TT 2017:144

Lakko
Poliittinen työtaistelu
Työehtosopimukseen kohdistuminen

Diaarinumero: R 58/17
Antopäivä: 10.10.2017

Ammattiosasto oli yhdessä neljän pirkanmaalaisen ammattiosaston kanssa järjestänyt työtaistelun, jonka syyksi oli ilmoitettu pyrkimys vastustaa hallituksen palkansaajien työehtoja heikentävää toimintaa työmarkkina-asioissa. Työnseisauksella oli läheinen ajallinen yhteys hallituksen kehysriihen aloittamiseen.

Työtaistelutoimenpiteen tarkoituksesta esitetyn tiedotusaineiston ja muun selvityksen perusteella tuomiossa katsottiin, ettei ammattiosastojen tavoitteena ollut painostaa työnantajapuolta työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä, vaan tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon. Työnseisauksella ei siten ollut rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

KUULTAVA

Tampereen Tekninen Tekstiili ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksessä Valmet Technologies Oy:n Yrittäjänkadun tehtaalla on järjestetty työtaistelu, joka on alkanut torstaina 20.4.2017 kello 22.00 ja päättynyt perjantaina 21.4.2017 kello 22.00.

Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n hallitus on päättänyt mielenilmauksen järjestämisestä. Lakossa on ollut yhteensä 213 työntekijää, joista Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n jäseniä on ollut 178. Kuultavassa ammattiosastossa on maksavia jäseniä noin 310.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta

hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Tampereen Tekninen Tekstiili ry on rikkonut sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden ollessaan päättämässä ja toimeenpanemassa lakkoa. Lakkoon on osallistunut ammattiosaston valitsema pääluottamusmies sekä osastonluottamusmiehiä. Ammattiosasto vastasi lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä.

Tapahtumainkulku ja työtaistelutoimenpiteet

Tampereen Tekninen Tekstiili ry on ilmoittanut yhdessä viiden pirkanmaalaisen ammattiosaston kanssa nyt kyseessä olevasta Valmet Technologies Oy:n Yrittäjänkadun tehtaan lakosta sekä samaan aikaan myös useassa eri pirkanmaalaisessa yrityksessä 20.4.2017 kello 22.00 alkavista lakoista. Tampereen Tekninen Tekstiili ry on ilmoittanut lakosta kirjallisesti Teknologiateollisuus ry:lle 13.4.2017 päivätyllä lakkoilmoituksella.

Lakkojen syistä Tampereen Tekninen Tekstiili ry on julkaissut yhdessä viiden muun Pirkanmaalaisen ammattiosaston kanssa 13.4.2017 päivätyn lehdistötiedotteen. Ammattiosastot ovat myös jakaneet 13.4.2017 päivätyn tiedotteen sekä vetoomuksen koskien lakkojen syitä. Tampereen Ammattiosasto ry:n toimitsija A on antanut 13.4.2017 haastattelun YLE:lle järjestettyjen lakkojen syistä.

Lakkojen ja nyt kyseessä olevan Valmet Technologies Oy:n lakon syyksi on ilmoitettu hallituksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton toiminta, kilpailukykysopimus, työehtojen heikennykset, työmarkkinoiden paikallisen sopimisen kulttuuri, palkan heikennykset ja palkan riittämättömyys.

Työehtosopimukseen kohdistuminen ja lakon laittomuus

Työtaistelu kohdistui voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen työajan pidentämistä (kiky) koskevaan pöytäkirjaan ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Lakolla on pyritty vaikuttamaan työehtosopimusasioihin ja kyseessä on ollut laiton työehtosopimukseen kohdistuva työtaistelu. Kyseessä ei ole ollut poliittinen lakko.

Lakon laittomuutta ja tuomittavan hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava myös huomioon seuraavat seikat.

Lakkojen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot, eivät valtakunnalliset työntekijäliitot. Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n säännöissä ei ole mitään mainintaa siitä, että ammattiosaston tehtäviin kuuluisi vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon toisin kuin esimerkiksi Metallityöväen Liitto ry:n säännöissä. Ammattiosaston voitiin katsoa näin toimineen myös oman yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti. Ammattiosaston toimintaa arvioitaessa oli muistettava, että joitakin päiviä ennen lakkoa sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen vientiliitot muun muassa Metallityöväen Liitto ry ovat yhdessä esittäneet yhteiset tavoitteensa hallituksen puoliväliriiheen.

Valmet Technologies Oy:ssä järjestetyn lakon ja muiden 20.4.2017 kello 22.00 alkaneiden lakkojen on väitetty olleen vastalause muun muassa hallituksen toiminnalle. Kantajan tiedossa ei ole, että Tampereen Tekninen Tekstiili ry tai muut lakot järjestäneet ammattiosastot olisivat olleet missään yhdessä pääministeriin tai hallitukseen neuvotellakseen asioista, joihin lakolla on väitetty vaikuttavan, eikä mainittujen tahojen ole edes väitetty olleen varmuudella tietoisia lakoista. Lakoilla ei siten ole ollut aitoa ja todellista pyrkimystä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Lakon vuoksi työtunteja menetettiin 1.704 tuntia ja lakosta aiheutui taloudellista vahinkoa noin 343.000 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry) on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Mielenilmauksen poliittisuus

Mielenilmauksesta on ilmoitettu 13.4.2017 valtakunnansovittelijalle, Metallityöväen Liitto ry:lle, Teknologiateollisuus ry:lle sekä lehdistölle. Mielenilmauksen on ilmoitettu olevan vastalause hallituksen ja elinkeinoelämän keskusliiton toiminnalle. Erityisesti mielenilmaisun tarkoituksena on ollut osoittaa mieltä hallituksen kehysriihessä käsiteltävää työttömien aktiivimallia vastaan. Mielenilmaus on päättynyt viimeisenä arkipäivänä ennen hallituksen kehysriiheä, joka on alkanut maanantaina 24.4.2017.

Kuultava ammattiosasto on työpaikkatiedotteiden ja lehdistötiedotteen lisäksi myös lehdille annetuissa haastatteluissa kertonut mielenilmauksen kohdistuvan vain ja ainoastaan hallituksen harjoittamaan politiikkaan. Erityisesti on korostettu, että mielenilmaus ei miltään osin kohdistunut työnantajiin.

Mielenilmaus ei ole kohdistunut kilpailukykysopimukseen eikä sitä ole ilmoitettu lakon syyksi. Pelkästään se, että TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:een kuuluvan Ylöjärven lasityöntekijäin ammattiosaston valitsema pääluottamusmies on laatinut vetoomuksen, jossa mainittiin kilpailukykysopimus, ei osoittanut kuultavan ammattiosaston järjestämän mielenilmauksen kohdistuneen siihen. Kyse on ollut poliittisesta mielenilmauksesta hallituksen toimia vastaan. Kilpailukykysopimus on vetoomuksessa mainittu esimerkkinä siitä, miten työntekijöiden asemaa on jo kurjistettu, siis ainoastaan motivoimistarkoituksessa. Motivoimistarkoituksessa mainittujen asioiden ei ole työtuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu osoittavan työehtosopimukseen kohdistumista. Vetoomuksen laatija ei kuulunut kuultavaan ammattiosastoon eikä hän edustanut sitä. Siten kyseinen vetoomus ei voinut siltäkään osin osoittaa kuultavan ammattiosaston järjestämän mielenilmauksen kohdistumista kilpailukykysopimukseen. Mainittakoon vielä, että työpaikalla, jossa edellä mainittu vetoomus julkaistiin, on myös työnantaja julkaissut vetoomuksen, jossa se on kertonut mielenilmauksen kohdistuvan hallitukseen, eikä lainkaan työnantajaan.

Mielenilmauksen poliittisuus ja sen kohdistuminen hallituksen toimiin ovat olleet selvää Sandvik Mining and Construction Oy:lle jo ennen mielenilmauksen alkamista. Sandvik Mining and Construction Oy on ponnekkaasti vaatinut mielenilmauksen peruuttamista, koska yhtiö on pitänyt kohtuuttomana, että työnantaja kärsi lakosta, jonka kohteena on ollut hallitus. Vaatimuksessa on erikseen todettu, että mielenilmaus on ollut poliittinen, eikä kohteena ole ollut työnantaja eivätkä työehtosopimusosapuolet.

Kantaja on vedonnut kanteessaan kuultavan ammattiosaston työntekijän antamaan haastatteluun väittäessään mielenilmauksen kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen. Haastateltu henkilö ei ollut kuultavan ammattiosaston hallituksen jäsen, eikä hän ole ollut mukana päättämässä mielenilmauksesta. Kyseinen henkilö ei siten edustanut kuultavaa ammattiosastoa.

Mielenilmauksen yhteydessä ei ole esitetty ainoatakaan vaatimusta työnantajalle. Kuultava ammattiosasto on johdonmukaisesti kertonut osoittavansa mieltä maan hallituksen toimille ja se on jopa yksilöinyt, että mieltä haluttiin osoittaa erityisesti kehysriihessä käsiteltävää työttömien aktiivimallia vastaan. Mielenilmauksella on ollut selkeä ajallinen yhteys hallituksen kehysriiheen. Mielenilmauksen syyksi ei ole ilmoitettu työehtojen heikennyksiä, vaan sen, että hallituksen ei tule omalla toiminnallaan kannustaa työnantajaliittoja ostovoimaa leikkaaviin työehtojen heikennyksiin. Lisäksi on täsmennetty, että hallituksen yksiselitteinen pyrkimys vaikutti olevan heikentää työntekijöiden ja työväenliikkeen asemaa.

Työmarkkinoiden paikallisen sopimisen kulttuuria ei ole myöskään ilmoitettu mielenilmauksen syyksi. Sen sijaan ammattiosasto on yhtenä hallituksen toimista maininnut ideologiset hyökkäykset ammattiyhdistysliikettä vastaan sekä työtätekevien elintason alentamisen, jotka ovat olleet romuttamassa työmarkkinoiden sopimisen kulttuurin. Kysymyksessä ovat siis olleet hallituksen pyrkimykset puuttua niihin asioihin, jotka ovat tähän saakka olleet työmarkkinaosapuolien sopimia asioita. Paikalliseen sopimiseen ei ammattiosasto ole millään tavoin ottanut mielenilmauksessaan kantaa. Mielenilmauksen syyksi ei ole myöskään ilmoitettu palkan heikennyksiä tai palkan riittämättömyyttä.

On riidatonta, että ammattiosastot eivät ole olleet yhteydessä pääministeriin tai hallitukseen. Lienee kuitenkin varsin todennäköistä, että pääministeri ja muut hallituksen jäsenet ovat voineet havaita lehdistä sen, että hallituksen toimia vastaan tultaisiin järjestämään mielenilmaus, joten mielenilmaus lienee ollut hallituksen tiedossa.

Ammattiosastojen laatimia tiedotteita ja vetoomuksia tulee lukea kokonaisuutena, eikä yksittäisiä lauseita asiayhteydestään irrotettuina. Vetoomukset yhdessä annettujen lehtihaastattelujen kanssa osoittivat sen, että kyse on ollut poliittisesta mielenilmauksesta.

Kantajan ja työnantajien pyrkimyksenä on ollut rajoittaa työntekijöiden perustuslaillisia oikeuksia laajentamalla myös poliittiset lakot kiellettyjen lakkojen piiriin. Tulkitsemalla kaikki poliittiset mielenilmaukset teennäisesti työehtosopimukseen kohdistuviksi jäi perustuslaillinen oikeus ainoastaan näennäiseksi oikeudeksi, jota ei kuitenkaan ollut todellisuudessa. Osoituksena tästä rajoituspyrkimyksestä oli Sandvik Mining and Construction Oy:n laatima vetoomus, jossa yhtiö on kieltänyt työntekijöiden osallistumisen poliittiseen lakkoon.

Ammattiosaston säännöistä perustuslain rajoittajana

Mielenilmaus oli poliittinen, kun sillä pyrittiin vaikuttamaan esimerkiksi lainsäädäntöön tai muihin julkisen vallan toimenpiteisiin. Järjestävän ammattiosaston säännöissä ei tarvinnut olla määräystä siitä, että ammattiosaston tehtäviin kuuluisi vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyseessä oli perustuslaillinen yhdistymis- ja kokoontumisvapaus eikä oikeutta poliittiseen mielenilmaukseen voitu asettaa riippuvaiseksi ammattiosaston säännöistä. Tällainen rajoitus ei ollut lakiin perustuva, eikä se täyttäisi perustuslain mukaisiin oikeuksiin tehtävien rajoituksien vaatimuksia miltään osin.

Ammattiosaston säännöissä mainittiin kuitenkin ammattiosaston tarkoituksena puolustaa työ- ja palkkaehtoja, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Lisäksi ammattiosasto toimi palkansaajien yhteiskunnallisen aseman, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Siten poliittinen mielenilmaus ei ollut kuultavan ammattiosaston sääntöjen ja tarkoituksen vastainen.

Hyvityssakon määrä

Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan käsitystä katsoisi mielenilmauksen kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen, tulisi hyvityssakko jättää tuomitsematta siitä syystä, että kuultava ammattiosasto on aidosti pyrkinyt järjestämään työehtosopimukseen kohdistumattoman mielenilmauksen. Hyvityssakon määrässä on joka tapauksessa otettava huomioon mielenilmauksen lyhyt kesto sekä mielenilmauksen taustalla vaikuttanut inhimillinen syy. Lisäksi alentavana tekijänä on otettava huomioon, että työpaikalla käytiin hyvissä ajoin keskustelua siitä, miten mielenilmauksesta aiheutuvat vahingot voidaan minimoida.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Lehdistötiedote 13.4.2017

2. Tiedote 13.4.2017

3. Vetoomus työntekijöille ammattiosaston hallitukselta ja työntekijöiltä

4. Uutinen Ylen www-sivuilta 13.4.2017

5. Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n säännöt

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ammattiosaston laatima lehdistötiedote

2. Ammattiosaston laatima ilmoitus valtakunnansovittelijalle, Metallityöväen Liitto ry:lle ja Teknologiateollisuudelle

3. Sandvik Mining and Construction Oy:n vaatimus

4. Pilkington Automotive Finland Oy:n laatima vetoomus

5. Aamulehden verkkojulkaisu "Jopa 1500 työntekijän työnseisaus alkoi: Pirkanmaan ammattiosastoilta tiukka viesti" 20.4.2017 klo 20.00

6. Iltalehden verkkojulkaisu "Noin 1500 teollisuustyöntekijää työnseisaukseen Tampereella: ’Nyt riitti Sipilän hallitus’" 20.4.2017 klo 16.03

7. Helsingin Sanomien verkkojulkaisu "Mitä hallitus nyt aikoo? – HS käy läpi kehysriihen kymmenen tärkeintä kysymystä" 24.4.2017 klo 2.00

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja erimielisyys

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä on järjestetty edellä kuvatuin tavoin työtaisteluita siten, että lakot ovat alkaneet torstaina 20.4.2017 kello 22.00 ja päättyneet perjantaina 21.4.2017 kello 22.00. Työtaisteluun osallistui 178 Tampereen Tekninen Tekstiili ry:hyn kuuluvaa työntekijää.

Teollisuusliitto ry:n mukaan työnseisaus on kohdistunut hallituksen toimintaan ja ollut siten luonteeltaan poliittinen. Toimenpiteillä on vastustettu erityisesti hallituksen kehysriihessä käsiteltävää työttömien aktiivimallia. Teknologiateollisuus ry on puolestaan katsonut, että lakkojen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot, joiden säännöissä ei ole mainintaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisesta. Lisäksi joitakin päiviä ennen lakkoa sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen vientiliitot, muun muassa Metallityöväen Liitto ry, ovat esittäneet yhteiset tavoitteensa hallituksen puoliväliriiheen. Työtaistelu on Teknologiateollisuus ry:n mukaan kohdistunut voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen työajan pidentämistä (kiky) pöytäkirjaan ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Asiassa esitetty selvitys

Kantajan ja vastaajan nimeämästä viiden pirkanmaalaisen ammattiosaston antamasta tiedotteesta (K1, V1) käy ilmi, että mielenilmauksen kohteena ovat olleet hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton toiminta. Tiedotteessa on mainittu muun ohessa työntekijöiden työsuhteiden heikennykset sekä työmarkkinoiden sopimisen kulttuuriin kohdistunut vastustus. Myös kantajan kirjallisena todisteena työtuomioistuimeen annetussa ammattiosaston laatimassa vetoomuksessa (K3) on mainittu kiky-sopimuksesta aiheutuneet työsuhteiden etujen heikennykset. Vastaajan todisteena olevasta mielenilmauksen uutisoinnista (V5) puolestaan käy ilmi se, että Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n pääluottamusmiehen kannanoton mukaan lakko on kohdistunut hallituksen linjauksiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa esitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella viisi pirkanmaalaista ammattiosastoa, joista yksi on ollut Tampereen Tekninen Tekstiili ry, on yhdessä pannut toimeen työtaistelun. Työtaistelulla on ollut läheinen ajallinen yhteys hallituksen kehysriiheen, koska mielenilmaus on päättynyt viimeisenä arkipäivänä ennen kehysriihen alkamista 24.4.2017.

Sekä kantajan että vastaajan kirjallisina todisteina esittämistä tiedotteista ja verkkouutisjulkaisuista käy muun ohella ilmi se, että työtaistelun tarkoituksena on ollut vastustaa hallitusta ja sen palkansaajien työehtoja heikentävää toimintaa työmarkkina-asioissa. Vaikka ammattiosaston vetoomuksessa (K3) on maininta palkkaetuuksien leikkauksesta sekä kiky-sopimuksesta, nämä asiat on tuotu esiin esimerkinomaisesti hallituksen jo tekeminä heikennyksinä työntekijöiden työsuhteisiin eikä varsinaisena tulevan mielenilmauksen kohteena. Tiedotusvälineissä julkaistusta aineistosta erottuu muutenkin selkeänä pääasiana työnseisauksen pyrkimys vastustaa hallituksen toimia ja erityisesti sitä, että hallitus toiminnallaan kannustaisi työnantajaliittoja ostovoimaa leikkaaviin työehtojen heikennyksiin. Työnantajia kohtaan ei ole lakon yhteydessä esitetty vaatimuksia, joiden voitaisiin katsoa kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen, eikä todistusaineistosta muutenkaan voida päätellä, että työtaistelulla olisi tarkoitettu painostaa asianomaisia työnantajia työehtosopimusten piiriin kuuluvissa kysymyksissä.

Mielenilmaisu laajasti uutisoituna on tullut myös sen kohteena olevien tahojen tietoon. Mielenilmauksesta on lisäksi erikseen ilmoitettu 13.4.2017 valtakunnansovittelijalle, Metallityöväen Liitto ry:lle, Teknologiateollisuus ry:lle ja lehdistölle. Sillä seikalla, että mielenilmauksen järjestäjinä ovat olleet paikalliset ammattiosastot valtakunnallisten työntekijäliittojen sijaan, ei ole ratkaisevaa merkitystä asian arvioinnissa. Tampereen Tekninen Tekstiili ry:n sääntöjen sisällöllä ei ole myöskään merkitystä arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä ollut työehtosopimuslain mukaan sallittu työtaistelutoimenpide.

Edellä esitetyillä perusteilla työnseisauksella ei ole rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne on tästä syystä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lavikkala, Nybondas, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 12.10.2017