kunkin työntekijän konkreettisen palkan alennuksen suuruus oli jossain määrin arvion varaista. Palkanalennusten suuruusluokkaa kuvasi kuitenkin työnantajan kaikille varhaisjakajille 13.9.2017 (viikko 37) lähettämä tiedote (V1). Tiedotteessa työnantaja on kertonut, että työehtosopimuksen muutos tarkoitti muutoksia palkanmaksun perusteisiin kaikille varhaisjakajille. Tiedotteen ensimmäisellä sivulla on kerrottu, että työntekijöille järjestettäisiin mahdollisuus tutustua tilaisuuksissa reittikohtaisten aika-arvojen vaikutuksista palkkaan. Vastaajan ja kuultavien käsityksen mukaan tällaisia tilaisuuksia ei kuitenkaan ole järjestetty.

Lisäksi tiedotteen ensimmäisellä sivulla on todettu, että uuden työehtosopimuksen mukainen palkka tulee tiedoksi marraskuun palkan maksun yhteydessä. Työntekijät saivat siis tietää konkreettisen palkan alennuksen suuruuden vasta sitten, kun se on konkreettisesti tapahtunut. Tämä aiheutti luonnollisesti huolta matalapalkka-alalla työskentelevällä työntekijällä, joka joutuu arvioimaan, riittäisikö palkka enää tavanomaisiin elinkustannuksiin vai ei.

Tiedotteen toisella sivulla on kerrottu lyhyesti palkan alennuksista. Tiedotteessa on kerrottu, että takuupalkat poistuvat. Työntekijästä riippuen poistuvan takuupalkan suuruus on 10–2.000 euroa kuukaudessa. Tiedotteessa kerrotaan, että takuupalkan poistuminen voi tarkoittaa jopa 60 prosentin palkanalennusta. Takuupalkkojen poistumisessa oli kiistatta kysymys erittäin merkittävästä palkan alennuksesta.

Tiedotteen kolmannella ja neljännellä sivulla on taulukoitu malliesimerkkejä palkan alennuksen suuruudesta. Malliesimerkeistä on nähtävissä euromääräisesti, kuinka paljon palkka voisi alentua. Pyöräpiireillä palkan alennusten suuruusluokka olisi noin 15 prosenttia, autopiireillä noin 13 prosenttia, kärrypiireillä noin 15 prosenttia ja oikealta ohjattavien autojen piireillä noin 19-24 prosenttia. Palkanalennusten suuruusluokka on siis yli 10 prosenttia ja tämän lisäksi työntekijöiltä poistuvat takuupalkat, jolloin palkan alennus voi olla yhteensä jopa 60 prosenttia.

Palkan alennuksen lisäksi työnantaja on omalla toiminnallaan aiheuttanut epävarmuutta ja huolta työntekijöiden keskuudessa työehtosopimuksen vaihdoksen aiheuttamista muutoksista. Työnantaja on 29.9.2017 (viikolla 39) lähettänyt kaikille varhaisjakajille tiedotteen (V2), jossa työntekijöiden ajatuksia on sekoitettu ilmoittamalla, että vastaaja olisi antanut väärää ja epätarkkaa tiedotetta. Työnantaja on tiedotteessa ilmoittanut, että osapuolten välillä sovittu 500.000 euron suuruinen kuukausittainen kompensaatio ei välttämättä riittänyt takaamaan ansiotason säilymistä. Tämäkin osaltaan osoittaa, että palkan alennus oli merkittävä. Lisäksi tiedotteessa on muun muassa todettu, että työkokonaisuuksien suunnitteluun ei tulekaan muutoksia. Tiedotteen seurauksena työntekijöiden edunvalvojille tuli lukuisia huolestuneita yhteydenottoja, miten työntekijöille tulee tulevaisuudessa käymään ja mihin tietoon voi enää luottaa.

On itsestään selvää, että palkansaaja ei suhtautunut positiivisesti 15–60 prosentin suuruiseen palkanalennukseen riippumatta siitä, miten palkanalennus on toteutettu ja vaikka se sinänsä toteutettaisiin lain sallimalla tavalla. Posti-konsernin kokoinen työnantaja kykeni ymmärtämään, että liikkeenluovutuksella toteutettava työehtosopimuksen vaihtaminen ja merkittävä palkan alentaminen varmasti vaikuttaisi yksittäisten työntekijöiden työmotivaatioon. Samoin työnantajan viikoilla 37 ja 39 julkaisemat tiedotteet (V1 ja V2) ovat aiheuttaneet huolta työntekijöiden keskuudessa, mikä on vähentänyt entisestään työntekijöiden työmotivaatiota. Työmotivaation lasku selittää kantajan todisteessa 10 esitetyn jakeluhäiriöiden kasvun.

Kantaja ei ole yksilöinyt miten ylitöistä kieltäytyminen tai "hidastaminen ja häiritseminen" olisi tapahtunut tai näyttänyt, mikä olisi ollut niiden syy. Asiassa oli huomattava, että ylityö edellytti aina yksittäisen työntekijän suostumusta. Työntekijä voi vapaasti päättää, halusiko hän tehdä ylitöitä vai ei. Ei ole poissuljettua, päinvastoin hyvinkin todennäköistä, että näin merkittävän palkanalennuksen uhatessa työntekijän työmotivaatio laski, eikä hän tämän vuoksi halunnut tehdä ylimääräisiä töitä. Oli täysin luonnollista, että työntekijä voi reagoida näin.

Merkittävä palkanalennus ja epävarmuus työehtojen konkreettisista muutoksista aiheuttivat työntekijöille huolta ja laskee työntekijöiden työmotivaatiota. Mahdolliset jakeluhäiriöt eivät johtuneet vastaajan tai kuultavien toiminnasta vaan yksittäisten työntekijöiden työmotivaation heikkenemisestä. Työntekijöiden edunvalvojille, osastoille ja liittoon tuli päivittäin varhaisjakajien yhteydenottoja, joissa he kertoivat, että he kokivat, ettei työnantaja arvostanut heitä eivätkä he halunneet enää tehdä töitä.

Työntekijöiden työmotivaation lasku oli kiistatonta. Epätietoisuus tulevasta vaivasi työntekijöitä valtavasti ja vei ajatukset pois työstä. Yhä useampi varhaisjakaja mietti siirtymistä muualle töihin, jossa työn tulevaisuus ja työehdot olivat paremmin ennakoitavissa. Tällaisessa tilanteessa oli ymmärrettävää, että työntekijällä ei enää riittänyt tahtoa joustaa työnantajan hyväksi.

Lisäksi kymmenet varhaisjakajat ovat jo tähän mennessä oma-aloitteisesti irtisanoutuneet, kun he eivät enää ole voineet kestää työehtojen heikentymistä. Samoin lukuisat työntekijät ovat kertoneet irtisanoutuvansa, kun työehtojen muutokset käytännössä toteutuisivat. Irtisanoutuneiden tilalle on jouduttu rekrytoimaan uusia työntekijöitä, joilla ei ole jakelutyöstä samanlaista kokemusta. Myös uusien työntekijöiden rekrytointi osaltaan selitti jakeluhäiriöiden kasvua.

Kanteessa on väitetty, että kuultavien osastojen jäsenet olisivat säännönmukaisesti ja kollektiivisesti kieltäytyneet ylitöistä ja lisäksi olisi ilmennyt töiden tarkoituksellista hidastamista. Väite ei pitänyt paikkaansa. Mitään tällaista kollektiivista päätöstä ei ole tehty. Työntekijät eivät ole yhteisesti päättäneet vaikuttavansa tehtävien hoitoon negatiivisesti painostaen työnantajaa. Perehdyttämiskiellon päättymisen jälkeen vastaaja tai sen osastot eivät ole ryhtyneet mihinkään työtaistelutoimenpiteisiin. Vastaajaa tai kuultavia ei voida asettaa vastuuseen yksittäisten työntekijöiden omista itsenäisistä päätöksistä.

Kantajalla oli näyttötaakka työtaistelusta. Kantajan vastuulla oli myös näyttää, että väitetty työtaistelutoimenpide oli kollektiivinen ja että se johtui työehtosopimukseen sidotun osallisen tai muuten siihen sidotun yhdistyksen toimenpiteestä. Pelkkä yleisluontoinen arvio tai tilastointi siitä, että jakeluhäiriöt olivat yleistyneet, ei osoittanut häiriöiden syytä tai syy-yhteyttä. Varsinkin tämän kaltaisessa tilanteessa, jossa jakeluhäiriöille oli lukuisia muita luonnollisia selittäviä tekijöitä, kantajan näyttötaakka syy-yhteydestä korostui.

Kantajan vaatimukset valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on perusteettomina, yksilöimättöminä ja väitteiden tueksi esitetyn näytön puuttuessa hylättävä.

Varaluottamusmies B:n sähköpostiviesti

Kantaja on vedonnut varaluottamusmies B:n viikolla 41 lähettämään sähköpostiin (V3) näyttönä siitä, että häiriöt olisivat johtuneet kollektiivisesta päätöksestä. Kanteessa on virheellisesti todettu B:n olevan luottamusmies, mutta tosiasiassa B toimi varaluottamusmiehenä.

B kuului Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:hyn. B:n sähköpostilla ei ollut mitään tekemistä Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n kanssa. Molemmat osastot olivat itsenäisiä eivätkä ne vastanneet toisen osaston toimenpiteistä. Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n vastuuta arvioitaessa B:n sähköpostia ei voitu ottaa huomioon.

B:n sähköposti ei perustunut osaston päätökseen eikä osastossa ole tehty päätöstä työtaistelutoimenpiteistä. B:n tarkoituksena ei ole ollut toimeenpanna työtaistelua. Päinvastoin heti viestin aluksi B on muistuttanut, että työrauha on voimassa. Viestin lähettäminen ja sen sisältö selittyivät B:n kokemattomuudella ja huolimattomuudella. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n toimikunta vaihtui 26.9.2017 ja B:stä tuli toimikunnan jäsen ja tiedotussihteeri. B ei ole ymmärtänyt, että työnantaja voisi tulkita sähköpostin työtaistelutoimenpiteeksi.

Kantajan valvontapyynnön saatuaan vastaaja otti yhteyttä Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtajaan ja kävi läpi, että työrauha on voimassa ja mitä se edellytti osastoilta. Lisäksi vastaaja soitti 13.10.2017 osaston puheenjohtajalle. Puhelun aikana käytiin läpi se, että työrauha sitoi osastoa ja osaston tulee välttää kaikkia mahdollisia työtaistelutoimenpiteitä.

Valvontatoimenpiteiden johdosta Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry perui epäselvyyttä aiheuttaneen B:n sähköpostin ja lähetti jäsenistölleen korjauksen, jossa muistutettiin työrauhasta ja työehtojen noudattamisesta ja peruttiin aikaisemmat suositukset (V4). Osaston puheenjohtaja lähetti myös vastaajalle viestin, jossa he pahoittelivat aikaisemman viestin sisältöä ja sen aiheuttamaa epäselvyyttä ja ilmoittivat noudattavansa työrauhaa. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry lähetti jäsenilleen viestin, jossa se perui B:n viestin ohjeistuksen.

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n ei voida katsoa toimeenpanneen työtaistelua. B:n viestin sisältö on johtunut ymmärtämättömyydestä ja osasto on välittömästi korjannut epäselvyyttä aiheuttaneen ohjeistuksen ja perunut aikaisemman viestin.

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n ei voida katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Vastaajan ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Vastaaja on välittömästi valvontapyynnön saatuaan ollut yhteydessä osastoon ja valvontatoimenpiteiden johdosta aiheutunut epäselvyys on korjattu. Valvontatoimenpiteiden on katsottava olleen tehokkaita.

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n vastuu

B:n sähköpostilla ei ollut mitään tekemistä Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n kanssa. Kuultavana olevat osastot toimivat ja tekevät päätöksensä itsenäisesti. B:n viestin tai sen sisällön johdosta Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:tä ei voitu asettaa vastuuseen. Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry ei ole lähettänyt muutenkaan jäsenillään tällaisia viestejä.

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry ei ole ryhtynyt mihinkään työtaistelutoimenpiteisiin lukuun ottamatta perehdytyskieltoa, jonka työtuomioistuin on erillisenä asiana käsitellyt.

Kanteessa kerrotut mahdolliset jakeluhäiriöt eivät ole johtuneet vastaajan tai kuultavien toimenpiteistä. Jakeluhäiriöille oli useita luonnollisia syitä, joista merkittävin lienee palkanalennuksista aiheutunut työmotivaation lasku.

Kantajan todisteeksi nimeämässä tilastossa (K 10) ei ole mitenkään yksilöity, miltä alueilta tilaston tiedot on kerätty tai miten myöhässä olevien piirien määrä jakautuu alueittain. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueen lisäksi varhaisjakelua on muun muassa Vaasassa, Seinäjoella, Joensuussa ja Jyväskylässä. Kirjallisesta todisteesta ei käynyt mitenkään ilmi, että myöhässä olevia piirejä olisi ollut nimenomaan Uudellamaalla tai että niitä olisi ollut alueella tavanomaista enemmän.

Uudenmaan varhaisjakajien edunvalvojien, Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja vastaajan tietojen mukaan Uudellamaalla ei ole ollut juurikaan häiriöitä, lisääntyneitä sairaspoissaoloja tai ylitöistä kieltäytymisiä tai ainakaan häiriöiden määrä ei ole merkittävästi poikennut tavanomaisesta tasosta. Päin vastoin, Uudellamaalla osa varhaisjakajista on halunnut tehdä lisätöitä vielä kun niistä maksettiin palkkaa vanhoin ehdoin. Mikäli yksittäinen työntekijä on kieltäytynyt ylitöistä, kyse on ollut kyseisen työntekijän henkilökohtaisesta päätöksestä, johon osasto ei ole ollut vaikuttamassa. Asiassa on myös huomattava, että vastaaja ei ole tehnyt valvontapyyntöä, joka koskisi Uudenmaan alueelle tapahtuneiksi väitettyjä häiriöitä.

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevan vaatimuksen tueksi kantaja ei ole esittänyt mitään muuta perustetta tai näyttöä, kuin epämääräisen arvion, että Uudellamaallakin olisi ollut häiriöitä ja tilaston, joka ei kuitenkaan osoita millään tavalla, että Uudenmaan varhaisjakelussa olisi ollut häiriöitä. Kantajalla on näyttötaakka väitteestään, että Uudellamaalla olisi ollut häiriöitä.

Kantajan vaatimukset valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on perusteettomina, yksilöimättöminä ja väitteiden tueksi esitetyn näytön puuttuessa hylättävä.

Hyvityssakon määrä

Mikäli työtuomioistuin vastaajan ja kuultavien näkemyksestä poiketen määräisi hyvityssakon maksettavaksi, hyvityssakon määrää alentavina tekijöinä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat.

Ensinnäkin kantajan väite, että ylitöistä kieltäytyminen olisi säännönmukaista tai työn tarkoituksellinen hidastaminen olisi jatkuvaa, ei pitänyt paikkaansa. Toiseksi työnantaja on vedonnut siihen, että väitetyistä häiriöistä olisi aiheutunut ongelmia työnantajalle. Työnantaja ei ole kuitenkaan esittänyt mitään selvitystä siitä, mitä nämä ongelmat olisivat käytännössä olleet tai että niistä olisi aiheutunut työnantajalle vahinkoa. Asiakassuhteiden vaarantuminen oli ainoastaan kantajan väite, eikä se pitänyt paikkaansa. Pelkkää työnantajan subjektiivista mielipidettä tai arvioita, jonka mukaan väitetyt häiriöt jatkuisivat, ei voitu ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana tekijänä.

Kantajan piti pystyä osoittamaan, että väitetyllä työtaistelulla olisi niitä vaikutuksia, joilla se perustelee hyvityssakkovaadettaan. Tässä asiassa näitä vaikutuksia ei ole olemassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. PAU ry:n jäsensivuilla julkaistu tiedote 27.6.2017

2. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n tiedote 27.6.2017

3. Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n jäsensivujen tiedote 11.7.2017

4. PAU Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry 183:n 6.7.2017 pidetyn ylimääräisen toimikunnan kokouksen pöytäkirja

5. PALTA ry:n valvontakirjelmä 24.7.2017

6. PAU ry:n vastaus valvontakirjelmään 25.7.2017

7. PALTA ry:n 25.7.2017 antama vastaus PAU ry:lle

8. PAU ry:n jäsensivuilla on julkaistu 7.8.2017 päivitetty tiedote

9. PAU Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry 183:n jäsentiedote 17.8.2017

10. Tilasto myöhässä olevista reiteistä (Salassa pidettävä)

11. Luottamusmies B:n sähköpostiviesti 11.10.2017

12. PALTA ry:n valvontakirje 12.10.2017 kello 20.48

13. PAU ry:n puheenjohtaja C:n sähköpostiviesti 13.10.2017 kello 10.10

14. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtaja D:n sähköposti 13.10.2017 kello 14.10

15. Tilasto myöhästyneistä jakopiireistä (Salassa pidettävä)

16. Tilasto luvattomista poissaoloista (Salassa pidettävä)

17. Valvontapyyntö 16.10.2017

18. Valvontapyyntö 17.10.2017

19. Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtaja D:n lähettämä sähköpostiviesti E:lle 26.10.2017 kello 10.56

20. Tilastokuva "PKS viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017" (Salassa pidettävä)

21. Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017" (Salassa pidettävä)

22. Tilastokuva "PKS viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017. Häiriön syy jakaja ei ehdi.(Salassa pidettävä)

23. Tilastokuva "Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017. Häiriön syy jakaja ei ehdi. (Salassa pidettävä)

24. Tilastokuva "PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017": Häiriön syy: sairastuminen (Salassa pidettävä)

25. Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy: sairastuminen. (Salassa pidettävä)

26. Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017". Häiriön syy sairastuminen. (Salassa pidettävä)

27. Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy sairastuminen. (Salassa pidettävä)

28. Valvontapyyntö 20.10.2017

29. Valvontapyyntö 26.10.2017

30. Valvontapyyntö 30.10.2017

31. Valvontapyyntö 31.10.2017

Vastaajan ja kuultavien kirjalliset todisteet

1. Posti Palvelut Oy:n tiedote 13.9.2017

2. Posti Palvelut Oy:n sisäinen tiedote 29.9.2017

3. Varaluottamusmies B:n sähköposti 11.10.2017 (=K 11)

4. Osaston puheenjohtaja D:n sähköposti 13.10.2017 ja tiedote aikaisemman viestin perumisesta

5. C:n sähköposti puheenjohtaja D:lle ja varaluottamusmies B:lle 12.10.2017

6. C:n sähköpostit F:lle 12.10.2017 ja 13.10.2017

7. C:n ja varaluottamusmies B:n väliset sähköpostit 13.10.2017

8. C:n sähköposti puheenjohtaja D:lle ja varaluottamusmies B:lle 16.10.2017

9. C:n ja F:n väliset sähköpostit 16.10.2017

10. C:n sähköpostit puheenjohtaja D:lle, varaluottamusmies B:lle sekä pääluottamusmies A:lle sekä sähköposti F:lle 17.10.2017

11. G:n sähköposti F:lle 18.10.2017

12. Puheenjohtaja D:n sähköposti F:lle 18.10.2017

13. C:n sähköpostit F:lle 22.10.2017 ja 24.10.2017 sekä kuultavien osastojen puheenjohtajille ja B:lle lähetetty kutsu kuulemistilaisuuteen

14. C:n sähköpostiviestit F:lle 29.10.2017

15. C:n sähköpostiviestit F:lle 30.10.2017

16. Tilasto myöhässä olevista reiteistä (=K 10) (Salassa pidettävä)

17. Tilasto myöhästyneistä jakopiireistä (=K 15) (Salassa pidettävä)

18. Tilasto luvattomista poissaoloista (=K 16) (Salassa pidettävä)

19. Tilastokuva "PKS viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017"(=K 20) (Salassa pidettävä)

20. Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017" (=K 21) (Salassa pidettävä)

21. Tilastokuva "Uusimaa viikot 26-43 vuosina 2016 ja 2017. Häiriön syy jakaja ei ehdi. (K=22) (Salassa pidettävä)

22. Tilastokuva "PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017": Häiriön syy: sairastuminen (=K 23) (Salassa pidettävä)

23. Tilastokuva "PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017": Häiriön syy: sairastuminen (=K 24) (Salassa pidettävä)

24. Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: PKS viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy: sairastuminen. (=K 25) (Salassa pidettävä)

25. Tilastokuva " Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017". Häiriön syy sairastuminen. (=K 26) (Salassa pidettävä)

26. Tilastokuva viikolta 1/2016 – viikolle 42/2017: Uusimaa viikot 26-42 vuosina 2016 ja 2017: Häiriön syy sairastuminen. (=K 27) (Salassa pidettävä)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Väitetyt työtaistelutoimenpiteet ja erimielisyys

Kantaja Palvelualojen työnantajat PALTA ry on kertonut kanteessaan, että Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n jäseninä olevat sanomalehdenjakajat ovat työtaistelutoimenpiteenä kieltäytyneet tekemästä ylitöitä sekä jarruttaneet työn tekemistä heinäkuun lopulta / elokuun alusta 2017 lukien. Tämä on kantajan mukaan näkynyt jakopiireissä lisääntyneinä poissaoloina ja jakeluhäiriöinä. Vastaaja ja kuultavat ovat kiistäneet sen, että mitään työtaistelutoimenpidettä olisi käynnissä. Vastaaja ja kuultavat ovat vedonneet siihen, että mahdolliset häiriöt jakelussa johtuivat yksittäisten työntekijöiden työmotivaation heikkenemisestä liittyen sovellettavan työehtosopimuksen vaihtumiseen ja muutoksen vaikutuksiin työntekijöille. Muutoin jakelussa ei ole vastaajan ja kuultavien mukaan ilmennyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa.

Asiassa esitetty selvitys

Kantaja on esittänyt asiassa kirjallisia todisteita siitä, että Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry on toimikunnan ylimääräisessä kokouksessa 6.7.2017 päätynyt suosittamaan jäsenilleen uusien jakajien perehdyttämiskieltoa (K 4). Vastaajan ja kuultavien jäsensivuilla on myöhemmin heinäkuussa julkaistu varhaisjakelutoiminnan siirtämistä Posti Palvelut Oy:hyn koskevat tiedotteet (kirjalliset todisteet K1, K2 ja K3), jotka ovat sisältäneet PAU ry:n puheenjohtajan kannanoton mahdollisesta työtaistelusta. PALTA ry on tehnyt PAU ry:lle useita työtaistelua koskevia valvontapyyntöjä 24.7.2017 alkaen (kirjalliset todisteet K5, K12, K17, K18 ja K28, K29, K30 ja K31).

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n tiedotussihteeri, varaluottamusmies B on 11.10.2017 lähettänyt ammattiosaston jäsenistölle sähköpostiviestin (K 11/V 3), josta käy ilmi, että B on kehottanut jäsenistöä muun ohessa pidättäytymään ylitöiden tekemisestä. Tiedotteeseen on lähetetty oikaisu 13.10.2017 (V 4), jossa B sekä ammattiosaston puheenjohtaja ovat peruuttaneet aiemman viestin sisällön sekä kehottaneet jäsenistöään noudattamaan työehtosopimuksen ehtoja.

[Teksti salainen.]

Arviointi ja johtopäätökset

PAU ry sekä kuultavat ammattiosastot on tuomittu työtuomioistuimen tuomiolla (TT 2017:149) hyvityssakkoon kanteessa selostetun perehdyttämiskiellon johdosta. Tässä asiassa on riidatonta se, että kummatkin kuultavana olevat ammattiosastot ovat tehneet päätöksen perehdytyskiellon päättämisestä 28.9.2017. Tässä asiassa on siten enää kysymys siitä, ovatko osastot työtaistelutoimenpiteenä kieltäytyneet tekemästä ylitöitä ja jarruttaneet työn tekemistä heinäkuun lopulta / elokuun alusta 2017 lukien.

[Teksti salainen.]

Työtuomioistuimelle esitetyt tilastot eivät sisällä tarkempaa tietoa siitä, minkä pituisista myöhästymisistä on ollut kysymys. Niiden perusteella ei ole myöskään kantajankin toteamin tavoin saada selville sitä, kuinka suurelle osalle poissaoloista on esitetty hyväksyttävä syy, minkä vuoksi sairauspoissaolojen määrän lisääntyminen ei muodosta luotettavaa selvitystä siitä, että kysymyksessä on ollut kanteessa kerrottu kuultavien osastojen järjestämä työtaistelutoimenpide. Vastaajan ja kuultavien kiistettyä tilastojen merkityksen näyttönä asiassa kantaja ei ole esittänyt muuta todistelua kanteensa tueksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on jäänyt luotettavasti näyttämättä toteen se, että jakeluhäiriöt olisivat heinäkuun lopulta/elokuun alusta 2017 lukien lisääntyneet poikkeuksellisesti siitä syystä, että kuultavana olevat osastot olisivat toteuttaneet työtaistelun kanteessa kerrotuin tavoin.

Varaluottamusmies B on edellä mainituin tavoin viestissään 11.10.2017 kehottanut Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n jäsenistöä pidättäytymään ylitöiden tekemisestä ja viesti on vastaavalla tavalla peruutettu kaksi päivää myöhemmin 13.10.2017 (V3 ja V4). Asiassa esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella ei käy ilmi se, että jakeluhäiriöiden määrässä olisi tapahtunut muutosta aikavälillä 11.10.2017-13.10.2017 Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n jakelualueilla. B:n viestillä ei siten voida katsoa olleen syy-yhteyttä jakeluhäiriöiden määrään. Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n osalta ei puolestaan ole esitetty vastaavaa näyttöä ammattiosaston jäsenistölle suunnatusta viestinnästä töiden tekemiseen liittyen.

Asiassa on edellä esitetyillä perusteilla jäänyt näyttämättä, että kuultavana olevat ammattiosastot olisivat toimeenpanneet työtaistelun. Kanne on tästä syystä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kannevaatimukset asiassa hylätään. Kantajan kirjallisesta todisteesta K11/vastaajan ja kuultavien kirjallisesta todisteesta 3 käy ilmi varaluottamusmies B:n lähettämä kehotus pidättäytyä ylitöiden tekemisestä, joka on sittemmin peruutettu. Työtuomioistuimelle annetusta tilastollisesta selvityksestä on käynyt ilmi se, että jakeluhäiriöiden määrässä on vuoteen 2016 verrattuna ollut muutoksia syksyllä 2017. Muutosten suuruus on ollut sellainen, että kantajalla PALTA ry:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Niittylä, Ruohoniemi, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 21.12.2017